Perinne

Hyvät veteraanit, lotat ja sodanajan sukupolven edustajat sekä muu juhlayleisö. Meillä on tänään juhlapäivä vaikka juhlan puitteet ovatkin tänä vuonna poikkeuksellisesti tavanomaista suppeammat.

Oikeastaan on tuplajuhla; Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Kuten kaikki tiedämme Mannerheim syntyi kotonaan silloisen Askaisten pitäjän Louhisaaren kartanolinnassa 4.6.1867 eli 153 vuotta sitten. Puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi valtioneuvosto määräsi tämän päivän jatkosodan aikana 4.6.1942 Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta. Lippujuhlan päivää oli vietetty aina siihen asti 16.5. eli vapaussodan päättymisen ja paraatin päivänä. Samassa yhteydessä valtioneuvosto antoi Mannerheimille myös Suomen Marsalkan arvon.

Seisomme vapaussodan ylipäällikkö Mannerheimia esittävän patsaan edessä. Se on hänelle Suomessa tehdyistä julkisista patsaista ensimmäinen ja se paljastettiin 4.6.1955. Patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen. Jalustan etusivulla lukee Mannerheimin nimi hänen omalla käsialallaan kirjoitettuna ja vasemmalla sivustalla ”YLIPÄÄLLIKÖLLE, ETELÄ-POHJALAISET”. Oikealle sivustalle on valittu Heikki Klemetin säveltämästä ja sanoittamasta Etelä-Pohjanmaan suojeluskunta- ja lottapiirien kunniamarssista ”Vilppulan urhojen muistolle” osuvasti sanat: ”SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ”.

Tämä patsas on Seinäjoella kertomasta tapahtumista talvella 1918. Ylipäällikön päämaja sijaitsi Seinäjoella vapaussodan aikana helmikuun alkupäivistä maaliskuun puoliväliin n. 7 viikon ajan eli pisimpään kuin millään muulla paikkakunnalla. Samalla patsas kertoo eteläpohjalaisten isänmaan rakkaudesta ja Mannerheimin arvostuksesta. Päämajan ollessa Seinäjoella, silloisten puolustusvoimien runko muodostettiin.

Joukkoja otettiin vastaan omalta alueelta ja pohjoisen suunnasta, josta oli vapaa pääsy, etelästähän sitä ei ollut. Saapuneet koulutettiin, varustettiin ja lähetettiin joukkoina taisteluihin. Seinäjoen pienelle taajamalle ja lähialueelle kyse oli tavattoman isosta majoitus- ja huoltourakasta. Siitä selvittiin.

Seinäjoen sanotaan olleen tuona aikana valtakunnallisesti merkittävimmässä roolissa kuin koskaan sen jälkeen – ainakin toistaiseksi. Olisikohan tuossa ajassa riittävästi aineksia jossakin vaiheessa lopultakin vapaudenristille myös Seinäjoen vaakunaan?

Seinäjoen kauppalanhallitus teki 28.1.1958 eli tammisunnuntain muistopäivänä päätöksen että kauppala laskee vuosittain seppeleen Mannerheimin patsaalle aina 4.6. Seinäjoen kaupunki on ihailtavasti noudattanut tätä tapaa ja tilaisuuteen ovat sittemmin liittyneet seurakunta, puolustusvoimat, veteraani- ja reserviläisjärjestöt, kevään uudet ylioppilaat sekä viime vuosina myös E-P:n rakuunat.

Mannerheimhan oli ratsuväen kenraali ja perusti Seinäjoella mm. Uudenmaan Rakuunarykmentin jonka kunniapäälliköksikin hänet nimitettiin.
Tänä vuonna saamme tervehdyksen myös Unkarista kun Suomi-Unkari-seuran edustaja laskee seppeleen. Suomen ja Unkarin diplomaattisuhteiden luomisesta tulee kuluneeksi 100 v. ja Suomi-Unkari-seuran perustamisesta 70 v. sekä unkarilaisen pataljoonan mukaan tulosta Suomea auttamaan talvisodassa 80 v. Pataljoona, yli 300 vapaaehtoista sijoitettiin Lapualle saamaan koulutusta. Mannerheim kävi unkarilaisia tapaamassa ja kiittämässä Lapualla sodan jälkeen keväällä 1940.

Seinäjoen kaupunki on pitänyt hyvää huolta Mannerheimin patsaasta ja sen ympäristöstä, joka on nimetty Mannerheim-puistoksi vaikka läheskään kaikki kaupunkilaiset eivät puiston nimeä tunnekaan. Näin on monella muullakin paikkakunnalla; omaa kotipaikkaa ei tunneta kovinkaan hyvin. Patsas on keskeisellä paikalla Aalto-keskuksen läheisyydessä vaikkakaan ei alkuperäisellä paikallaan eli nykyisellä keskustorilla. Patsas jouduttiin siirtämään ilman sen kummempaa dramatiikkaa tilan ahtauden takia nykyiselle paikalleen 1973.

Toivottavasti saamme viettää ensi vuonna tätä juhlaa taas perinteisesti näyttävämmin ja laajemmilla kokoonpanoilla.

Hyvää Mannerheimin syntymäpäivää ja puolustusvoimain lippujuhlan päivää!

Puhe Mannerheimin patsaalla Seinäjoella 4.6.2020
Juha Levonen

Antero Maunula -kunniakilpi Erkki J. Hautalalle

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry uusi huomionosoitusjärjestelmänsä yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Yhdistyksen arvokkain huomionosoitus Antero Maunula – kunniakilpi, kilpi no:1, on myönnetty 4.6. kauhajokelaiselle Erkki J. Hautalalle.

Antero Maunula – kunniakilpi myönnetään perinneyhdistyksen jäsenelle, jolla on poikkeukselliset ansiot perinneyhdistyksen hyväksi. Huomionosoitusta ei myönnetä vuosittain. Kunniakilven on ideoinut Tapani Tikkala ja kunniakilvessä olevan piirroksen on tehnyt Vaasalainen graafikko Jouko Keto.

Erkki J. Hautala on toiminut yhtäjaksoisesti yhdistyksen Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen yhdyshenkilönä yli 20 vuotta, jonka lisäksi vuodesta 2014 yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Erkki J. Hautala on myös yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja sekä valittiin viime vuonna Vapaussodan Perinneliiton hallitukseen. Erkki J. Hautala on kunnostautunut lisäksi yhdistyksen kustantamien kirjojen myyntityössä sekä toiminut aktiivisesti yhdistyksen 30-vuotishistoriikin Lakeuden kutsun varainhankinnassa.

Vuoden maineteko -huomionositus Jari Asulle

Seinäjokelaiselle Jari Asulle on myönnetty 4.6. ensimmäinen Vuoden maineteko -kunniakirja. Kunniakirja annetaan yhdistyksen jäsenelle tai poikkeustapauksessa yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla, esimerkiksi taloudellisesti tai muulla poikkeavalla tavalla tukenut tai edistänyt yhdistyksen toimintaa. Vuoden maineteko -huomionosoitukseen on kuvattu yhdistyksen kultainen jäsenmerkki. Huomionosoitus myönnetään ainoastaan yhdelle henkilölle vuodessa ja se voidaan jättää myöntämättä, mikäli kriteerejä täyttävää henkilöä tai yhteisöä ole esittää.

Jari Asu on rakentanut yhdistyksen kotisivut, hoitanut ylläpidon sekä päivitykset, tehnyt linkitykset sosiaaliseen mediaan, kuvannut eri tilaisuuksissa, siirtänyt kuvat ja videot kotisivuille. Jari asun kuvia on käytetty eri julkaisuissa ja hän on kuvannut yhdistyksen 30-vuotishistoriikki Lakeuden kutsua varten kaikki maakunnan vapaussodan muistomerkit.

Vuoden yhdyshenkilö -huomionosoitus Mika Mäelle

Ylihärmäläiselle Mika Mäelle on myönnetty 4.6. ensimmäinen vuoden yhdyshenkilö –kunniakirja. Kunniakirja annetaan yhdyshenkilölle, joka on aktiivisesti ja menestyksekkäästi osallistunut paikkakunnallaan yhdistyksen tilaisuuksien järjestämiseen, jäsenhankintaan, Vapaussoturi-lehden tilaushankintaan tai muulla tavalla edistänyt yhdistyksen myönteistä julkisuuskuvaa ja jonka toiminta on selkeästi aktiivisempaa muihin yhdyshenkilöihin verrattuna. Vuoden yhdyshenkilö – huomionosoituksessa on kuvattu yhdistyksen hopeinen jäsenmerkki. Huomionosoitus myönnetään ainoastaan yhdelle henkilölle vuodessa ja se voidaan jättää myöntämättä, mikäli kriteerejä täyttävää yhdyshenkilöä ei ole esittää.

Mika Mäki on ollut aktiivisin yhdyshenkilö niin jäsenhankinnassa, Perinneiltojen järjestelyissä sekä vapaussotaperinteiden esiintuonnissa.

Valvontakomissio tulkitsi syksyllä 1944 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt Neuvostoliitolle vihamielisiksi ja vaati niiden lakkauttamista jatkosodan rauhanehtoihin perustuen. Järjestöissä oli enimmillään yhteensä yli 400 000 aktiivista jäsentä, aikuisia ja nuoria.

Suomessa suositun järjestöparin lakkautus hoidettiin pakon edessä tyylikkäästi. Niiden huomattava omaisuus saatiin turvatuksi; järjestöjen luoma vahva vapaaehtoinen maanpuolustusaate oli hetkeksi kätkettävä pois silmistä.

Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin vapaaehtoinen varautuminen 1920- ja 1930 -luvuilla oli erittäin tärkeä osa Suomen selviytymistä viime sodista. Mitä järjestöissä silloin tehtiin, tulee laajasti esiin 1. kesäkuuta Haminassa perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa avattavassa vaihtuvassa näyttelyssä.

Näyttelyn aineisto on koottu hyvässä yhteistyössä alan museoiden, yksityisten keräilijöiden ja Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry:n kanssa.

Koko maan kattanutta järjestöjen paikallista työtä valaistaan esimerkeillä eniten Kymenlaaksosta. Näyttelyn teema koskettaa lähes kaikkia sukuja Suomessa; koronakesästä odotetaan vilkasta kotimaan matkailussa.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus avaa ovet yleisölle koronaehdoin. Museo on auki kesä-syyskuussa kuutena päivänä viikossa ja loka-marraskuussa viikonloppuisin. Ryhmille näyttely on auki sovittaessa joka päivä.

Wanhassa Veteraanissa on esillä myös suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan pysyvä perusnäyttely.

Ilmastoa säästäen

– Perinnekeskuksemme on muutakin kuin tavanomaista museotoimintaa. Annamme yleisölle mahdollisuuden tutustua kesän näyttelyteemoihin virtuaalisesti vapaaehtoista tukimaksua vastaan jo 30.5 alkaen verkkosivujemme kautta, museota ylläpitävän yhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp. Markku Hutka sanoo.

Museon virtuaalisuudesta kertoo lisää toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki.

– Kunnioituksena Haminassa sotien jälkeen eläneen Mannerheim-ristin ritarin Einar Schadewitzin elämäntyölle on sotiemme veteraanien perinnehuoneessa avattu hänelle omistettu vitriini. Siinä kuvataan myös hänen talvisodan aikaista ” Avvoo Iivana, kuolema kolkuttaa” -hyökkäysvaunun tuhoamistempaustaan.

Muistovitriini ja siihen kiinteästi liittyvä digitaalinen virtuaaliympäristö ovat yleisön käytössä kesällä perinnekeskuksessa. Ympäristössä vieras voi esimerkiksi virtuaalilaseilla kokea ja samaistua taisteluhaudassa etenevän tai korsussa suojassa olevan sotilaan näkymään.

– Järjestelmällä voi tutustua polttoainetta, ympäristöä ja ilmastoa säästäen myös alueemme moniin sodanajan muistomerkkeihin 3D-mallien avulla, Kangasmäki kannustaa.

Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225

Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:n puheenjohtaja
Markku Hutka
markku.hutka@gmail.com, puhelin 040 705 3015

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com, puhelin 040 504 0293

Wanha Veteraani: www.rvpk.fi
Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry: www.perinne.fi

Kaatuneitten muistopäivän seppeleet laskettiin maamme sankarihaudoille perinteisesti toukokuun kolmantena sunnuntaina.

Tänä vuonna tapahtumaa vietettiin korona-pandemian takia ilman yleisöä hiljaisesti. Se ei kuitenkaan arvokasta muistamista himmentänyt, vaan toi tapahtumaan tiettyä lisähartautta. Seinäjoen sankarihaudoille seppeleensä laskivat kaatuneitten omaisten lisäksi kaupungin, seurakunnan, veteraanien ja eri maanpuolustusjärjestöjen edustajat.

Tilaisuuden juonsi Heikki Koivisto.

Matti Latvala