• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Perinne

Pohjanmaan maanpuolustuspiirin tervehdys – Maunulan puhe kunniakansalaisillemme

Julkaistu 1.9.2022

Koulutuspäällikkö Hannu Maunulan puhe Kesäyön -marssi tapahtumassa 13.8.2022

Olen Hannu Maunula ja tuon Vaasan Marssiin Pohjanmaan maanpuolustuspiirin tervehdyksen. Toimin koulutuspäällikkönä Vaasan koulutuspaikassa ja parisenkymmentä vuotta itsekin olen kansainväliseen Vaasan marssiin osallistunut. Nyt kävelen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kesäyön marssin, mikä 42 km:n mittaisena toteutetaan jälleen yhteistyössä Vaasan kävelyklubin kanssa.

Itse asiassa esitin aikoinaan tätä marssiyhteistyötä yhdistyksemme keskusjohdolle Helsinkiin, mikä nyt kolmannen kerran toteutuu. Kiitän Vaasan kävelyklubia, että olemme saaneet kansallisen tapahtuman nivottua näin kansainväliseen ilmapiiriin. Vaasan veri ei ole tässäkään vapissut, vaan kävely on yhdistänyt meidät vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Kiitos yhteistyöstä!

Kuva: Hannu Maunula

Lähestyn tässä tervehdyksessä palaamalla kävelyn ja marssin määritelmiin, sillä on hyvä tietää kumpaa on tekemässä.

Kävely on etenemistä jalkojen varassa syklisesti siirtämällä jalkaa toisen eteen ja liikuttamalla kehoa sen yli. Ihmisen kävelyssä toinen jaloista on aina kosketuksissa jalustaan ja askelsyklin kaksoistukivaiheessa molemmat jalat. Marssi sen sijaan on sotilasosaston siirtyminen paikasta toiseen, joko jalan tai ajoneuvoilla. Marssi on siis kävelyn sotilaallinen muoto.

Tästä aasinsillasta päästään Vaasan marssiin osallistuviin kunniakansalaisiimme. Näin Suomen Vapaudenpatsaan kupeessa on meidän jälkipolvien syytä tässäkin yhteydessä kiittää teitä, vapautemme lunastaneita, marssistanne rauhamme puolesta. Silloin sotavuosina monivuotiseen ja olosuhteiltaan ankaraan tapahtumaan ei kysytty vapaaehtoisuutta, käskystä oli mentävä. Osa tästä marssista selvisi, osa jäi kumpujen kätköihin. Te lunastitte meille sen, että voimme nyt vapaaehtoisesti valita kävelemmekö vai emme. Ja hyvin monet ovat valinneet tämän liikuntamuodon itselleen.

SA-kuva: Joukot marssivat itään.

Kävely on erinomainen, ihmiselle luontainen ja terveellinen kuntoilumuoto, eikä vaadi kalliita välineitä tai kuntoklubijäsenyyksiä. Huippuyliopisto Harwardin mukaan kävely on yksinkertaisuudessaan yksi maailman parhaista kuntoilumuodoista ja korostaa keskittymään kävelyasennossa kahteen asiaan: katse ylhäällä ja selkä suorana.

Suomessa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos varoittaa jatkuvan istumisen vaaroista, jolloin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat lisääntyvät ja riski sairastua mm. 2 tyypin diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sekä masennukseen. Käveleminen ylläpitää reisiluun, lantion ja alaselän luuntiheyttä. Sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee, kun verenpaine laskee, veren rasva-arvot ja sokeriaineenvaihdunta paranevat. Samalla kävely vaikuttaa mielen hyvinvointiin.

UKK-instituutin mukaan alle 5000 askeleen päivät eivät ole riittävän aktiivisia. Monille on tuttu toteamus 10 000 askeleen päivätavoitteesta. Terveysmantra ei ole kaukana totuudesta, sillä 9000 askelta on aikuisille suositeltu päivän minimiaskelmäärä. Arkirutiineista lasketaan kertyvän noin 3000–4000 päiväaskelta ja kun siihen lisää puolen tunnin kävelylenkin, päästään 9000 askeleen minimitavoitteeseen.

Teistä veteraanisukupolven kunniakansalaisten joukosta haluan nosta esiin yhden henkilön. Suonette tämän, sillä hän on ylivertainen osallistuja sekä kävelyharrastuksen puitteissa maailmanlaajuisesti että Vaasan Marssin historiassa. Hän on helsinkiläinen ja syntynyt vuonna 1923 Stellenboschissa Etelä-Afrikassa. Hänellä on hallussaan kävelytapahtumista osallistumismitaleita enemmän kuin suurvalta-armeijan marsalkalla rinnassaan Voiton päivän paraatissa kunniamerkkejä.

Hän on meille kaikille Vaasan Marssin kävelijöille monivuotinen ystävä. Tervehdys Yrjö Saraste, 98 v, sinä jolle periksi antaminen ei sanavarastoon kuulu. Olen lukenut tämän vuoden heinäkuun lehtiartikkelin, jossa totesit ykskantaan; ”Mikä helkkarin vanha minä olen!”

Yrjö Saraste – Veteran from World War II. Kuva: Hannu Maunula

Teräksinen Yrjö palveli talvisodan alkaessa 17-vuotiaana vapaaehtoisena Vallilan rykmentissä. Hän haavoittui Karhumäessä 1942, mutta palasi toivuttuaan takaisin rintamalle. Kokemuksensa ”sieltä jostakin” pelkistyy paitaan, jossa lukee ”veteran from world war II”.

Kertomansa mukaan kävelyinnostus oli vaimon ansiota ja harrastus vei heidät kymmeniin maihin. Hollannin Nijmegenin marssilla Yrjö on ollut 21 kertaa. Arvonimi International Master Walker on siis todella aidosti ansaittu!

Hänelle kävely on sosiaalinen tapahtuma. Yrjöllä on tuttu kävelyporukka Helsingissä ja harjoitusmetodi on mainio. Joka sunnuntai joukko tapaa Helsingin rautatieasemalla ja he siirtyvät metrolla tai junalla jonnekin ja kävelevät takaisin päin niin kauan kuin jaksavat. Yrjön motto kantaa; ”Potku vain takapuoleen ja ulos raikkaaseen ilmaan!”

Periksiantamattomuutta kuvaa nykytilanne, jolloin tarvitaan rollaattorin tuki mutta teräsvaari ei anna pätkääkään periksi mielipuuhalleen. Kävelyporukan kanssa on puhuttu, että kun aika jättää, he kävelevät Maunulan majalle ja sirottelevat Yrjön tuhkat Keskuspuistoon. Mukana voisi olla rommitynnyri, josta ihmiset voisivat ottaa paukun hänen muistolleen.

Yrjön aktiivista luonnetta kuvaa myös se, että hän lähettää päivittäin mielipidekirjoituksia yli 250 lehteen ja yli tuhanteen osoitteeseen.

Yrjö, me Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä toivomme, että jaksat ylläpitää tavoitteesi, mikä on pystyä kävelemään änkyttämättä 10 kilometriä päivässä. Siis tämä ilman tekosyitä ”miksei juuri tänään muka jaksaisi!?” Toivomme, että pääset vielä marssimaan Sveitsiin tai Saksaan kuulemaan, kun tutut kävelijät ja yleisö hurraavat ”URJO is coming!”

Yrjö Saraste sinulle kunniaa tehden, olet kävelyn elävä legenda Suomessa!

Hannu Maunula
Koulutuspäällikkö
Maanpuolustuskoulutusyhdistys

♦ ♦ ♦

I’m Hannu Maunula and I bring the greetings of the National Defence Training Association of Finland in Vaasa to Vaasa March. I`m working as a training manager in the Vaasa region, and for twenty years I myself have participated in the international march in Vaasa. Now I’m walking the Summer Night March, which is 42 km long and is once again carried out in cooperation with the Vaasa Walking Club. In fact, I once presented this march cooperation to the central leadership of our association in Helsinki, which is now happening for the third time. I thank the Vaasa Walking Club that we have been able to integrate a national event into such an international atmosphere. Vaasa’s blood has not trembled here either, but the walk has connected us to voluntary national defense work. Thanks for cooperation!

Next to Finland’s Statue of Liberty, we as our future generations have reason to thank you, those who redeemed our freedom, for your march for our peace. Back then, during the war years, there was no question of volunteering for a multi-year event with harsh conditions, you had to go by order. Some of this march survived, some remained hidden in the hills. You redeemed us that we can now voluntarily choose whether to walk or not. And many have chosen this form of exercise for themselves. Walking is an excellent, natural and healthy form of exercise for humans, and does not require expensive equipment or fitness club memberships.

According to the top university Harvard, walking in its simplicity is one of the best forms of exercise in the world and emphasizes focusing on two things in the walking position: looking up and keeping your back straight. In Finland, the Institute of Health and Welfare warns about the dangers of sitting all the time, which increases the problems of the musculoskeletal system and the risk of getting sick, e.g. for type 2 diabetes, diseases of the cardiovascular system and depression.

Daily routines are calculated to accumulate around 3,000–4,000 daily steps, and when you add a half-hour walk to that, you reach the minimum goal of 9,000 steps. Among you, the honorary citizens of the veteran generation, I would like to single out one person. He is a superior participant both within the scope of the walking hobby worldwide and in the history of Vaasa Marss. He is from Helsinki and was born in 1923 in Stellenbosch, South Africa. He has more medals for participation in walking events than the marshal of a great power’s army has badges of honor on his chest in the Victory Day parade. He is a long-time friend to all of us Vaasa Marssi walkers.

Greetings Yrjö Saraste, 98 years old, you for whom giving up is not part of the vocabulary. I have read the magazine article from July of this year, where you stated the first thing; ”I’m so damn old!” His experience from the war time is reduced to a shirt that reads ”veteran from world war II”. His enthusiasm for walking was thanks to his wife, and the hobby took them to dozens of countries. Yrjö has been on the Dutch Nijmgen march 21 times. The title International Master Walker is therefore truly deserved! For him, walking is a social event. Yrjö has a familiar walking group in Helsinki and the training method is excellent. Every Sunday, a group meets at the Helsinki train station and they take the metro or train somewhere and walk back as long as they can. Yrjö’s motto carries; ”Just kick the butt and out into the fresh air!”

Now the support of a rollator is needed, but Yrjö does not give in to his will. It has been discussed with the walking group that when time permits, they will walk to one hut and scatter Yrjö’s ashes in the park. There could be a rum bottel that people could take a shot from for his memory. Yrjö, we at the National Defense Training Association hope that you will be able to maintain your goal, which is to be able to walk 10 kilometers a day without stuttering. So this without the excuses ”why can’t you make it today!?” We hope that you will still be able to march in Switzerland or Germany to hear the familiar walkers and the audience cheering ”URJO is coming!”

Yrjö Saraste, honoring you, you are a living legend of walking in Finland!

Hannu Maunula
Chief of Training and Education
The National Defence Training Association of Finland

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

”Nuukaa pitäjää ristihi rastihi” – Reserviläiset pyöräilivät Laihialla

Julkaistu 31.8.2022

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien alueen joka kesäinen reserviläispyöräily järjestettiin Laihian Reserviläisten isännöimänä heinäkuun 23. päivä Laihialla. Reserviläispyöräily on tyypillisesti järjestetty elokuussa, mutta tällä kertaa järjestävän tahon esityksestä pyöräily suunniteltiin heinäkuun puolelle.

Reserviläispyöräily järjestettiin aikaisempien vuosien tavoin yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK:n) kanssa ja ilmoittautuminen marssille tapahtui MPK:n koulutuskalenterin kautta. Kurssin tavoitteena oli kannustaa reserviläisiä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen ja tutustuttaa heidät Fyysinen toimintakyky opetuspakettiin, Lisää liikettä hankkeeseen, sekä MARSMARS -sovellukseen. Lisäksi suorittamalla 45 kilometrin polkupyörämarssi oli tarkoituksena kehittää pitkäkestoista suorituskykyä.

MPK Pohjanmaan Kauhavan toimipisteen koulutuspäälliköt Ismo Ojala ja Juhani Alkio hoitivat tuttuun tapaan ammattitaidolla marssille osallistuneille asiaan kuuluvat varusteet: SA-polkupyörät sekä M05 maastopuvut varsikenkineen ja sotilasmallisine päähineineen.

Aamu aloitettiin kuittaamalla asiaan kuuluva sotilasvarustus. Laihian Reserviläisten puheenjohtaja Petri Åkerman kirjaamassa varustusten luovutuksia. Kuva: JSY

Pilvistä, puolipilvistä tai sadetta

Varmasti reserviläispyöräilyn toimitsijat ja pyöräilijät tarkkailivat sään vaihteluita tuona lauantaina erityisen tarkkaan, sillä lähteistä riippumatta sadetta oli luvassa päivälle enemmän tai vähemmän. Forecan ennustus kuitenkin osui nappiin, sillä pahaenteiset sadepilvet väistyivät lähes kokonaan kurssinjohtaja Jari Mansikka-ahon marssipuhuttelun aikana. Pyöräilijöille oli varattu tunnetusti säteilylaskeutumankin kestävät sadeviitat, mutta niitä ei marssin aikana onneksi tarvittu.

Kurssinjohtaja Jari Mansikka-ahon alkupuhuttelu reserviläispyöräilijöille käynnissä. Kuva: JSY

Maisemareitti

Pyöräilyyn osallistui 24 reipasta reserviläistä. Määrä oli pienempi kuin aikaisempina vuosina ja ehkäpä heinäkuulle yleisesti ajoittuvalla kesälomakaudella oli asiaan vaikutusta. Marssilaisia oli kuitenkin sopiva määrä ja retkikunta oli niin sanotusti helposti hallittavissa. Laihian Reserviläiset olivat suunnitelleen reitin siten, että riskialttiit valtatien ylitykset oli minimoitu ja kyseessä oli kaunis maaseutureitti. Maasto oli osittain melko mäkistä alkumatkasta ja muutamia kalustorikkoja sattui ensimmäisten kilometrien aikana.

SA-vaihtopyöriä oli kuitenkin varalla ja matka saattoi jatkua ilman suurempaa keskeytystä. Maaseudulla peltojen keskellä mutkitteleva maastopukuinen kolonna aiheutti jonkin verran hämmentyneitä katseita, puhumattakaan siitä, että viimeisenä lenkkinä letkassa körötteli puolustusvoimien käytöstä poistettu Proto-Sisu maastokuorma-auto luonnollisesti yhä asiaan kuuluvissa väreissä.

Taukopisteitä oli matkan varrella kolme kappaletta ja näissä tarjoiltiin nestettä ja pientä välipalaa. Muun muassa tarjolla olleet suolapähkinät tekivät hyvin kauppansa, koska nestettä ja suoloja rasitettu kroppa kaipaa suoritteen aikana. Matkavauhtia tarkistettiin ensimmäisen taukopisteen jälkeen ja marssijat suoriutuivat 45 kilometrin matkasta muitta mutkitta.

Taukopaikalla mehu ja suolapähkinät maistuu. Kuva: JSY
Seinäjokelainen Jenni Nevala oli polkupyörämarssilla ensimmäistä kertaa. Kuortanelaiselle Anne Haapamäelle (oikealla) pyöräilyyn osallistuminen oli neljäs kerta. Kuva: JSY

Kunnioitusta sankarisukupolvelle

Ensimmäisellä taukopaikalla oli asiaan kuuluva historiakatsaus, kun Laihian Reserviläisten puheenjohtaja Petri Åkerman kertoi vapaussodan alkuhetkistä Kapteenintalon markilla. Laihialla ammuttiin vapaussodan ensimmäiset laukaukset illalla 27. tammikuuta 1918. Hulmin kasarmille hyökättiin ylijohdon käskyä noudattaen jääkäri Viljo Laakson johdolla. Laihialla tuolloin käydyssä taistelussa kuoli viisi paikallista suojeluskuntalaista ja Laihialla 9. helmikuuta pidetyt sankarihautajaiset olivat maakunnan ensimmäiset. Muissa Pohjanmaan pitäjissä venäläisten aseistariisunta aloitettiin vasta seuraavana yönä, myöhemmin Tammisunnuntaiksi kutsuttuna tammikuun 28. päivänä 1918.

Sotahistoriallinen luento Laihian Hulmin Kapteenin talon välittömässä läheisyydessä. Petri Åkerman valottaa taustoja Laihialta käynnistyneille vapaussodan tapahtumille. Kuva: JSY
Kati Mustalahti ja Asko Valkeinen ovat reserviläispyöräilyn konkareita. Kuva: JSY

Historiakatsauksen jälkeen polkupyörämarssi jatkui ja pyöräilijät suuntasivat marssinjohtaja Jari Mansikka-ahon johdolla kohti Laihian sankarihautoja. Reserviläispyöräilijät ryhmittyivät kirkkomaalle, jossa kirkkoherra Antti Yli-Opas piti kenttähartauden ja veisattiin muutama tuttu virsi. Kenttähartauden jälkeen osoitettiin kunnioitusta sankarisukupolvelle laskemalla seppele Laihian sankarihaudoille. Seppeleen laskijoina toimivat Jari Mansikka-aho ja Kati Mustalahti. Kunniavartiossa patsaaalla vartioivat Tauno Annila ja Juha Tanttari.

Jaak. 3:13-18
”Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee. Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne. Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta. Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.”

Laihian kirkkoherra Antti Yli-Opas piti reserviläispyöräilijöille kenttähartauden. Kirkkoherran sanat antoivat ajattelemisen aihetta varmasti jokaiselle. Kuva: JSY

Huollon kautta viikonlopun viettoon

Kirkkomaalta pyöräilijät suuntasivat marssin viimeiselle osuudelle kohti Laihian monitoimitaloa, jossa tapahtui, sekä varusteiden, että pyöräilijöiden huolto. Laihian Maaseutunaiset olivat keittäneet soppatykillä maittavaa hernerokkaa, joka teki pyöräilyurakan jälkeen hyvin kauppansa. Salaisen hernerokkareseptin vartija Olavi Koskinen myhäili selvästi tyytyväisyyttään. Perinteinen maakunnallinen reserviläispyöräily oli jälleen kerran onnistuneesti ohi ja varustuksen palautuksen jälkeen voitiin suunnata tyytyväisin mielin viikonlopun viettoon.

Huolto on tärkeä osa onnistuneita järjestelyitä. Kuva: JSY
Marssin varrella huoltoautona toimi lakeusmaisemaan hyvin sopiva puolustusvoimien entinen Proto-Sisu. Kuva: JSY

Kiitokset järjestelyistä:
MPK Pohjanmaa
Laihian Reserviläiset
Laihian Maaseutunaiset
Laihian Seurakunta

Ohessa videokooste reserviläispyöräilystä:

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Kristillis-Isänmaallinen kirkkoilta Ylistaron kirkossa

Julkaistu 28.7.2022

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit järjestävät vuosittain elokuun alussa eri puolilla maakuntia yhdessä paikallisten reserviläisyhdistysten ja seurakunnan kanssa Kesäillan kirkko -tapahtuman.

Tämänvuotisessa maakunnallisessa kirkkoillassa torstaina 4. elokuuta puhujana on piispa Matti Salomäki. Puolustusvoimien ja Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen tuo aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. Kirkkoillan musiikista vastaavat Ylistaron Asevelikuoro ja Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajien kvartetti. Yhdessä laulettavat virret ovat tuttuja kesäisiä ja Isänmaallisia.

Päätöshartauden kello 19.00 alkavassa kirkkoillassa pitää Ylistaron kappeliseurakunnan vt. vastuukappalainen Jarmo Happonen. Kirkkoillan juontaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Koivisto. Illan päätteeksi on luvassa kirkkokahvit.

Reserviläiset kutsuvat maakunnan väkeä Ylistaron ”komiaan kirkkohon” perinteisellä tunnuksella: ”Kiitos kesästä, kiitos vapaasta Isänmaasta”

TERVETULOA!

Ylistaron kirkko on kauneudestaan kuuluisa. Kuva: Santeri Viinamäki

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Seinäjoen poikien kaupankäynti saksalaisjunilla päättyi surullisesti

Julkaistu 14.6.2022

Seinäjoen pojat tekivät ahkerasti kauppaa Seinäjoen ohi menevien Saksaan lomalle menevien sotilaiden kanssa. Lapista tulevat lomaintoiset saksalaiset olivat reippaan ystävällisiä, mutta Saksasta lomalta palaavat kiukkuisia, eivätkä ostaneet mitään.

Kauppansa tekivät ”Biiri”, eli olut, Lempi Viitasen ”ruisrääkit”, kaiken maailman linnut, mitä lie ne niillä tekikään. Kaiketi söivät. Pojat onnistuivat hankkimaan pimeästä sotilaiden naisille myös tekosilkkisukkia, pöksyjä ja erikokoisia ja näköisiä rintarihmoja. Kaikki meni kaupan kuin kuumille kiville.

Kaikenlainen kaupanteko saksalaisten kanssa oli kielletty ja sotapoliisit ”jaakasivat” poikia. Saksalaisjunien lähdettyä alkoi kiivas Juno-tumppien keräily asemalaiturilta ja niistä hienonnettiin piipputupakkaa, ja kauniissa rasiassa Juno-natsat tekivät hyvin kauppansa.

Kuvituskuva: Sotilaita vaunussa.

Syksyllä 1943 saksalaissotilaat tulivat juna junalta äreämmäksi. Ystävällishenkinen suhtautuminen poikiin muuttui kiusanhenkiseksi. Ilkeät sotilaat olivat yleensä Itävallasta. Kauhavan pojat olivat keksineet mennä suoraan juniin myymään Järvenpään puukkoja ynnä muuta ihan Haapamäelle asti ja sieltä vaihtoivat junaa ja palasivat takaisin.

Seinäjoen pojat ottivat mallia ja nousivat saksalaisjuniin viljavaraston mäestä jossa veturi hidasti vauhtiaan. Pojat nousivat vaunujen katolle, josta vatsallaan käytiin kauppaa saksalaisten härkävaunujen kanssa. Uhkarohkeasti hypättiin vaunusta toiseen ja hyvin kauppa kävi, huudellen ”Finnegeld”. Ihme on ettei vahinkoja sattunut näissä hyppypuuhissa. Pojat hyppäsivät sitten pois joko Rahkolan tai Sileäkankaan mäessä, missä juna hiljensi vauhtia niin että hyppy oli edes yhtään turvallista.

Lähellä Rahkolaa Mauri Källi kertoi hypänneensä pois junan kyydistä, Oiva Mäkisen ja Tapio ”Lellu” Parkkisen jatkaessa matkaa junan vaunun katolla. Tapahtumasta on erinäisiä tarinoita, joiden todenperäisyydestä ei ole takeita. Poikien ja saksalaisten välille tuli ilmeisesti kumminkin riitaa. Jonkun tarinan mukaan jompikumpi pojista olisi virtsannut vaunun kamiinan savupiipusta sisään.

Totta tai ei, niin hetken kuluttua kuului laukaus ja Oiva Mäkinen kierähti kuolleena katolta radanpenkkaan. Metsään juossut Parkkinen sai peräänsä muutaman luodin, joista yksikään ei kuitenkaan osunut. Juna jatkoi matkaansa ja pojat juoksivat hysteerisenä kauppalan poliisiasemalle kertomaan tapahtuneesta.

Kuvituskuva: höyryveturi lähdössä liikkeelle.

Ampujan kohtalostakin on kahta erilaista kertomusta. Toisen tarinan mukaan lomajunan saapuessa Hankoon, ampuja olisi pidätetty ja ammuttu. Toisen tarinan mukaan ampuja selvisi ilman tuomiota.

Tapahtuman jälkeen poikien suhtautuminen saksalaisiin muuttui vihamieliseksi. Pojat tekivät saksalaisille Seinäjoen asemalla kaikenlaista kiusaa. Ampuivat sotilaita ritsoilla, laittoivat kiskoille vaseliinia, jolloin veturin pyörät pyörivät tyhjää.

Oivan vanhemmat olivat muuttanet Amerikkaan missä Oiva syntyi 10.5.1930. Sitten perhe muutti takaisin Suomeen, ensin Jalasjärvelle, sitten Ilmajoelle ja lopuksi Seinäjoelle, silloisen Mäkelänkadun, nykyisen Pakkamestarinkadun päähän.

Kuvituskuva: Pikkupojat kiiparoi katolla.

10 vuotias, myöhemmin Mikkelissä vaikuttanut rehtori Erkki Setälä istui poliklinikan odotushuoneessa odottamassa pääsyään lääkäriin. Ikkunasta hän näki pihaan ajaneen auton ja sen takapenkillä pilkottaneet nuoren pojan jalat. Hän kuuli myös vainajan äidin surun ilmaisut, jotka järkyttivät kymmenvuotiaan pojan täysin.

Oiva Viljami Mäkisen kuolinilmoitus lehdessä. Kuva: Jari Asu

Tapahtumat pysyivät hänen mielessään vuosikymmenet yhtä järkyttävinä ja niistä hän muodosti muistoksi runon:

ARPEUTUMATON HAAVA

” Sinä päivänä elämä katkes’
tuon viistoistavuotiaan.
sinä päivänä minua ratkes’
se tapaus vaivaamaan.
Ajoi auto sairaalan pihaan,
sinne lääkäri haettiin.
”Minä saksalaisia vihaan!”
naisen äänellä huudettiin.
Näin: Suorina jalat nuoren
takapenkillä sojotti,
kun tohtori tutki kuoren,
mistä elämä tyhjeni.
Oli junalla rintamalle
suuri sotilaskuljetus,
ja kauppalan asemalle
sattui tovin seisahdus.
Heti poikien kauppoja tehden
junan vierellä parveili.
”Limonade! Gib Zigaretten!”
he innoissaan huuteli.
Jo vihelsi veturin pilli,
pyörät nytkyen liikahti.
Muuan kauppias, hieman villi,
vaunun seiniä kiipeili.
”Raus scnell!” kuului karjahdus.
Heti poika katolta keksittiin.
Joku liikkkuvat taakse veti,
sarja luoteja laukaistiin.
Sinä päivänä elämä katkes’
tuon viistoistavuotiaan.
Sinä päivänä minua ratkes’
se tapaus vaivaamaan.
Minä säälin itkevää naista,
joka vihassaan vaikeroi:
”Tapan kymmenen saksalaista!”
Sanat vieläkin korvissain soi.

Kartta tapahtumapaikasta. Kuva: Jari Asu
Oiva Mäkisen muistoristi pystytettiin tapahtumapaikalle pian tapahtuman jälkeen. Kuva: Jari Asu
Kyltti Kangas-nimisestä vartioimattomasta tasoristeystä. Kuva: Jari Asu

Oiva Mäkisen muistoristi sijaitsee Pentinvuorentiellä olevasta, Kangas-nimisestä vartioimattomasta tasoristeyksestä 980 metriä Kouran suuntaan. Huomio että risti sijaitsee rata-alueen vieressä ja liikkuminen siellä on kielletty. Kuvausretkellämme mukana oli rataturvallisuuskoulutuksen saanut henkilö ja siksi vierailu ristillä oli turvallista.

Kirjoitus on yhdistelmä kahdesta eri vuosikymmeneltä olevasta lehtileikkeestä.

Jari Asu

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietettiin juhlallisesti Seinäjoella

Julkaistu 7.6.2022

Perinteistä Puolustusvoimain lippujuhlaa sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivätilaisuutta vietettiin juhlallisesti Seinäjoella marsalkka Mannerheimin patsaalla.

Juhlatilaisuuden juonsi kokenein ottein Seinäjoen reserviläisten reservin sotilasmestari Jari Ojala. Puheen Mannerheimin patsaalla piti Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua.

Puolustusvoimat, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen seurakunta sekä maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen edustajat laskivat havuseppeleet ylipäällikkö Mannerheimin patsaalle. Musiikista vastasi MPK:n Pohjanmaan soittokunta Arto Panulan johdolla.

Musiikista vastasi mainio MPK:n Pohjanmaan soittokunta Arto Panulan johdolla. Kuva: Anne Haapamäki
Kunniavartiossa ryhdikkäät miehet: Reservin luutnantti Olavi Kuoppamaa (vas) ja reservin alikersantti Valtteri Hakulinen. Kuva: Anne Haapamäki
Ennen juhlatilaisuuden alkua Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri muisti hyvästä yhteistyöstä veljespiirin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäkeä Suomen Reserviupseeriliiton hopeisella ansiomitalilla. Mitalia luovuttamassa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen (vas) ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa. Kuva: Anne Haapamäki
Seppeleet osoittamassa kunniaa ylipäällikkö Mannerheimin muistoksi. Kuva: Anne Haapamäki
Aurinkoinen päivä sai lippujuhlan päivänä runsaasti väkeä liikkeelle. Kuva: Anne Haapamäki
Selkeäsanainen reservin sotilasmestari Jari Ojala juonsi tilaisuuden kokenein ottein. Kuva: Anne Haapamäki
Puheen juhlatilaisuudessa piti Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua. Kuva: Anne Haapamäki

Katso video juhlatilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 28
  • Sivu 29
  • Sivu 30
  • Sivu 31
  • Sivu 32
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 53
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Luentosarja juhlistaa 100-vuotiasta suojeluskuntataloa
  • Militarianäyttely osana Alavuden Reserviläisten juhlavuotta
  • Perinneyhdistyksen kokouksessa muistettiin hallituksen pitkäaikaisia jäseniä
  • Akat tekivät Hela-SRA kilpailussa historiaa
  • Maaottelumarssi 2026

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·