Perinne

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää erittäin mielenkiintoisen ja ennen näkemättömän luennon sankarivainajien etsinnästä ja saattamisesta kotimaan kirkkomaan multiin.

Sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleen ryhmänjohtaja rajavartiomestari (evp) Mika Albertsson tulee luennoimaan 27 vuoden kokemuksella sankarivainajien kotiin saattamisesta mm. Äyräpäästä, Taipaleenjoelta, Ihantalasta sekä Karjalan Kannakselta. Luento järjestetään Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 5.10.2022 klo 17.30 alkaen. Sotilaskotikahvit on mahdollista nauttia klo 17.00.

Luentotilaisuus on maksuton.

Tervetuloa!

Videokooste etsintäryhmä Taipaleen toiminnasta:

Viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana Kauhavan Reserviläiset ovat keskittäneet muiden toimien kärsimättä merkittävän määrän aikaa Kauhavan Sotien 1939-40 ja 1941-1944 sankarihaudan hautakivien kunnostukseen.

Yleiskaava suojelee alueen maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä, jossa on turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, ja saneerauksen voidaan ajatella palvelleen myös tätä päämäärää.

Aika oli tehnyt tehtävänsä

Kanta-Kauhavan Sankarihauta on perustettu vuonna 1940 Talvisodan sankarivainajien viimeiseksi leposijaksi. Samalle sankarihautausmaalle on haudattu sotien 1941-1944 sankarivainajat. Sankarihaudalla sijaitseen myös Johannes Haapasalon veistämä Rukoileva sotilas -muistomerkki, joka on paljastettu vuonna 1947 (Ilkka-lehti, 15.9.1947). Sankarihaudan kiviä on pesty ja huollettu säännöllisesti seurakunnan toimesta. Likimain 10 vuotta sitten paikallisten veteraani-, sotaorpo- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyönä kiviin on lisätty kaatumispaikkatiedot.

Vuonna 2020 Lasse Rajamäki teki Kauhavan Reserviläiset ry:n yleiskokouksessa esityksen, että sankarihaudan kivet kunnostettaisiin. Lasse oli kunniavartioita järjestäessään silmäillyt kiviä ja havainnut monen kiven osalta tekstien erottuvan vain vaivoin. Kauhavan Reserviläiset ry:n yleiskokous valtuutti johtokunnan selvittämään, miten Kauhavan Seurakunta ajatukseen suhtautuu ja kun kirkkoherra Jyrki Jormakka näytti hankkeelle vihreää valoa alkoi tarvittavan rahoituksen varmistaminen.

Saneeraukseen varoja pienkeräyksellä ja säätiöiltä

Hankkeen kustannusten arvioitiin olevan yli 10 000 euroa ja oli selvää, että Kauhavan Reserviläiset ei yksin kykenisi taloudellista vastuuta kantamaan. Kun tietoisuus sankarihaudan saneerausprojektista levisi laajempaan tietoisuuteen mm. Ylen (Yle 5.12.2020) ja Komiat-lehden (Komiat-lehti 26.11.2020) sekä yhteistyöverkostojen kautta, projekti keräsi nopeasti tukijoita. Yhdistys anoi Poliisilta pienkeräysluvan (RA/2021/632) ja heti luvan saamisen jälkeen järjestettiin Himmetä ei muistot saa -tonkkakeräys Kanta-Kauhavan kauppaliikkeissä. Sirkka ja Mauri Kallion säätiö sr lähti mukaan merkittävällä lahjoituksella. Lisäksi paikallinen Säästöpankin kulttuurirahasto sr päätti kohdentaa vuosittaisia tukieuroja sankarihaudan kunnostusprojektille. Sen lisäksi että useat paikalliset yhdistykset rekrytoivat jäsenistöään tonkkakeräyksen suorittajiksi, moni yhdistys osallistui myös rahallisella tuella. Kauhavan Reserviläiset saivat lisäksi Reserviläisliiton projektitukea sankarihaudan saneeraukseen ja näin osa jäsenmaksuista palautui takaisin kentälle.

Vapaaehtoiset auttoivat kivien siirrossa ja asennuksessa

Kivien siirto suoritettiin useammassa erässä, merkiten ennen siirtoa kivien paikat ja järjestys, jotta ne osattiin myöhemmin laittaa takaisin paikoilleen. Kivien siirrossa avusti Kauhavan Kuljetuspalvelu. Kauhavan kiviveistämö puhdisti kivet ja hopeoi osin näkymättömiin häipyneet tekstit. Vapaaehtoiset reserviläiset auttoivat kivien nostossa ja siirrossa sekä myöhemmässä asennuksessa. Ennen lumentuloa syksyllä 2021 kivet olivat takaisin paikoillaan. Keväällä 2022 Sotien 1939-1940 ja 1941-1940 sankarihaudan kivien asennusta vielä korjattiin ja seurakunta viimeisteli sankarihaudan istutuksilla. Uudet kynttilälyhdyt seurakunta oli hankkinut jo aiemmin.

Laatta kertoo sankarihautausmaan perustiedot

Saneerauksen yhteydessä sankarihautausmaalle asennettiin sen perustiedot sisältävän tietolaatta, jollaisella Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli istunnossaan 14.4.2021 on kehottanut hiippakunnan seurakuntia saattamaan nähtäville Kaatuneiden Muistosäätiön Sankarihautausmaiden perustiedot -hankkeen mukaisesti.

Kaatumapaikkatiedoksi korjattiin “Kenttijärvi”

Kivien kunnostustyön ollessa meneillään, erään sankarivainajan omaiset ottivat Lasse Rajamäkeen yhteyttä ja kertoivat, että kaatumispaikaksi merkityn Kerttijärven sijaan kivessä tulisi lukea Kenttijärvi, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Kostamuksesta koiliseen. Omaiset toivoivat, että saneerauksen yhteydessä kaatumispaikka kirjattaisiin oikein ja näin tapahtui.

Kauhavan sankarihautausmaalla lepää monen aselajin sotureita

Kauhavan sankarihautausmaalla lepää monen aselajin sotureita. Talvisodan sankarivainajien enemmistö palveli Jalkaväkirykmentti 23:ssa. Jatkosodassa puolestaan kaatuneista valtaosa palveli Jalkaväkirykmentti 37:n 1. konekiväärikomppaniassa. Kauhavan sankarihautaan on siunattu myös ilma-aseen puolesta kaatuneita, joiden palveluspaikkoja olivat olleet Lentolaivue 12, 24, 28, 30, 32, 44 ja 46 sekä Lentosotakoulu. (Sotasampo, luettu 12.8.2022)

Lopuksi

Kauhavan Reserviläiset ry:n veteraanivastaavan Lasse Rajamäen aloitteesta käynnistettyyn Himmetä ei muistot saa -projektiin saatiin mukaan laaja yhteistyökumppanien joukko. Yhteistyössä olivat mukana Kauhavan Sotainvalidit ry, Kauhavan Sotaveteraanit ry, Kauhavan Reserviupseerikerho ry, Kauhavan Rotaryklubi ry, Lions Club Kauhava ry, Lentosotakoulun kilta ry, Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistys ry, Raatteen portti, Kauhavan kiviveistämö, Kauhavan Kuljetuspalvelu, Kauhavan kaupunki, Kauhavan seurakunta, Sirkka ja Mauri Kallion säätiö, Kauhavan Säästöpankin Kulttuurisäätiö sekä lukuisat yksityiset henkilöt. Parhaat kiitokset kaikille mukana olleille.

Tekemämme veteraaniperinnetyö sai lisäksi positiivista huomiota tiedotusvälineissä sekä uusia henkilöitä liittymään jäseniksi Reserviläisliittoon.

Antti Isosalo
Puheenjohtaja
Kauhavan Reserviläiset ry

Kauhavan Reserviläiset on perustettu vuonna 1956 ja sen kotipaikka on Kauhava, joka on myös yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue. Jäsenistöön kuuluu sekä reservin aliupseereja että miehistöä ja reservin upseereja. Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä likimain 200 henkilöä. Yhdistyksellä on kotisivut osoitteessa: https://kauhavan-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/.

Jatkosodan päättymisestä tuli 4. syyskuuta 78 vuotta. Yli kolme vuotta kestänyt jatkosota päättyi syyskuussa 1944. Aselepo astui voimaan 4. syyskuuta, mutta venäläiset jatkoivat tulitusta monilla rintamaosuuksilla seuraavaan aamuun. Välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19. syyskuuta 1944 ja lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa vuonna 1947.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat perinteisesti kunnioittaneet sotiemme sankarivainajia laskemalla seppeleen sankarihaudoille jatkosodan päättymispäivänä. Seppeleenlasku on suoritettu vuosittain eri paikkakunnilla aakkosjärjestyksen mukaan. Tällä kertaa vuorossa oli Laihia.

Ennen seppeleenlaskua kuultiin Herran sanaa Laihian kirkossa. Kirkkoherra Antti Yli-Oppaan sanat profeetta Jesajan mukaan loivat toivoa paremmasta ajasta nykymaailman sekasorron keskellä:

Jesaja 35:5-6
”Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat. Silloin rampa hyppii niin kuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.”

Seppelpartio lähetettiin liikkeelle Jumalanpalveluksen jälkeen. Laihian Reserviläiset olivat asettaneet sankarihaudalle kunniavartion. Sanaa kuulemaan tullut kirkkoväki seurasi seppeleen laskua pihamaalta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien järjestämä Kesäillan kirkko -tapahtuma järjestettiin torstaina 4. elokuuta Ylistaron kirkossa. Tämä oli jo 25. kerta kun tällainen tilaisuus järjestetään eri puolilla maakuntia yhdessä paikallisten reserviläisyhdistysten ja seurakunnan kanssa. Paikalla oli noin 200 sanankuulijaa maakunnan eri pitäjistä.

Tämänvuotisessa maakunnallisessa kirkkoillassa puhujana oli piispa Matti Salomäki. Puolustusvoimien ja Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen toi aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. Kirkkoillan musiikista vastasivat Ylistaron Asevelikuoro ja Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajien kvartetti. Yhdessä lauletut virret olivat tuttuja kesäisiä ja Isänmaallisia.

Päätöshartauden piti Ylistaron kappeliseurakunnan vt. vastuukappalainen Jarmo Happonen. Kirkkoillan juonsi tuttuun tapaan Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Koivisto. Illan päätteeksi oli kirkkokahvit.

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset

Koulutuspäällikkö Hannu Maunulan puhe Kesäyön -marssi tapahtumassa 13.8.2022

Olen Hannu Maunula ja tuon Vaasan Marssiin Pohjanmaan maanpuolustuspiirin tervehdyksen. Toimin koulutuspäällikkönä Vaasan koulutuspaikassa ja parisenkymmentä vuotta itsekin olen kansainväliseen Vaasan marssiin osallistunut. Nyt kävelen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kesäyön marssin, mikä 42 km:n mittaisena toteutetaan jälleen yhteistyössä Vaasan kävelyklubin kanssa.

Itse asiassa esitin aikoinaan tätä marssiyhteistyötä yhdistyksemme keskusjohdolle Helsinkiin, mikä nyt kolmannen kerran toteutuu. Kiitän Vaasan kävelyklubia, että olemme saaneet kansallisen tapahtuman nivottua näin kansainväliseen ilmapiiriin. Vaasan veri ei ole tässäkään vapissut, vaan kävely on yhdistänyt meidät vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Kiitos yhteistyöstä!

Lähestyn tässä tervehdyksessä palaamalla kävelyn ja marssin määritelmiin, sillä on hyvä tietää kumpaa on tekemässä.

Kävely on etenemistä jalkojen varassa syklisesti siirtämällä jalkaa toisen eteen ja liikuttamalla kehoa sen yli. Ihmisen kävelyssä toinen jaloista on aina kosketuksissa jalustaan ja askelsyklin kaksoistukivaiheessa molemmat jalat. Marssi sen sijaan on sotilasosaston siirtyminen paikasta toiseen, joko jalan tai ajoneuvoilla. Marssi on siis kävelyn sotilaallinen muoto.

Tästä aasinsillasta päästään Vaasan marssiin osallistuviin kunniakansalaisiimme. Näin Suomen Vapaudenpatsaan kupeessa on meidän jälkipolvien syytä tässäkin yhteydessä kiittää teitä, vapautemme lunastaneita, marssistanne rauhamme puolesta. Silloin sotavuosina monivuotiseen ja olosuhteiltaan ankaraan tapahtumaan ei kysytty vapaaehtoisuutta, käskystä oli mentävä. Osa tästä marssista selvisi, osa jäi kumpujen kätköihin. Te lunastitte meille sen, että voimme nyt vapaaehtoisesti valita kävelemmekö vai emme. Ja hyvin monet ovat valinneet tämän liikuntamuodon itselleen.

Kävely on erinomainen, ihmiselle luontainen ja terveellinen kuntoilumuoto, eikä vaadi kalliita välineitä tai kuntoklubijäsenyyksiä. Huippuyliopisto Harwardin mukaan kävely on yksinkertaisuudessaan yksi maailman parhaista kuntoilumuodoista ja korostaa keskittymään kävelyasennossa kahteen asiaan: katse ylhäällä ja selkä suorana.

Suomessa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos varoittaa jatkuvan istumisen vaaroista, jolloin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat lisääntyvät ja riski sairastua mm. 2 tyypin diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sekä masennukseen. Käveleminen ylläpitää reisiluun, lantion ja alaselän luuntiheyttä. Sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee, kun verenpaine laskee, veren rasva-arvot ja sokeriaineenvaihdunta paranevat. Samalla kävely vaikuttaa mielen hyvinvointiin.

UKK-instituutin mukaan alle 5000 askeleen päivät eivät ole riittävän aktiivisia. Monille on tuttu toteamus 10 000 askeleen päivätavoitteesta. Terveysmantra ei ole kaukana totuudesta, sillä 9000 askelta on aikuisille suositeltu päivän minimiaskelmäärä. Arkirutiineista lasketaan kertyvän noin 3000–4000 päiväaskelta ja kun siihen lisää puolen tunnin kävelylenkin, päästään 9000 askeleen minimitavoitteeseen.

Teistä veteraanisukupolven kunniakansalaisten joukosta haluan nosta esiin yhden henkilön. Suonette tämän, sillä hän on ylivertainen osallistuja sekä kävelyharrastuksen puitteissa maailmanlaajuisesti että Vaasan Marssin historiassa. Hän on helsinkiläinen ja syntynyt vuonna 1923 Stellenboschissa Etelä-Afrikassa. Hänellä on hallussaan kävelytapahtumista osallistumismitaleita enemmän kuin suurvalta-armeijan marsalkalla rinnassaan Voiton päivän paraatissa kunniamerkkejä.

Hän on meille kaikille Vaasan Marssin kävelijöille monivuotinen ystävä. Tervehdys Yrjö Saraste, 98 v, sinä jolle periksi antaminen ei sanavarastoon kuulu. Olen lukenut tämän vuoden heinäkuun lehtiartikkelin, jossa totesit ykskantaan; ”Mikä helkkarin vanha minä olen!”

Teräksinen Yrjö palveli talvisodan alkaessa 17-vuotiaana vapaaehtoisena Vallilan rykmentissä. Hän haavoittui Karhumäessä 1942, mutta palasi toivuttuaan takaisin rintamalle. Kokemuksensa ”sieltä jostakin” pelkistyy paitaan, jossa lukee ”veteran from world war II”.

Kertomansa mukaan kävelyinnostus oli vaimon ansiota ja harrastus vei heidät kymmeniin maihin. Hollannin Nijmegenin marssilla Yrjö on ollut 21 kertaa. Arvonimi International Master Walker on siis todella aidosti ansaittu!

Hänelle kävely on sosiaalinen tapahtuma. Yrjöllä on tuttu kävelyporukka Helsingissä ja harjoitusmetodi on mainio. Joka sunnuntai joukko tapaa Helsingin rautatieasemalla ja he siirtyvät metrolla tai junalla jonnekin ja kävelevät takaisin päin niin kauan kuin jaksavat. Yrjön motto kantaa; ”Potku vain takapuoleen ja ulos raikkaaseen ilmaan!”

Periksiantamattomuutta kuvaa nykytilanne, jolloin tarvitaan rollaattorin tuki mutta teräsvaari ei anna pätkääkään periksi mielipuuhalleen. Kävelyporukan kanssa on puhuttu, että kun aika jättää, he kävelevät Maunulan majalle ja sirottelevat Yrjön tuhkat Keskuspuistoon. Mukana voisi olla rommitynnyri, josta ihmiset voisivat ottaa paukun hänen muistolleen.

Yrjön aktiivista luonnetta kuvaa myös se, että hän lähettää päivittäin mielipidekirjoituksia yli 250 lehteen ja yli tuhanteen osoitteeseen.

Yrjö, me Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä toivomme, että jaksat ylläpitää tavoitteesi, mikä on pystyä kävelemään änkyttämättä 10 kilometriä päivässä. Siis tämä ilman tekosyitä ”miksei juuri tänään muka jaksaisi!?” Toivomme, että pääset vielä marssimaan Sveitsiin tai Saksaan kuulemaan, kun tutut kävelijät ja yleisö hurraavat ”URJO is coming!”

Yrjö Saraste sinulle kunniaa tehden, olet kävelyn elävä legenda Suomessa!

Hannu Maunula
Koulutuspäällikkö
Maanpuolustuskoulutusyhdistys

♦ ♦ ♦

I’m Hannu Maunula and I bring the greetings of the National Defence Training Association of Finland in Vaasa to Vaasa March. I`m working as a training manager in the Vaasa region, and for twenty years I myself have participated in the international march in Vaasa. Now I’m walking the Summer Night March, which is 42 km long and is once again carried out in cooperation with the Vaasa Walking Club. In fact, I once presented this march cooperation to the central leadership of our association in Helsinki, which is now happening for the third time. I thank the Vaasa Walking Club that we have been able to integrate a national event into such an international atmosphere. Vaasa’s blood has not trembled here either, but the walk has connected us to voluntary national defense work. Thanks for cooperation!

Next to Finland’s Statue of Liberty, we as our future generations have reason to thank you, those who redeemed our freedom, for your march for our peace. Back then, during the war years, there was no question of volunteering for a multi-year event with harsh conditions, you had to go by order. Some of this march survived, some remained hidden in the hills. You redeemed us that we can now voluntarily choose whether to walk or not. And many have chosen this form of exercise for themselves. Walking is an excellent, natural and healthy form of exercise for humans, and does not require expensive equipment or fitness club memberships.

According to the top university Harvard, walking in its simplicity is one of the best forms of exercise in the world and emphasizes focusing on two things in the walking position: looking up and keeping your back straight. In Finland, the Institute of Health and Welfare warns about the dangers of sitting all the time, which increases the problems of the musculoskeletal system and the risk of getting sick, e.g. for type 2 diabetes, diseases of the cardiovascular system and depression.

Daily routines are calculated to accumulate around 3,000–4,000 daily steps, and when you add a half-hour walk to that, you reach the minimum goal of 9,000 steps. Among you, the honorary citizens of the veteran generation, I would like to single out one person. He is a superior participant both within the scope of the walking hobby worldwide and in the history of Vaasa Marss. He is from Helsinki and was born in 1923 in Stellenbosch, South Africa. He has more medals for participation in walking events than the marshal of a great power’s army has badges of honor on his chest in the Victory Day parade. He is a long-time friend to all of us Vaasa Marssi walkers.

Greetings Yrjö Saraste, 98 years old, you for whom giving up is not part of the vocabulary. I have read the magazine article from July of this year, where you stated the first thing; ”I’m so damn old!” His experience from the war time is reduced to a shirt that reads ”veteran from world war II”. His enthusiasm for walking was thanks to his wife, and the hobby took them to dozens of countries. Yrjö has been on the Dutch Nijmgen march 21 times. The title International Master Walker is therefore truly deserved! For him, walking is a social event. Yrjö has a familiar walking group in Helsinki and the training method is excellent. Every Sunday, a group meets at the Helsinki train station and they take the metro or train somewhere and walk back as long as they can. Yrjö’s motto carries; ”Just kick the butt and out into the fresh air!”

Now the support of a rollator is needed, but Yrjö does not give in to his will. It has been discussed with the walking group that when time permits, they will walk to one hut and scatter Yrjö’s ashes in the park. There could be a rum bottel that people could take a shot from for his memory. Yrjö, we at the National Defense Training Association hope that you will be able to maintain your goal, which is to be able to walk 10 kilometers a day without stuttering. So this without the excuses ”why can’t you make it today!?” We hope that you will still be able to march in Switzerland or Germany to hear the familiar walkers and the audience cheering ”URJO is coming!”

Yrjö Saraste, honoring you, you are a living legend of walking in Finland!

Hannu Maunula
Chief of Training and Education
The National Defence Training Association of Finland