• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri 70 vuotta

Julkaistu 23.9.2022

Vuonna 1952 toimi Etelä-Pohjanmaalla jo yhdeksän reserviupseerikerhoa: Alajärven, Ilmajoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Ylistaron ja Ähtärin kerhot.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustaminen
Helge Leinonen toimi piirin ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1952-1956.

Eteläpohjalaisten edustajaksi Reserviupseeriliiton hallitukseen oli vuoden 1952 alusta valittu lapualainen reservin luutnantti Helge Leinonen, joka oli toiminut Lapuan Reserviupseerikerhon puheenjohtajana vuodesta 1947. Siviiliammatiltaan hän oli Lapuan Nahka- ja Valjastehdas Oy:n myyntipäällikkö. Ennen sotia hän oli työskennellyt virkamiehenä puolustusministeriössä ja osallistunut Helsingin reserviupseerien toimintaan.

Reserviupseeriliitto oli lähettänyt huhtikuussa 1952 jäsenkerhoilleen kiertokirjeen, jossa kerhoja oli kehotettu perustamaan alueittain piiritoimikuntia keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnankehittämistä varten. Tämän velvoitteen mukaisesti reservin luutnantti Leinonen kutsui koolle Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustamiskokouksen, joka pidettiin Seinäjoella tiistaina 23. päivänä syyskuuta 1952.

Reservin kapteeni Paavo Osola oli Reserviupseeriliiton valtuuskunnan jäsen vuosina 1941-1947 ja ensimmäinen eteläpohjalainen liiton hallintoelimissä.

Kokouksen avaaja Helge Leinonen valittiin sen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi kauhavalainen varatuomari reservin luutnantti Kullervo Kemppinen. Läsnä oli yhteensä 37 eteläpohjalaista reserviupseeria maakunnan kaikista yhdeksästä kerhosta. Reserviupseeriliiton edustajana oli paikalla pääsihteeri, reservin kapteeni Uolevi Räsänen Helsingistä. Hän selvitti kuulijoille piiriverkoston luomisen syitä. Yhteydenpito liiton toimistosta eri puolilla toimiviin kerhoihin on hankalaa. Piireittäin tapahtuva yhteistoiminta loisi kerhoille edellytykset tukea toisiaan, järjestää yhteisiä tapahtumia ja auttaa uusien kerhojen perustamista. Näitä näkökohtia monet osallistujat olivat ehtineet jo keskenään sulatella, sillä Räsänen oli jo edellisenä vuonna vieraillut eräissä maakunnan kerhoissa niitä esittelemässä.

Pääsihteerin selostuksen jälkeen kokous päätti perustaa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin. Piiritoimikuntaan oli kukin kerho valinnut jäsenen ja hänelle varajäsenen.

Toiminta alkaa

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin järjestämä tapahtuma oli Kurikan Yhteiskoululla 20. marraskuuta pidetty reserviupseerien kerhoilta, jossa esitettiin neljä lyhytfilmiä ja Kauhavan Ilmasotakoulun johtaja eversti Risto Pajari piti esitelmän lentokoneiden kehityksestä viime sotien jälkeen, sekä lentämisen vaikutuksista lentäjään. Kuulijoina oli 26 reservinupseeria neljästä eri kerhosta.

Seuraavan vuoden puolella siirryttiin alustajien hankinnassa jo valtakunnalliselle huipputasolle. Maaliskuussa 1953 pidettiin kahtena peräkkäisenä iltana Kauhavalla ja Seinäjoella tilaisuudet, joissa kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch esitelmöi aiheesta: ”Läpimurto Kannaksella ja suomalaisten vastatoimet kesällä 1944”. Siinä riitti lakeuden miehille kerrottavaa. Kuulijoita saapui kahteen tilaisuuteen yhteensä 157 henkeä.

Ensimmäinen kenraalivierailu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä. Jalkaväenkenraali Eric Heinrichs Lapualla 24.3.1953.

Hengellistä toimintaa

Kaatuneiden reserviupseerien muistomerkki Haminassa Reserviupseerikoulun päärakennuksen pihalla. Kuva paljastustilaisuudesta 9. syyskuuta 1957.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hengellinen toiminta oli tavallaan alkanut jo ennen perustamiskokousta, sillä 25. päivä toukokuuta 1952 oli Seinäjoella pidetty reserviupseerien maakunnallinen hengellinen juhla. Se oli samalla näkyvin esimerkki eteläpohjalaisten kerhojen yhteistyöstä jo ennen piirin syntyä. Siksi toimikunta siirsi omansa järjestämisen seuraavan vuoden syksyyn. Marraskuussa 1952 pidettiin sitten ensimmäinen piiritoimikunnan organisoima reserviupseerien hengellinen päivä Ilmajoella. Siellä everstiluutnantti Niilo Simojoki alusti keskustelun aiheesta ”Suomalaisten soturien hengellinen perintö”. Päiville oli kutsuttu myös vakinainen upseerikunta Seinäjoen sotilaspiirin esikunnasta, Kauhavalta sekä Ilmajoen ja Ähtärin varikoilta.

Reserviupseeri- ja aliupseeripiirin yhteinen hengellinen päivä 3.5.1964 Kuortaneen Urheiluopistolla.
Urheilutapahtumia
Alavutelainen ylilääkäri ja lääkintäkapteeni Matti Ignatius voitti ampumahiihdossa yhteensä viisi liiton mestaruutta.

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin järjestämä urheilutapahtuma oli hiihtomestaruuskilpailut 8. maaliskuuta 1953. Ne pidettiin Kuortaneella Pohjanmaan Urheiluopistolla, joka toimi silloin kolmatta vuottaan. Kisapäiväksi osui täysi vesikeli, mutta silti kilpailut innostivat paikalle 19 osallistujaa kolmesta kerhosta Kauhajoelta, Lapualta ja Seinäjoelta. Kilpailuun kuului noin 7km verryttelytaival ja noin 3km pikataival. Hiihtoaika saatiin laskemalla yhteen edelliseen kuluneesta ajasta viidennes ja jälkimmäinen aika sellaisenaan. Lisäksi tehtäviin kuului yksi kuljetun matkan arviointi, yksi välimatkan ja kaksi etäisyyden arviointia. Yleisen sarjan voitti Lapuan kerhoon kuuluva talon isäntä, opistonjohtaja reservin vänrikki Jukka Uunila ja ikämiestensarjan reservin luutnantti Veikko Niemi-Aro Kauhajoelta. Joukkuevoiton vei Kauhajoen kerho.

Tyhjällä kukkarolla liikkeelle

Uusi perustettu reserviupseeripiiri aloitti tyhjin kukkaroin. Jotta ensimmäisen maakunnan ulkopuolelta tulleen alustajan kenraaliluutnantti Oeschin matkakulut saatiin maksetuksi, kerättiin jokaiselta häntä kuulemaan tulleelta reserviupseerilta 100mk, vaikka pääsymaksut eivät kerhoiltoihin normaalisti kuuluneetkaan. Lisäksi jokaiselta kerholta perittiin kertaluonteisesti 1000mk muiden vierailijoiden ja piirin hiihtomestaruuskilpailujen kustannuksiin. Kolme kuukautta myöhemmin tilanne parani, kun Vaasan Puuvilla Oy teki Reserviupseeriliitolle lahjoituksen, josta 30000mk erotettiin Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirille. Sittemmin kassa karttui mm. osuuksilla arpajaisten tuotoista.

Seinäjoen yhteiskoulun rakennus, jossa itsenäisen Suomen ensimmäinen reserviupseerikurssi aloitti toimintansa maaliskuussa 1918.
Seinäjoella yhteiskoulun tiloissa aloittaneen Päämajan Reserviupseerikoulun muistolaatan paljastusjuhla on alkamassa 16.5.1963
Muistolaatassa on tekstin vieressä koulurakennuksen korkokuva ja yläpuolella kurssin merkki.

Helmikuussa 1954 kirjoitetussa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäisessä toimintakertomuksessa piirisihteeri reservin luutnantti Martti Kojola luonnehtii kulunutta vuotta:

”Piiritoimikunnan tähänastinen toiminta niiden tehtävien suorittamiseksi, joita sille on asetettu, on ollut alustavaa laatua ja perustusten luomista jatkuvalle ja vakiintuvalle toiminnalle. Piiritoimikunta ei keskuudestaan saa yksin paljon aikaan, elleivät sen jäsenet kukin kerhoissaan yhdessä kerhojen toimihenkilöiden kanssa pyri toteuttamaan niitä toimintoja ja tehtäviä, jotka kuuluvat liittomme tehtäviin. Eivätkä kerhojen toimihenkilötkään saa toimintaa eläväksi, elleivät kaikki kerhojen jäsenet ole niissä mukana. Täten meidän yhteisten päämääriemme ja ehyen reserviupseerikunnan luomiseksi maakunnassamme edellyttää meidän kaikkien aktiivista toimintaa.”

Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntatalo liittyy monin tavoin myös Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toimintaan. Se oli piirin kunniapuheenjohtaja eversti Matti Laurilan koti, jonne hän muutti jouluna 1925 ja asui kuolemaansa saakka kesään 1983 saakka. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäinen toimisto avattiin samassa rakennuksessa vuonna 1970.

Julkaisu on referaatti Kalevi Heikkilän kirjoittamasta Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ”Kärppä ja hopearuusu” –historiikista.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry juhlii 70-vuotiasta taivaltaan Ravintola Almassa 5.12.2022 itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Tulta toukokuussa, naiset!
  • Laihian Reserviläiset pystyttivät puolijoukkueteltan päiväkotilapsille
  • Vaasassa juhlistettiin kaatuneitten muistopäivää
  • Kaatuneitten muistopäivä Seinäjoella
  • Törni-näyttely Haminassa – yhä kiehtovan sotasankarin katoamisesta 60 vuotta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Tapahtumat

touko 24
10:00 - 18:00

Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä

touko 28
All day

RESUL ammuntasuunnistus Alahärmässä

touko 29
29 toukokuun - 1 kesäkuun

RESUL Four Day March

kesä 7
All day

Reserviläisammunnat kivääri (palvelusase) PM (RA1 ja RA2) Kauhava

kesä 10
All day

Cooperin testi Seinäjoella

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·