Perinne

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus on järjestetty vuosittain jokaisena itsenäisyyspäivän aattona katkeamattomana perinteenä vuodesta 2007 alkaen.

Poikkeukselliset ajat yhteiskunnassa aiheuttivat parin edellisen vuoden osalta keskeytyksen vuoden tärkeimmän juhlan 12 vuotta jatkuneeseen perinteeseen. Maassamme uutisoidaan yhä näkymättömästä vihollisesta. Uutisten lähteistä riippuen, tilanne oli kuitenkin viimevuotisia vastaavia ajankohtia hieman valoisampi.

Odotettu juhla

Juhlaa oli selvästi odotettu, koska isänmaalliseen tilaisuuteen oli saapunut 60 juhlavierasta eri puolilta maakuntaa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen lausui juhlatilaisuuden avaussanat, muistuttaen juhlaväkeä itsenäisyyden merkityksestä, joka on saavutettu veteraanisukupolven uhrauksin:

”On muistettava, että kaiken tämän mainitun toiminnan mahdollistaa ainoastaan vapaus tehdä asioita. Juuri siksi, tänään on hyvä syy juhlia 105-vuotiasta itsenäistä Suomea palauttaen mieliimme veteraanisukupolven uhraukset vapautemme eteen.”

Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuudessa juhlittiin samalla myös 70 vuotta täyttänyttä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiriä, joten alkumalja kohotettiin tilaisuudessa poikkeuksellisesti kahdelle juhlijalle: 105-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle sekä 70 vuotta täyttäneelle Reserviupseeripiirille.

Ravintola Alman väki oli loihtinut juhlaillallisen alkupaloineen, pääruokineen ja jälkiruokineen, jonka jälkeen oli kylläisenä hyvä hetki kuunnella juhlivan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaan juhlapuhe. Taivalmaa piti juhlapuheen osana kattavan historiakatsauksen reserviläispiirien tiedotuskanava Lakeuden Maanpuolustajan varhaisiin vaiheisiin käymällä läpi uutisointia 60 – luvulta. Esitelmästä kävi ilmi, että maanpuolustustiedotus on ollut tärkeässä roolissa piirien alkuajoilta saakka.

Huomionosoitukset

Juhlatilaisuudessa on ollut perinteisesti tapana julkistaa huomionosoitukset siten, että palkitut ja ylennetyt henkilöt kutsutaan juhlaväen eteen. Jotkut palkitsemiset onnistuttiin salaamaan saajiltaan niin hyvin, että yllättyneet ilmeet eteen kutsutun kasvoilla toivat hienon lisämausteen jännittävään hetkeen.

Huomionosoitusten lukemisesta pyritään tekemään saajalleen ikimuistoinen kokemus ja sitä se olikin, sillä monikymmenhenkisen yleisön edessä viimeistään Porilaisten marssin kajahtaessa saliin jokainen palkittu ja ylennetty koki varmasti ansaitsemaansa kunnioitusta. Tällä kertaa salin eteen kutsuttiin 11 henkilöä.

Timo Sysilammelle on myönnetty 6.12.2022 Reserviläisliiton ansioristi soljella. Ansioristi on luovutettu Helsingissä 2.12.2022. Marko Pänkälälle on myönnetty 6.12.2022 Reserviläisliiton ansioristi. Ansioristi on luovutettu Helsingissä 2.12.2022. Tuomas Taivalmaalle on myönnetty 6.12.2022 Reserviläisliiton kultainen ansiomitali. Esko Vierille on myönnetty 6.12.2022 Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali. Marjo Kauppiselle ja Nina Niemiselle on myönnetty 6.12.2022 Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali. Aleksi Mäkiselle on myönnetty 6.12.2022 Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitali. Sami Kilpeläiselle on myönnetty 6.12.2022 Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien kunniakirja. Jani Syväselle on myönnetty 6.12.2022 Jalkaväen ansioristi. Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki on ylennetty 6.12.2022 reservin vääpelin arvoon. Kuortaneen Reserviläisten Riikka Varila on ylennetty 6.12.2022 reservin kersantin arvoon.

Muutoksia musiikkipuoleen

Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuuden illan musiikkitarjonnasta vastasi nopealla varoitusajalla Junnu Hirsimäki & Houseband. Ohjelmaan merkitty, juhlissa jo vuosien ajan toiminut vakioviihdyttäjä Timo Luostari & Kilimanjaro oli estynyt esiintymään valitettavan sairastumisen vuoksi. Musiikin ammattilaisiin voi kuitenkin luottaa ja varajärjestelyt illan musiikkitarjonnan suhteen toimivat täysin saumattomasti.

Tanssilattialla pyörähtely on tärkeä osa juhlia ja ilman musiikkia se olisi mahdotonta. Suuret kiitokset illan onnistumisesta kuuluvatkin maakunnan taitaville ammattimuusikoille Juha-Matti Hirsimäelle, Veli Hakalalle ja Jiri Mustajärvelle, jotka pystyivät reagoimaan vain tuntien varoitusajalla muuttuneeseen tilanteeseen.

Maanpuolustusväen yhteinen juhla

Juhlan järjestelyistä vastaavalle oli mieluisaa vastaanottaa juhlaväeltä positiivista palautetta myös siitä, miten itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuutta on laajennettu nykyisellään koskemaan kaikkia yhteistyökumppaneita ja maanpuolustus- sekä perinnejärjestöjä. Tämä nähtiin hienona askeleena, joka edistää yhteistyötä ja yhdistää alueella toimivia järjestöjä entisestään. Olikin erityisen hienoa nähdä, että juhliin oli saapunut monia toimijoita, joiden kanssa yhteistyötä tehdään.

Päätössanat ja yhteislaulu

Juhlaillan päätössanat lausui Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki. Mäki toi päätöspuheessa esille reserviläistoimintaan mukaan tulleen uuden jäsenen aktiiviseen toimintaan sitouttamisen tärkeyden alkumetreiltä saakka. Tässä tehtävässä jokaisella yhdistyksellä on merkittävä rooli, jotta kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön saadaan myös jatkumaan.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien linnanjuhlat päättyivät jo alkuvuosista saakka perinteenä olleeseen yhteislauluna esitettävään Maamme – lauluun.

Seisomaan noussut juhlaväki lauloi Maamme – laulun asiaankuuluvalla reippaudella, joka sai isänmaallisen kappaleen kuulumaan varmasti Ruukintietä taivaltavien kulkijoiden korviin saakka.

Vuoden 2022 Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien itsenäisyyspäivän aaton vastaanottotilaisuus oli päättynyt ja varsinaisen itsenäisyyspäivän kunniatehtävät eli lippukulkueet, seppeleenlaskut ja kunniavartiot maakunnan sankarihaudoilla odottivat vain tuntien päässä.

Viimeinen Rosvopaistitilaisuus Härmän kuntokeskuksessa järjestettiin lauantaina 3.12.2022. Kolmenkymmenen vuoden jakso Kalevi Rönnqvistin luotsaamasta tapahtumasta on päättymässä.

Leo Lastumäen ideasta veteraaneille järjestettävästä juhlasta vuonna 1992 alkanut sarja ”taputeltiin” päätökseen Härmän tilaisuudessa.

Kunnioitustani herätti se, että joku sadan vuoden ylittänyt veteraani oli jaksanut paikalle. Tämä mielestäni viestitti siitä, että juhla on koettu tärkeäksi kunniakansalaisillemme. Finnairin lentoemännät/stuertit olivat nytkin lähes 40 hengen voimin palvelemassa totuttuun tyyliin. Jopa Hannes Bjurström oli paikalla.

Halpa-Hallin Janne Ylinen oli toiminut ”takaajana”, kun tapahtuman talous oli vaakalaudalla. Puolustusvoimat ovat olleet vahvasti mukana koko ajan ja prikaatinkenraali Vesa Valtonen omalla läsnäolollaan toi tunteen, että ”mukana ollaan”.

Tietty haikeus oli varmaan myös Tapio Liinamaan puheenvuorossa, koska yksi kuntoutettavien ryhmä hiipuu. Yhdessä on saatu aikaan se, että veteraanien arvostus viime hetkellä tunnustetaan.

Syvä kumarrukseni näille yhteistyötahoille!

Esko Petäjä
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry

Uusi käytäntö Isonkyrön Itsenäisyyspäivän järjestelyissä oli se, että tavallisesti sankarihaudalla pidetty puhe pidettiinkin nyt kirkossa. Siitä oli se hyöty, että lippuvartionkin edustajat kuulivat, mitä nuori Heini Laine puhui.

Seppeleet laskettiin sankarivainajien, aseveljien ja Karjalaan jääneiden hautamuistomerkeille.

Juhla jatkui Pohjankyrön talolla, joka on vanha Suojeluskuntatalo. Juhlassa tervehdyssanat lausui valtuuston pj. Jaakko Pukkinen ja juhlapuheen piti isokyröläissyntyinen kirjailija Paula Nivukoski. Nuorten raikkaasta osuudesta vastasi Laurius-kuoro kanttori Suvi Koiviston johdolla.

Meillä on jäljellä yksi tunnuksen omaava naispuolinen veteraani, mutta hän ei voinut osallistua paikalle. Leskiä sentään löytyi. Juhla on silti tarpeen myös meille nuoremmille.

Esko Petäjä
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedu Törnäväntien kampuksen itsenäisyysaamun puhe pidettiin ulkona autohallin sisäpihalla perjantaina 02.12.2022. Aamunavaus oli valkoisen hämäränharmaa, joka toi tunnelmaa tilanteeseen sekä muistoja Suomen itsenäisyydestä tärkeydestä.

Tilaisuuden avasi Sedu Törnäväntien kampuksen koulutuspäällikkö Jani Pusa.

Itsenäisyysaamun juhlapuheen oli valmistellut ja varautunut pitämään Lapuan hiippakunnan pastori sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Hengellisen- ja Perinnetoimikunnan jäsen Jaakko Antila. Hän oli kuitenkin harmillisesti sairastunut ja oli estynyt tulemaan juhlapuhujaksi itsenäisyysaamuun.

Juhlapuhujan kirjoittaman puheen esitti Sedun Törnäväntien kampuksen opinto-ohjaaja, Seinäjoen reserviläisyhdistyksen jäsen Timo Järvinen.

Jaakko Antilan juhlapuheessa kerrottiin seuraavaa, joka kosketti hyvin monia kuulijakuntaa sekä nuoria:

”Kävin lähes 17 vuotta sitten mieleenpainuvan keskustelun. Keskustelukumppanini oli syntynyt vuonna 1911. Hän oli siten kuusivuotias, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Hänellä oli tarkat muistikuvat tuosta oman lapsuutensa päivästä.

Tämä isoisä siis teki 105 vuotta sitten samoin kuin me tänään, meni pihalle avoimen taivaan alle juhlistamaan itsenäisyyttä. Katsoin Ilmatieteen laitoksen sivuilta, että joulukuun 6. päivä 1917 oli harmaan tuulinen, sateinen ja lauha. Päivä oli ulkoisesti ihan tavallinen joulukuun alun päivä, mutta tuolle isoisälle kaikki näytti yhtäkkiä uudelta ja ihmeelliseltä. Hän oli koko siihenastisen pitkän elämänsä katsellut Suomen suuriruhtinaskunnan taivasta Venäjän keisarikunnassa. Nyt hän näkikin ympärillään itsenäisen maan, vaikka ulkoisesti kaikki oli ennallaan.

Myös se kuusivuotias poika, joka seurasi isoisänsä toimintaa joulukuussa 1917, joutui lapsuus- ja nuoruusvuosinaan huomaamaan, että vapaus ei ole itsestään selvä. Kun hän oli 28-vuotias, marraskuun viimeisenä päivänä 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Alkoi talvisota. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa rintamalla joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Kerran hän katsoi tätä samaa taivasta, kun hänen miehensä kantoivat häntä vakavasti haavoittuneena turvaan. Selviytymisen mahdollisuudet näyttivät vähäisiltä. Hän kuitenkin selvisi, ja liikuttuneena hän sitten aikanaan 95-vuotiaana kertoi minulle noista tapahtumista.

Tuosta keskustelusta on tosiaan jo pian 17 vuotta aikaa, mutta tuntuu siltä, että tämän vanhuksen viesti on entistä ajankohtaisempi. Sanotaan, että nykyään me teemme matkaa omissa kuplissamme – enkä nyt viittaa saksalaisen autoteollisuuden kruununjalokiveen. Elämänpiirit ovat eriytyneet, emmekä aina oikein ymmärrä toisiamme.

Itsenäisyyspäivä muistuttaa terveellisellä tavalla, että me täällä Suomessa elämme kuitenkin yhteisessä maassa, katsomme tätä samaa taivasta. Me tarvitsemme toisiamme. Minä tarvitsen niitä, jotka ehkä minun mielestäni ajattelevat väärin, ja päinvastoin.

Tuo 95-vuotias vanhus oli meidän keskusteluumme mennessä nähnyt lähes 90 vuotta itsenäisen Suomen historiaa, alusta saakka. Oli helppo sanoa, että hän oli rakentanut elämänsä aikana tätä maata. Sellainen tehtävä näyttäytyy helposti hyvin suurena ja erityisenä. Pitääkin paikkansa, että tuo vanhus ja hänen sukupolvensa joutui käymään läpi monia ankaria vaiheita ja uhraamaan paljon.

Olennaista ei ole se, miten suuria uutisotsikoita meidän töistämme tehdään, vaan se, että jokainen toimii omalla paikallaan opinnoissaan, työssään ja vapaa-ajallaan läheisten ihmisten kanssa. Jos tämä päiväsi kuluu öljypohjan alla, niin oikeasti kysymys on siitä, että sinä olet tänään rakentamassa yhteistä Suomea. Tai jos päivä menee kerratessa raaka-ainehygienian teoriaa, niin oikeasti on kysymys siitä, että sinä rakennat tätä yhteistä maata. Tai kun päivä sujuu asennusten ja kaapelointien parissa, pohjimmiltaan ei ole kyse vain noista tehtävistä vaan – niin, tiedät kyllä.

Keskustelukumppanini kuoli vuoden kuluttua tuosta tapaamisestamme. Mutta olen varma, että hän olisi iloinen, jos hän näkisi teidät kaikki tänään tärkeissä tehtävissänne rakentamassa Suomea.

Hyvää ja valoisaa itsenäisyyspäivää!”

Lopuksi kuuntelimme koskettavan säveltäjän Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin.

Timo Järvinen
Seinäjoen Reserviläiset

Kuortaneen koululaisten itsenäisyyspäivän sankarihaudoilla vierailulla on pitkät perinteet. Kuortaneen Reserviupseerit laittoivat näihin päiviin asti jatkuneen perinteen alulle jo 1980-luvulla.

Jo yli 40 vuotta jatkunut perinne opiskelijoiden käynnistä sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivän alla on kunniakas perinne jälkipolville. Perinteen laittoivat alulle aikanaan 1980-luvun puolella Kuortanelaiset Reserviupseerit: Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Jorma Virkajärvi, lukion rehtori Kalevi Heikkilä ja yläasteen rehtori Risto Kukkola. Lippuvartioiden alkuaikojen organisoijana toimi Matti Lähdesmäki.

Tänään joulukuun 2. päivänä lukuisat oppilaat osoittivat kunniaa jälleen jälkipolville. Perinteistä sankarihaudoilla käyntiä oli organisoimassa liikunnanopettaja Petri Stevander Kuortaneen Reserviupseerikerhosta. Oppilaat järjestyivät kirkon pihamaalle kuulemaan veteraanien viestiä ja juhlapuhetta. Yläasteen oppilaat Viola Gustafsson piti alustuspuheenvuoron ja Konsta Rantanen luki veteraanien viestin. Abiturientti Ronja Luoma piti juhlapuheen. Tilaisuuden lopuksi oppilaat laskivat seppeleen sankarihautausmaan muistomerkille. Tänä vuonna poikkeuksellisen perinteisestä sankarihautausmaakäynnistä teki Ukrainalaisten nuorten sytyttämät kynttilät muualle haudattujen muistomerkille.

Videokooste Kuortaneen koululaisten sankarihaudoilla käynnistä: