Joulu saapuu jälleen muistuttaen meitä toivosta ja rauhasta maailmassa, joka kaipaa valoa ja yhteyttä. Tänä aikana monia askarruttavat kysymykset tulevaisuudesta, niin maamme kuin maailmanlaajan yhteisön tasolla.
Tänäkin vuonna olemme kohdanneet suuria kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Sota ja väkivalta jatkuvat edelleen niin Ukrainassa kuin Lähi-idässä, ja uhka konfliktien laajentumisesta väreilee ilmassa. Ilmastonmuutoksen vaikuttamat voimakkaat sääilmiöt ovat yleistyneet. Taloudellinen epävarmuus, yksinäisyys ja vastakkainasettelu painavat mieliä omassa maassammekin. Muuttuvat tilanteet ovat herättäneet huolta, mutta ne myös kutsuvat meitä yhteisvastuuseen ja rohkeaan toimintaan.
Joulun sanoma muistuttaa meitä siitä, että Jumala ei ole kaukana meistä, vaan astuu keskellemme – pimeyden keskelle – tuoden mukanaan valon, joka ei sammu. Betlehemin lapsen syntymä osoittaa Jumalan läsnäolon kärsimyksen ja epävarmuuden keskellä. Köyhä kihlapari joutui kokemaan vieraan vallan hallinnon, lapsen odotuksen ja syntymän tuoman huolen, pakolaisuuden aiheuttaman epävarmuuden ja vainon tuoman pelon. Joulun ilo ei perustu olosuhteiden vakauteen, vaan Jumalan läsnäoloon ja lupauksiin. Joulu tuo toivon ja rakkauden viestin, joka kantaa myös vaikeina aikoina.
Kirkko kutsuu meitä olemaan valona lähimmäisillemme. Yhteisöllisyys, rukous ja rakkaus ovat voimavaroja, joilla voimme kantaa toisiamme epävarmuuden keskellä.
Haluan kiittää teitä kaikkia siitä työstä, jota olette tehneet rakentaaksenne yhteyttä ja toivoa ympärillenne. Olkoon tämä joulu meille kaikille armon ja ilon juhla!
Toivotan teille kaikille siunattua joulua ja toivon täyteistä uutta vuotta!
Jeesuksen syntymässä on meille kaikille lahja, joka kestää – rauha ja rakkaus, joita mikään maailmassa ei voi viedä.
Matti Salomäki