Tilaisuuden tarkempi ohjelma löytyy TÄSTÄ!
Artikkeli
Asennevelvollisuus
Suomalainen asevelvollisuus on tänä vuonna ollut perheessämme erittäin ajankohtainen asia. Tämä johtuu siitä, että perheemme toinen asevelvollinen, poikamme suorittaa parhaillaan tiedustelukomppaniassa Niinisalossa omaa osuuttaan tästä miespuolisille kansalaisille lakisääteisestä perinteestä. Kuluneen kesän ja syksyn aikana olemme saaneet seurata Puolustusvoimien toiminnan piirteitä aivan lähietäisyydeltä, vaikka koronatilanne onkin estänyt esimerkiksi lähiosallistuminen valatilaisuuteen.
Armeijaa sanottiin ennen vanhaan miesten kouluksi, jossa pojista tehdään miehiä. Näkisin sanonnalla olevan edelleen vankkaa totuuspohjaa, vaikka toki kaikki muistamme että nykyään nuoret naisetkin voivat vapaaehtoisina asepalveluksen suorittaa. Mutta ilmaisun ydin lienee siinä, että varusmiespalvelusaika kasvattaa nuorta ihmistä paljon muutenkin kuin suorien sotilaallisten taitojen osalta. Mekin olemme kotona hämmästelleet ja ihastelleet Puolustusvoimien positiivista vaikutusta.
Poikamme kommentit kertovat aivan uudenlaisesta sitkeydestä ja asenteesta jälkikasvussamme. Hän mm. mainitsi jo ensimmäisen palvelusviikon jälkeen ”huomanneensa ensimmäistä kertaa, että kun aloittaa aikaisin aamulla, niin tosi paljon ehtii yhden päivän aikana tekemään”. Samoin olemme kuulleet mainintoja hyvästä tupahengestä sekä selvästä kasvaneesta ylpeydestä omaa yksikköä ja palveluksessa saavutettuja asioita kohtaan.
Palveluksessa on välillä ollut myös todelta rankoilta tuntuneita asioita, mutta nekin ovat olleen sen arvoisia, kun ne on läpäissyt. Kesän säätila ennätyshelteineen on vaihtunut sateiseen syksyyn ja kaikki tämä on täytynyt kestää. Suoraan sanoen näemme, että asenne nuorella miehellä on osoittautunut aivan uudenlaiseksi.
Juuri asenteesta taitaa armeijassa ja elämässä pärjääminen suurelta osin ollakin kiinni. Vaimoni puki asian kesällä sanoiksi lausuessaan ”Kun meillä maassa on asevelvollisuus, niin eikö voisi ja pitäisi olla myös asennevelvollisuus?” Sepä olisikin mahtava juttu jos kyettäisiin velvoittamaan kaikki kansalaiset, sukupuolesta riippumatta, hoitamaan kaikki asiansa kunnon asenteella.
Varmasti maamme ja maailmamme tulisi silloin ainakin hieman paremmaksi paikaksi. Tuollainen velvollisuus aivan lakisääteisenä taitaa olla liiaksi toivottu, mutta toivoisin ainakin sen hengen leviävän laajalle. Tätä asennetta voi toki kutsua useilla nimillä: Olkoon se sitten vaikka suomalaista sisua tai ”kaveria ei jätetä” -periaatetta, ”asialliset hommat hoidetaan” -ajatusta tai jotain muuta vastaavaa.
Tiedätte kyllä mitä tarkoitan.
Toivotan kaikille maanpuolustajille oikeaa asennetta elämään! Pimeän syksyn ja alkavan talven aikana sitä varmasti tarvitaan.
Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan reserviupseeripiiri ry
Tikkakosken mannekiinin legendaarinen työkalu 90 vuotta – Asehistoriallinen luento Seinäjoella
Tikkakosken mannekiini on humoristinen sodanaikainen ilmaisu, jolla tarkoitetaan Suomi-konepistoolilla varustautunutta sotilasta. Nimitys viittaa Tikkakosken asetehtaan valmistamaan legendaariseen Suomi-konepistooliin, jota pidettiin varmatoimisuutensa vuoksi yhtenä maailman parhaimmista ja tunnetuimmista konetuliaseista.
Tikkakoskelta maailman maineeseen
Tikkakosken asetehdas tunnetaan laadukkaista aseistaan ja kyseisellä tehtaalla valmistettu Suomi-konepistooli on aivan erityisessä maineessa jopa kansainvälisesti. Varmatoiminen konepistooli oli merkittävä ase Suomen puolustusvoimille talvi- ja jatkosodassa. Suomi-konepistooleita valmistettiin kesään 1944 mennessä lähes 53 000 kappaletta. Vuosien 1931 ja 1953 välillä KP31 mallimerkinnän saanutta asetta valmistettiin yli 80 000 kappaletta.
Konepistoolien sarjanumerot päättyy asekirjallisuuden mukaan sarjanumeroon 81 500. Lisäksi konepistooleja löytyy sarjanumeroilla +100 000. Puolustusvoimat kasasivat varikkotyönä Tikkakosken osista Suomi-konepistooleita, koska pelättiin, ettei Tikkakosken asetehdas ehdi tehdä aseita tarpeeksi. Mainituissa aseissa numerointi aloitettiin 100 000:sta, ettei Tikkakosken asetehtaan valmistamat ja puolustusvoimien asevarikoiden osista kasaamien aseiden numerointi ei menisi päällekkäin.
Tuottelias asekonstruktööri
Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti kuului olleen aikalaistensa kertomana lahjakas, ahkera, periksiantamaton ja määrätietoinen. Lahdella mainitaan olleen myös voimakkaat mielipiteet, jotka ilmenivät äkkipikaisuutena ja toisinaan ristiriitaisena käytöksenä, joihin autoritaarisen työnantajatahon oli vaikea tai mahdoton tottua. Joka tapauksessa Aimo Lahti oli tempperamenttisesta persoonastaan huolimatta kiistämättä innovatiivinen ja tuottelias asesuunnittelija, joka vaikutti aikanaan erityisen paljon isänmaansa puolustuskykyyn.
Amerikkalaiset asevalmistajat huomasivat asesuunnittelija Aimo Lahden erityistaidot ja tarjosivat marraskuussa 1932 kolmen miljoonan markkaa (nykyrahassa ~1,1 milj. €) siitä, jos Lahti muuttaisi Yhdysvaltoihin työskentelemään heille. Lahti kieltäytyi tarjouksesta ja hyväksyi mieluummin Suomen hallituksen vastatarjouksen, joka takasi toimeentulon hänen perheelleen ja osoitti arvostuksen Aimo Lahdelle, vaikkei tarjous ollutkaan yhtä suuri.
Asekontruktööri Aimo Johannes Lahti suunnitteli kaikkiaan uransa aikana noin 60 erilaista asetta. Pistooleja, konepistooleja, pikakiväärejä ja jopa tykkejä. Suomi-konepistoolin ollessa kuitenkin ehkäpä asekonstruktöörin tunnetuin luomus. Liittoutuneiden valvontakomissio lopetti syksyllä 1944 Aimo Lahden työt Puolustusvoimien asesuunnittelijana. Vuodesta 1947 alkaen hän alkoi saada kenraalimajurin palkan mukaista eläkettä. Asesuunnittelija Aimo Lahti kuoli 73 vuoden iässä Jyväskylässä 19. huhtikuuta 1970 . Ilmiömäisen asesuunnittelijan työt elävät yhä historiassa.
Suomikone-pistooli 90 vuotta – asehistoriallinen luento Seinäjoella
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää asehistoriallisen luennon Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 24.11.2021 klo 18.00. Suomi-konepistoolin historiasta saapuu tuolloin luennoimaan erittäin laaja-alaisen asetietämyksen omaava, Asehistorian Liiton varapuheenjohtaja sekä Helsingin Asehistoriallinen Seuran varapuheenjohtajana toiminut luutnantti (evp) Jukka Sassi.
Lisäksi Jukka Sassi on toiminut Helsingin Varuskunnan ampujien kiväärijaoston puheenjohtajana useita vuosia.
Asehistorialliseen luentotilaisuuteen on vapaa pääsy.
(vapaaehtoinen osallistumismaksu)
Noudatamme luentotilaisuudessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston voimassa olevaa ohjeistusta tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla sisätiloissa järjestettävistä yleisötilaisuuksista.
Ovet aukeavat klo 17.15
Asehistoriallinen luentotilaisuus alkaa klo 18.00
Seinäjoen Kaupungintalo
Valtuustosali
Kirkkokatu 6
60100 Seinäjoki
Vuosikokouksessa muistettiin ansioituneita
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n yhdistetty kevät- ja syyskokous järjestettiin Isossakyrössä marraskuun 5. päivänä. Vuosikokouspaikaksi valikoitui hienot puitteet tarjonnut Pohjankyrö –talo, eikä vähiten siksi, että tilat oli laitettu viimeisen päälle kuntoon samassa tilassa ennen vuosikokouksia järjestetyn Isonkyrön reserviläisten 60v juhlatilaisuuden vuoksi.
Isonkyrön Reserviläiset 60 vuotta
Pitkää ja kunniakasta matkaa maanpuolustustyön parissa juhlistettiin Isonkyrön asemiesmuseolla Pohjankyrö -talossa. Juhlatilaisuudessa muisteltiin yhdistyksen historiaa ja kuultiin isänmaallisia musiikkiesityksiä Kyrönjoen mieskuoron esittämänä. Tervetuloa puheen piti Isonkyrön Reserviläisten sihteeri Jarmo Rinta, jonka jälkeen otettiin kattava katsaus yhdistyksen historiaan yhdistyksen entisen puheenjohtajan Juhani Arkkolan esittelemänä. Juhlapuhujaksi tilaisuuteen oli kutsuttu Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola, joka entisenä Alahärmäläisenä kertoi aina tulevansa mielellään ”omiensa joukkohon”. Tervehdyksiä juhlaan toivat myös vt. rehtori Antti Iivari Isonkyrön Kunnan edustajana ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.
Nuorissa on tulevaisuutemme
Näillä sanoilla Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kutsui partiolippukunnan Vainion Vesat paikalle. Jari Viertola luovutti tilaisuudessa yhdessä puheenjohtaja Pukkisen kanssa Vainion Vesoja edustamaan saapuneelle Matti Pispalle 200€ stipendin, todeten, että partiolaisten toiminnassa on paljon yhteläisyyksiä reserviläistoiminnan kanssa. Molemmat tahot mm. harjoittavat varautumista ja selviytymistä luonnossa. Matti Pispa otti stipendin kiitollisena vastaan todeten, että stipendi tukee partiolaisten työtä oppia mm. ensiapua ja ryhmässä toimimista, sekä kasvattaa nuorista tulevaisuuden päättäjiä ja vaikuttajia.
Seppelpartio sankarihaudoille
Reserviläisille hyvin tärkeitä arvoja ovat perinteiden kunnioittaminen. Menneiden polvien ponnisteluja itsenäisen maamme eteen ei unohdettu tälläkään kertaa. Kari Ikolan ja Jari Viertolan muodostama seppelpartio lähetettiin Jussi Jussilan trumpetilla soittaman Narvan marssin tahdissa Isonkyrön kirkkomaan sankarihaudoille. Kunniavartiossa olivat Matti Hannuksela ja Juha Savinainen.
Isonkyrön Reserviläisten 60v videokooste on katsottavissa:
Vuosikokoukset juhlatilaisuuden jälkeen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin yhdistetty kevät- ja syyskokous järjestettiin juhlan kahvitilaisuuden jälkeen. Kevätkokouksen alussa huomioitiin ansioituneita toimijoita. Kauhavan Reserviläisten pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Antti Isosalolle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 4.6.2021. Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan ohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa.
Vuoden Yhdistys
Vuoden yhdistys kilpailu käytiin uudistetulla pisteytyksellä kahdessa sarjassa:
Vuoden yhdistys 2021 (pienet yhdistykset, alle 100 jäsentä)
1. Isonkyrön Reserviläiset 231 pist.
2. Jurvan Reserviläiset 192 pist.
3. Alahärmän Reserviläiset 127 pist.
Vuoden yhdistys 2021 (isot yhdistykset yli 100 jäsentä)
1. Ylihärmän Reserviläiset 1104 pist.
2. Kauhajoen Reserviläiset 943 pist.
3. Kurikan Reserviläiset 606 pist.
Vuoden reserviläinen
Vuoden reserviläinen valittiin ensimmäistä kertaa piirin myöntämänä. Tätä aikaisemmin vastaava titteli on myönnetty liiton ja joidenkin yhdistysten toimesta. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin valitsema Vuoden reserviläinen valitaan jatkossa vuosittain ja tarkoituksena on nostaa esiin ja muistaa aktiivisia reserviläistoimijoita. Vuoden reserviläinen palkitsemiskäytäntö on otettu käyttöön puheenjohtaja Mika Mäen aloitteesta.
Valittu henkilö on esimerkillinen, aktiivinen ja innostava toimija. Voidaan sanoa, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö on hänelle elämäntapa. Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry valitsi reservin korpraali Marjo Kauppisen vuoden reserviläiseksi 2021.
Vuoden jäsenhankkija
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri järjesti alueen reserviläisjärjestöjen jäsenille jäsenhankintakilpailun. Kilpailun voittajalle luvattiin palkinnoksi kunniakirja ja 100€ arvoinen lahjakortti S-ryhmän myymälöihin. Kilpailu oli voimassa tammikuun alusta lokakuun loppuun.
Kilpailun säännöissä sanotaan: Eniten uusia jäseniä hankkinut voittaa. Tulokset ratkaistaan 31.10.2021 ajetulla jäsenrekisterin raportoinnilla.
Vuoden jäsenhankkija 2021 hankki omalla esimerkillisellä toiminnallaan annetulla aikavälillä 10 uutta jäsentä. Poikkeuksellisen hienoksi toiminnan tekee se, että näistä 10 uudesta jäsenestä kaikki eivät liittyneet jäsenhankkijan omaan yhdistykseen, vaan jäsenhankintatyötä tehtiin myös muille.
Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry nimennyt reservin majuri Tomi Nevanpään Vuoden jäsenhankkijaksi 2021.
Vuoden tiedottaja
Lakeuden Maanpuolustaja -lehti on palvellut lukijoitaan jo yli kuusi vuosikymmentä. Lakeuden Maanpuolustajan edeltäjä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tiedotuslehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lokakuussa 2018 kauan palvellut paperilehti vaihtui digitaaliseen verkkojulkaisumuotoon. Lakeuden Maanpuolustaja – verkkojulkaisua lukee tänään yli 17000 lukijaa maassamme. Maanpuolustusjulkaisua ei ole olemassa ilman mielenkiintoista uutisointia.
Matti Latvala kirjoittaa napakoita ja asiasisällöltään mielenkiintoisia juttuja freelancer – toimittajana useampaa maanpuolustusjulkaisuun. Pressikortin omaavan ammattilaisen jäljiltä isänmaallisten julkaisujen taso on pysynyt korkealla.
Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustustiedottamisen hyväksi tehdystä työstä on Lakeuden Maanpuolustaja maanpuolustusjulkaisu valinnut reservin yliluutnantti Matti Latvalan vuoden tiedottajaksi 2021.
Piirin puheenjohtaja jatkokaudelle
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin syyskokous päätti yksimielisesti jatkaa piirin puheenjohtajana ansioituneesti toimineen Mika Mäen kautta vuodelle 2022. Jo kahden viimeisen vuoden ajan innovatiivisesti piiriä eteenpäin luotsannut toimen mies tunnetaan myös hyvin siitä, että tarttuu ”lapion varteen” aina tehtävien sitä vaatiessa.
Piirihallitus jatkaa muutamin muutoksin
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin syyskokouksessa vahvistettiin hallituksen kokoonpano kaudelle 2022. Hallituksessa jatkaa pääosin samat edustajat kuin tämän vuotisessakin, mutta joitain henkilöpäivityksiä kuitenkin tuli, niin varsinaisiin kuin varajäseniinkin. Piirihallitus on osoittanut saumatonta yhteistyötä ja tehokkuutta tehtävässään Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n hallinnollisena elimenä.
Maanpuolustusväen ”linnanjuhlat” järjestetään jälleen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus on järjestetty vuosittain jokaisena itsenäisyyspäivän aattona 5.12. katkeamattomana perinteenä vuodesta 2007 alkaen. Juhlatilaisuus päätettiin piirihallitusten yksimielisellä päätöksellä jättää järjestämättä vuonna 2020 koronatautitilanteen vuoksi. Vuoden tauon jälkeen juhlimme jälleen itsenäisyyttämme joulukuun 5. päivä Seinäjoella Ravintola Almassa.
Poikkeukselliset ajat yhteiskunnassa aiheuttivat viime vuonna keskeytyksen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien vuoden tärkeimmän juhlan 12 vuotta jatkuneeseen katkeamattomaan perinteeseen. Maassamme uutisoidaan yhä näkymättömästä vihollisesta. Uutisten lähteestä riippuen, tilanne on kuitenkin viimevuotista vastaavaa ajankohtaa hieman valoisampi.
Julkaisua kirjoittaessani 10.11.2021 Helsingin Sanomat uutisoi valtiovallan tavoitteeksi asetetun 80 prosentin koronarokotuskattavuuden ylittymisestä Suomessa. Käytännössä koronataudista johtuvia rajoituksia on kuitenkin vähitellen purettu jo aikaisemmin.
Ottamatta kantaa, mitkä toimenpiteet yhteiskunnassa ovat palvelleet kehittynyttä tilannetta parhaiten, voidaan todeta, että tunnelin päässä on näkyvissä sen kaltaista valoa, ettei yhteiskunnan totaalisesta sulkemisesta enää puhuta. Onneksi.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hallituksien kokouksissa totesimme, ettei perinteisten Reserviläispiirien ”linnanjuhlien” järjestämiselle nähdä tällä hetkellä estettä, seuraten kuitenkin edelleen tarkalla silmällä yhä yhteiskunnassa tapahtuvia käänteitä ja mahdollisia tilanteiden elämistä.
Haluan uskoa, että olemme ottaneet jotain opiksi viime vuoden kaltaisesta epätietoisuuden ja epävarmuuden ajasta, osaten jo toimia turvallisesti hieman muuttuneessa uudeksi normaaliksi nimetyssä maailmankuvassa.
Hotelli-Ravintola Alma
Ravintola Alma on ainakin paikalliselle maanpuolustusväelle verrattain tuttu ja historiallisesti varsin merkittävä. Vaiherikkaan historian omaavan ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Ylipäällikkö Mannerheimin päämajan sijaitessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen mainitussa talossa.
Maanpuolustushistoriaa tihkuva juhlapaikka tunnetaan nykyisin laajasti erittäin hyvästä ruuasta ja palvelusta.
Vuoden 2018 loppupuolella päätettiin vakiinnuttaa Itsenäisyyspäivän vastaanoton järjestelypaikka Seinäjoelle, osittain käytännön järjestelyihin perustuen. Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistys järjestää vuosittain samana päivänä sävelhartaustilaisuuden ja Puolustusvoimat ylennystilaisuuden Lakeuden Ristissä.
Tilaisuudet seuraavat luontevasti toisiaan ja siirtymä sävelhartaustilaisuudesta juhlapaikalle Hotelli-Ravintola Almaan on vain kävelymatkan päässä. Samassa pihapiiristä löytyy myös tyylikkäät majoituspalvelut, joiden hinnoista reserviläiset saavat alennusta Reserviupseeriliiton tai Reserviläisliiton jäsenkorttia esittämällä.
Maanpuolustusväen yhteinen juhla
Itsenäisyyden vastaanottotilaisuudessamme on ollut vuosittain noin 50 – 70 osallistujaa. Vuonna 2019 laajensimme juhlatilaisuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuutta lämminhenkiseen Isänmaalliseen tilaisuuteen yhteistyökumppaneillemme ja alueemme maanpuolustus- ja perinnejärjestöille. Uudistus sai paljon positiivista palautetta alueen erilaisilta maanpuolustustoimijoilta ja samalla kaavalla jatketaan.
Tarjolla on herkullista ruokaa juhlamenun merkeissä hyvässä seurassa maanpuolustushistoriaa tihkuvassa rakennuksessa maamme ehdotonta kärkeä edustavien ammattimuusikoiden Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin esiintyessä soittaen tanssittavaa musiikkia.
Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus 5.12.2021 klo 20–00
Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki
Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani
Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 30.11.2021 mennessä.
Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2021
Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit
Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Itsenäisyyttä kanssamme!
Tulostettavan juhlaohjelman ja -menun löydät TÄSTÄ!
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin taidonnäyte:
