Miettilän historiallinen reservikasarmialue Rautjärvellä on saanut uuden nähtävyyden. Kollaa- ja Simo Häyhä-museon etupuolelle valmistui maahan kaivettu ja hirsirakenteinen tykkiasema. Sen arsenaalina on kenttätykki mallia 76RK27, jollaisia oli käytössä talvisodankin aikaan.
Kyseinen tykki on venäläinen, ja valmistunut vuonna 1941. Mallia oli Puolustusvoimilla koulutuskäytössä vielä 1980-luvulla. Sitä operoi puoli tusinaa miestä, ja sillä pystyi ampumaan 8-10 kilometrin päähän.
Miettilään saatiin kaksi sotienaikaista tykkiä näyttelyesineiksi jo 1980-luvulla.
– Silloin niitä ei saanut suunnata osoittamaan itään päin, kertoo tykkiasemahanketta koordinoinut Aarto Kosunen Rautjärven reserviupseerikerhosta. Hän lisää, että tykit suunnattiin uudelleen, kun Neuvostoliitto oli romahtanut.
Ajatus tykkiaseman rakentamisesta syntyi nelisen vuotta sitten, kun tykkien suojaksi alettiin kaavailla katosta.
– Minun mielestäni pelkkä katos ei olisi mitenkään sopinut arvokkaaseen ja historialliseen maisemaan, Kosunen kertoo.
Tykkiaseman rakentaminen otettiin osaksi Miettilän kasarmikankaan kehittämishanketta, joka oli alkuaan EU-rahoitteinen Leader-hanke. Kehittämiseen kuuluu myös entisen komppanianpäällikön talon kunnostaminen sotahistoriakeskukseksi, sekä alueella olevan vanhan rantasaunan kunnostus.
Tykkiaseman rakentaminen jumittui kuitenkin muutamaksi vuodeksi, koska Museovirasto halusi tutkia rakennuspaikan ja lausua siitä. Museoväki teki koekaivauksia kesällä 2021, ja aiotulta rakennuspaikalta löytyikin vanhoja rakennuksen perustuksia. Tykkiaseman sijaintia piti sitten siirtää noin 15 metriä. Lupa rakentamiseen tuli Museovirastolta vuosi sitten. Leader-rahoituksen osalta oltiin kuitenkin myöhässä, koska sen hanke loppui.
Rautjärven reserviupseerikerho ja reserviläiset päättivät sitten tehdä tykkiaseman talkootyönä. Merkittävä avustus hankkeeseen saatiin Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen tuelta, ja sen lisäksi puutavaraa lahjoituksena Imatran Seudun Sähköltä. Tykkiaseman eli suorasuuntaustykin pesäkkeen piirustukset saatiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kautta, ja ne on laatinut aikanaan Linnoitustoimisto.
Kun luvat ja piirustukset sekä materiaalit oli saatu hankittua, itse rakennustyö vei Kosusen mukaan huhtikuussa lumien sulettua vain kolme päivää. Apuna oli toki kaivinkone, mutta myös talkooporukkaa oli parhaimmillaan tusinan verran. Talkoilla kunnostettiin ja tervattiin myös tykkien pyörät.
Sotahistoriakeskus odottaa
Tuleva Sotahistoriakeskus, eli komppanianpäällikön talo on sisäosiltaan remontoitu, mutta sen avajaiset ovat viime tiedon mukaan aikaisintaan loppukesällä tai syksyllä. Remonttia edeltävät sisäosien purkutyöt tehtiin talvella reserviupseerikerhon ja reserviläisten talkootyönä.
Sotahistoria on osa Rautjärven kunnan matkailustrategiaa. Kollaa- ja Simo Häyhä-museo on jo laajalti tunnettu, mutta Rautjärvelle ja Miettilään tulleet matkailijat kyselevät tavan takaa muutakin katsottavaa ja koettavaa. Sotahistoriakeskus museoineen ja muine sisältöineen tulee osaltaan vastaamaan tähän kysyntään.
Lisäksi Rautjärven reserviupseerit on lanseeraamassa opastettua kierrosta kunnan alueella oleville sotahistoriakohteille. Kierrokset ovat saamassa omat nettisivut kevään aikana. Kierroksia voivat kiinnostuneet jo nyt kysellä Aarto Kosuselta. (aarto.kosunen@luukku.com)
Tykkiasemaan voi tutustua esimerkiksi Kollaa- ja Simo Häyhä-museon kauden avajaisissa 20.5.2023, taikka Miettilä Kollaus-kesätapahtumassa 29.7.2023, jonka pääesiintyjäksi on tulossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Kollaa-museoon kävi viime kesäkautena tutustumassa 4500 vierailijaa, kertoo museon toiminnanjohtaja Kari Partanen.
Täksi kesäksi näyttelyä on hieman järjestelty uudelleen, ja esille on saatu pari uutta esinettä. Toinen on taiteilija Aukusti Tuhkan tekemä taulu, jossa taistelijain kuvan yhteydessä on Kollaan soturien nimikirjoituksia. Niistä erottuu muun muassa Marokon Kauhun, eli Aarne Juutilaisen nimikirjoitus. Taulu on aikanaan luovutettu pääministeri Jukka Ragnellille, ja museoon se on saatu lainaan hänen perikunnaltaan.
