• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Totisesti nousi!

Julkaistu 6.4.2023

Tervehdystavat vaihtelevat aikojen saatossa. ”Päivää” ja ”näkemiin”, ”terve” ja ”moi” ovat eri aikojen tervehdyksiä. Joillakin kristittyjen ryhmillä on omia tervehdyksiään, kuten ”rauhaa” tai ”Jumalan terve”.

Pääsiäisen aikaan yhä tutummaksi käyvä tervehdys on ortodoksikristityiltä periytyvä erityinen pääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista!”, johon vastataan ”Totisesti nousi!”. Tämä tervehdys on käytössä ortodoksisessa liturgiassa, mutta yhä useammin myös muissa kirkkokunnissa. Sama tervehdys kirjoitetaan pääsiäiskortteihin ja kirjeitten alkuun. Sitä lähetetään pääsiäisyönä viesteinä ystäville ja yhteistyökumppaneille.

Omaan korvaan tervehdys kuulosti ensin oudolta, mutta asuttuani ympäristössä, missä oli paljon ortodoksikristittyjä, ja osallistuttuani pääsiäisyön palveluksiin tervehdys tuli tutuksi. Tervehdyksessä on riemua ja energiaa! Se toistetaan liturgiassa usein kolme kertaa peräkkäin – ja pääsiäisyönä moneen kertaan. Tervehdys lähtee enkelien ilmoituksesta, kun naiset menivät haudalle voitelemaan Jeesuksen ruumista. He eivät kuitenkaan löytäneet ruumista, vaan tyhjän haudan ja enkelit, jotka ilmoittivat: ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.”

Pääsiäistervehdystä käytetään jokapäiväisenä tervehdyksenä pääsiäisestä helatorstaihin asti. Pääsiäistervehdys halutaan julistaa mahdollisimman monella kielellä. Sanoma ylösnousemuksesta kuuluu kaikille kansoille. Ylösnousemususko on olennaisin eritaustaisia ja erikielisiä kristittyjä yhdistävä tekijä. Juuri tätä sanomaa Jeesus lähetti opetuslapset viemään kaikkeen maailmaan.

Pääsiäisen viesti on kuin keväinen auringonpaiste, joka valaisee ja lämmittää, sulattaa lumen ja jään. Kaiken pelon, sodan ja kuoleman keskelle se tuo rohkaisun ja toivon sanoman. Jumala ei ole hylännyt meitä synnin ja kuoleman valtaan, vaan hän on tuonut meille avun Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Me voimme yhtyä iloon yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa!

Kristus nousi kuolleista – totisesti nousi!
Kristus är uppstånden – sannerligen uppstånden!
Christ is risen – indeed He is risen!
Hristos voskres – voistinu voskres!

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Viestikapula on vaihdettu

Julkaistu 3.4.2023

Reserviupseeripiirin vetovastuu siirtyi vuoden alussa allekirjoittaneelle, kun aloitin hallituksen puheenjohtajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä. Varapuheenjohtajana olen ehtinyt toimia muutaman vuoden piirihallituksen jäsenyysvuosien lisäksi jo ennen tätä.

Edelliseen puheenjohtajaan verrattuna edustan seuraavaa, nuorempaa sukupolvea. Omat isovanhempani ovat eläneet lapsuuttaan viime sotien aikana, mutta eivät ole osallistuneet taisteluihin rintamalla, joten kosketuspintani sotaan on hyvin erilainen kuin valtaosalla jäsenistöstämme, joilla omat isovanhemmat tai vanhemmat ovat osallistuneet rintamalla taisteluihin. Toisaalta vaikka edellisistä sodistamme on kulunut jo useampi sukupolvi, niin sota on lähempänä meitä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Naapurimaamme on ollut jo toista vuotta sodassa ja mikäli rintamalinjat siirtyisivät yhteisen rajamme verran pohjoisemmaksi, kuuluisin ensimmäisten joukossa rintamalle käskettäviin ikäluokkiin. Sota on tullut viimeisen reilun vuoden aikana konkreettisesti meitä kaikkia lähelle valtion ja yksityisten tahojen lahjoittaessa rintamalle ja pommitettuihin asuinpaikkoihin sotilasmateriaalin lisäksi erilaisia varusteita ja tarvikkeita. Ukrainasta sotaa paenneita heitäkin löytyy varmasti lähes jokaiselta Suomen paikkakunnalta.

Reservin yliluutnantti Antti Iivari on Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

Muistan pohtineeni varusmiespalvelukseni aikana, sekä sen jälkeen kertausharjoituksissa, että millaistahan se sota tänä päivänä olisi. Onko se edelleen pääosin metsissä rintamalinjoissa käytävää sotimista, jota varusmiespalveluksessakin paljon harjoitellaan? Vai onko se pikemminkin yhteiskuntaan soluttautumista ja yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin täsmävaikuttamista, joita erityisesti nykykirjailijat omissa jännityskirjoissaan suosivat. Samalla kun Ukrainan sota on näyttänyt uusia piirteitä nykyaikaisesta sodankäynnistä, jossa informaatiovaikuttamista tapahtuu reaaliajassa ympäri maailman, se on näyttänyt myös Raatteentieltä tuttuja toimintatapoja ja jopa aseita, kun pitkiä ajoneuvokolonnia oli pysäytetty ja kalustoa tuhottu. Itseäni tämä ainakin on yllättänyt ja toisaalta tuonut jonkinlaista inhimillisyyden tunnetta sen osalta, että vaikka aseet ovat kehittyneet, niin aseita käyttävät edelleen ihmiset.

Ressukuva / Pasi Lindroos

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toimintavuoden 2023 painopisteet ovat aktiivisuus, näkyvyys, varautuminen. Reserviläisten järjestämä säännöllinen toiminta on usein ammuntaa, erilaista perinnetyötä, josta näkyvimpiä eri paikkakunnilla toteutettavat eri muistopäivien kunniavartiot sekä viime aikoina erilaiset varautumiskoulutukset. Ammunta on aktiivista sotilastaitojen kehittämistä ja ylläpitämistä. Perinnetyössä oleellista on perinteen siirtäminen seuraaville sukupolville ja sen iskostaminen, miksi asia on tärkeää ja muistelemisen arvoista myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä perinnetyökin on murroksessa, koska perinteisiä yhdistyksiä puretaan veteraanien poistuessa keskuudestamme ja toimintavastuuta siirretään uusille ja myös nuoremmille perinnetyön toimijoille laulun sanoihin kiteytettynä: ”himmetä ei muistot koskaan saa”. Varautuminen on viime vuosina ollut myös vahvasti esillä koronapandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä, jolloin asiaa on lähestytty hieman eri näkökulmista. Valtakunnallisesti omavaraisuuden tarkastelu on ollut otsikoissa ja arvioitavana, kun taas kotitalouksien varautumisen osalta erityisesti varautumiseen liittyvän 72h -koulutuksen tunnettuus on lisääntynyt.

Perinnetyö on tärkeä osa toimintaa, ”Himmetä ei muistot koskaan saa”

Korona-aikana omavaraisuusasioihin alettiin valtakunnallisesti kiinnittää tarkempaa huomiota, kun huomattiin, miten riippuvaisia olemme muista Euroopan valtioista ja viimeistään Ukrainan sota on osoittanut, että liian paljon omaa tuotantoa on siirretty ulkomaille. Toivottavasti tästä saatu oppi menee nopeasti perille ja tuotantoa palautetaan kotimaahan ja parannetaan todellista omavaraisuuttamme. Suomi on tukenut Ukrainaa materiaalilla ja hyvä niin, saihan Suomikin aikanaan sotiessaan muilta valtioilta erilaista avustusta. Sotatarvikemateriaalin osalta on erityisen tärkeää arvioida, ettei luovuteta sellaista materiaalia, jolle itselläkin olisi käyttöä ja joka ei ole helposti korvattavissa. Toisaalta poikkeuksellinen tilanne tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden, ja toivottavasti näin on myös toimittu, että poikkeusajan toimintoja ja tuotantoa on koeajettu nyt kun vihollinen ei suoraan painosta ja vaikuta meidän sähkö-, vesi- ja viestintäverkostoihin, eikä pommit pauku tehtaiden nurkilla.

Ressukuva / Pasi Lindoos

Kannustan jokaista osallistumaan reserviläisjärjestöjen toimintaan, riippumatta siitä onko jäsen vai ei. Toiminta on yleensä vapaaehtoisvoimin järjestettyä ja usein myös osallistujille maksutonta, joten on itsessään palkitsevaa myös järjestäjille, kun osallistujia on hyvin. Liittymällä jäseneksi pystyy antamaan myös pienen taloudellisen panostuksen toiminnan pitämiseksi kohtuuhintaisena ja kaikille mahdollisena. Aurinkoista kevättä ja nähdään toiminnassa!

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Traumaattiset sotakokemukset luennon aiheena Seinäjoella

Julkaistu 29.3.2023

Yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Ville Kivimäki saapuu luennoimaan Seinäjoen kaupungin valtuustosaliin 5.4.2023 klo 18.00. Luennon aiheena on Traumaattiset sotakokemukset v.1939-1945 sodissa.

Yliopistotutkija Ville Kivimäki. Kuva: Tampereen yliopisto

Ville Kivimäki on yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodastapaluun problematiikkaa 1940- ja 1950-luvuilla.

Väitöskirjassaan Battled Nerves (Åbo Akademi 2013) käsitellään suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.

Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa tutkijatohtorihankkeessa ”Trauma ennen traumaa” (2016–19) Kivimäki on tutkinut posttraumaattisen stressin ilmentymiä suomalaisveteraanien keskuudessa välittöminä sodanjälkeisinä vuosina.

Kivimäki voitti vuonna 2013 Tieto-Finlandia palkinnon teoksella Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Vuonna 2020 Kivimäelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian humanisti palkinto.

Luentotilaisuus on kaikille avoin.

TERVETULOA!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kirjan kansi on mukaelma Martti Mykkäsen suunnittelemasta Tuntemattoman sotilaan kannesta. Kuva: Wikipedia

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen viimeinen kokous

Julkaistu 28.3.2023

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistys lopetettiin 31.12.2022, mutta yhdistyksen tilit ja vuosikertomus viimeiseltä toimintavuodelta hyväksyttiin tänään 24.03.2023.

Tämän viimeisen kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu veteraanipiirin toiminnnanjohtaja Pertti Kortesniemi.

Tämän jälkeen selvitysmiehillä on tehtävänä vain arkiston kerääminen Maakunta-arkistoon, kun yhdistyksen jääneet varatkin on siirretty perinnepiirin alaisuuteen Isokyrö-momentille. Patentti-ja rekisterihallitukseen teemme vielä yhdistyksen lopettamisilmoituksen.

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen viimeisen kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin toiminnnanjohtaja Pertti Kortesniemi. Kuva: Esko Petäjä

Tämän jälkeen vuosien 1939-45 sotakokemusten siirto jää paikalliselle perinnetoimikunnalle.

Tahdomme kiittää eri yhteistyötahoja sujuvasta ja joustavasta tavasta, jolla meitä on muistettu matkan varrella!

Esko Petäjä
Lopetetun yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Talvisodan päättymistä muistettiin Taipale-Vuosalmi – patsaalla

Julkaistu 23.3.2023

Kaunis keväinen sää loi valonsäteitään Seinäjoen Lakeuden puistoon, jonka talvisodasta muistuttavan patsaan läheisyyteen oli kokoontunut runsaasti yleisöä. Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 83 vuotta 13.3.2023 klo 11:00.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen reserviläisyhdistykset järjestivät yhteistyössä perinteisen maakunnallisen muistohetken Seinäjoen Lakeuden puistossa Taipale-Vuosalmi – patsaalla.

Muistohetken juonsi vuosien kokemuksella reservin vääpeli Heikki Koivisto.

Muistohetken juonsi perinteiseen tapaan vahvalla kokemuksella Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan Heikki Koivisto.

Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

Tilaisuuteen oli kutsuttu puhumaan Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

”Vapauden merkityksen ymmärtää parhaiten se, joka on sen menettänyt. Se jolla ei ole päätösvaltaa omista tekemisistään, omista asioistaan. Tällaisina juhlapäivinä meidän tulee muistaa tämä. Siksi meitä on muistutettava, siksi on hyvä kokoontua yhteen, hiljentyä, katsoa taaksepäin ja ymmärtää historian merkityksen ja mitä se vaikuttaa tänä päivänä.” – Rovasti Salo osuvasti totesi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi – patsaalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puolesta laskijana toimi piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiristä varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Seppelpartiossa Jari Ojala, Seppo Peltomäki, Mika Mäki ja Raimo Rintamäki.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi -patsaalle.

Seppelpartio lähetettiin myös Törnävän sankarihautausmaalle. Seppeleen laskijoita toimivat Jari Ojala ja Seppo Peltola Seinäjoen Reserviläisistä.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi tapansa mukaan komiasti, mutta niin lauloi myös paikalle saapunut yleisö.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi komiasti!

Kunniavartiossa lumipukuihin sonnustautuneena ja Suomi – konepistoolein varustautuneina seisoivat Mika Lammila Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja Marko Pänkälä Seinäjoen Reserviläisistä.

Konepistoolein ja lumipuvuin varustautunut kunniavartio osoittaa kunnioitustaan talvisodan sankareille.

Muistohetken saatiin kaunis keväinen auringon paiste, jonka johdosta tilaisuuteen oli saapunut noin 80 henkinen yleisö. Hienon ja arvostettavan lisävärin muistotilaisuuteen toi lähikouluista saapuneet oppilaat opettajiensa johdolla.

120-vuotias Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa tarjosi muistohetken jälkeen kahvit Seinäjoen seurakunnan tiloissa.

Tunnelmalliseen muistohetkeen saapui varsin runsas yleisö.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Katso videotaltiointi muistohetkestä:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 58
  • Sivu 59
  • Sivu 60
  • Sivu 61
  • Sivu 62
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 141
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·