Artikkeli

Kenttäkelpoisuutta edistettiin Lapuan maastoissa

Julkaistu 3.10.2023

Kenttäkelpoisuusmarssi suoritettiin Lapuan maastoissa 29.9.2023. Seitsemäntoista henkilöä lähti harmaassa aamussa liikkeelle ja muutaman kilometrin päästä suurin osa heitti sadeviitan ylleen.

Maasto tarjosi mukavia korkeuseroja, sekä vaihtelevia marssipohjia kulkien välillä soratietä, kuntoratapolkuja, metsäpolkuja ja poluttomia metsätaipaleita. Reitin suunnittelijat olivat onnistuneet hienosti.

Parin huoltotauon jälkeen maistui makkara lämpimässä kodassa ja porukka sai vaihtaa hieman kuivaa ylleen.

Vihreät miehet ja naiset sulautuivat hienosti suomalaiseen metsämaisemaan. Kuva: Anssi Ämmälä

Syksyinen metsämaisema hurmasi marssijat kauneudellaan. Kuva: Anssi Ämmälä

Huoltotauko kodassa. Makkaraa evääksi ja kuivaa varustetta ylle. Kuva: Anssi Ämmälä

Marssi tarjosi vaihtelevia olosuhteita, niin kuin asiaan kuuluu. Kuva: Anssi Ämmälä

Matka huipentui nousuun kuntoportaita, jossa yli 60 metrin nousu ja 800 askelmaa osoittivat yhteishenkeä, eikä kavereita jätetty!

Kokonaismittaa matkaan kertyi hieman yli 25 km, jonka jälkeen saunomismahdollisuus tuli tarpeeseen. Varsikengät painoivat kolminkertaisesti nostaessa niitä auton perälle.

Anssi Ämmälä
Lapuan Reserviupseerikerho

Lakeuden Maanpuolustajan syyskuun 2023 henkilökuvassa Jouko Nygård

Julkaistu 30.9.2023

Kuka: Jouko Nygård
Sotilasarvo: Alikersantti (res)
Motto: ”Ollahan ku vanaha kenkä – eikä sitte tuumaakaan periksi!”
Syntymäpaikka: Laukaa
Asuinpaikka: Soini

Koulutukset:
– Peruskoulu
– Ammattikoulu (lihanleikkaaja)

Työura:
– Snellman, lihanleikkaaja (5 vuotta)
– Saukrast Oy, yrittäjä (1987 – jatkuu)

Perhesuhteet:
– Kolmen aikuisen lapsen isä. Leski ja seurustelen vakavissani.

Harrastukset:
– E-P:n Maakuntakomppania (jatkuu)
– Paikallinen reserviläisyhdistys ja MPK toiminta
– Metsästys ja kalastus
– ULTRA-kevyt lentokone lentäminen ja laitesukellus
– Moottoripyöräily ja tanssiminen

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Kipinän sain jo kersana äirinmairos Kauhavan ILMASK:n verkkoairan sisäpualella. Eikä tua kipinä tunnu hiipuvan, päivvastoon. Koko ikäni jollakin lailla aihees mukana ollehena tunnen olevani oikialla tiällä ja tunne senku vahavistuu. Haluan jakaa PV:ltä saamaani koulutusta kaikille halukkahille ja ehkä pikkuusen muillekkin.

EPMAAKKissa mukana alusta asti ja jatkuu.

Kolome vuatta sitte lopetin jänisten haukkumisen. Pyyrystimmä niitä jäliestämällä. Löyrin Reeveri-nartun Kaavilta. Kasvattaja sanoo notta yks narttu on jo luvattu ja jos tuloo kaks niin hän ottaa sen. Ja kolomas olis mulle. Oli niin epävarma lupaus notta tein varauksia muualtaki. Varasin jopa ruattista kaharesta paikasta. Skånesta kasvattaja oli ultrannu emältä 8 pentua ja ilimootti notta viikonloppuna penikoottoo. Meni viikonloppu ja meni maanantai eikä ruattinreissua kuulu.

Maanantai iltana laitoon herätystä puhelimehen ku äkkäsin viästin notta penikoonnista oli selevinny emä ja kaks urosta?!? Kaivoon puhelimestani Kaavin kasvattajan tilinron jonka sain ku sinne oli syntyny kolome narttua ja maksoon varausmaksun samantiän. Lähärin hakemahan ku tuli luavutuksen aika. Siältä oli justihin peruuntunu yhyren uroksen varaus ja kasvattajan isä sanoo notta ”Jossei hänellä olis ennestänsä neliää koiraa niin sinet tuata urosta sais”

Eipä siinä luannollensa mitään saanu ja ny mullon niitä kaks! Sisko ja sen Veli! Amorevolen Kennelin uros Oku ja narttu Papu (Okra) Molemmat ajaa jänistä, rusakkua ja sorkkaa. Jästipäinen rotu mutta kyllä koiralla luannetta olla pitää!

Ei voi muuta ku olla erittäin tyytyväänen.

Moottoripyärääly on ollu aina lähellä syräntä!

Paperinen osootus siitä jotta perä kestää ja luanto ei anna periksi!

Entiset tyäntekijät Alajärveltä soitti notta ”Ei taira Jokkerista enää olla”? Mä siihen notta” Kyllä muuten on! Jaa mihinkä musta viälä on? No Rautaperseajohon! Eihän siinä enää antanu luanto periksi perääntyä. Eli 1000 Mailia (1609km) ja 24h aikaa. Tankkauksista kuitit toristeheksi. Ennen Nivalaa nukaharin! Onneks vaisto ja takaa tuleva pyärä herätti.

Armeijjahan lähärös oleva oli Unkalla mun kans poistamas asekammua.

Lopuuksi totean, jotta lapset ja nuaret pitääs viärä vanahempiensa kans yätä myären korpehen keskustelemahan keskenänsä – iliman somea! Varustehet löytyy!

Sodanajan lentokoneet vertailussa

Julkaistu 28.9.2023

Etelä-Pohjanmaan perinnepiirin syksyn luentosarja käynnistyi näyttävästi tiistaina 26.09.2023 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa, kun jurvalainen historianopettaja Jorma Marttila luennoi todella asiantuntevasti sotien ajan käytössä olleista lentokoneista.

Historian lehtori Jorma Marttila. Kuva: Esko Petäjä

Jorma toi esiin valtavan teknisen tietämyksensä eri konetyypeistä ja kuulijalle jäi vaikutelma, että hänen suosikkinsa oli Messerschmitt, tuttavallisemmin ”Mersu”-torjuntahävittäjä. Sen erikoisuus oli tykki, joka oli rakennettu sylinterien välistä potkurin keskelle rakennetulle ”kanavalle”. Tällä kuulemma osumatarkkuus oli erityisen hyvä.

Messerschmitt, tuttavallisemmin ”Mersu”-torjuntahävittäjä. Kuva: Jani Syvänen

Erikoista siinä oli myös, että sen moottori oli ikään kuin ylösalaisin, männät olivat moottorin alapuolella. Tämän mahdollisti ruiskutusmoottori, joka käytti alle 100 oktaanin polttoainetta.

Jorma Marttila on pitänyt tätä näyttelyä esillä Jurvan museolla kuluneen kesän ajan ja siksi hän on kirjannut valtavan määrän tietoa korteille näistä kaikista koneista, joista hänellä on pienoismallit käytettävissään. Näin sellainenkin museokävijä, joka on vieraillut museolla, on voinut tutustua asiaan, vaikka Jorma ei olisi paikallakaan.

Jorma Marttila oli tuonut luentotilaisuuteen kattavan määrän lentokoneaiheista rekvisiittaa. Kuva: Jani Syvänen

Ilmailuaiheinen luento kiinnosti yleisöä laajasti. Kuva: Esko Petäjä

Lentokoneiden taidokkaasti rakennetut pienoismallit kiinnostivat yleisöä luennon tauolla. Kuva: Jani Syvänen

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi toivotti yleisön tervetulleeksi luentotilaisuuteen. Kuva: Jani Syvänen

Hienosti hän toi esiin myös jurvalaisia lentotoiminnassa mukana olleita, kuten esim. Alpo Kaislan, jonka vaiheita hän valotti yksityiskohtaisesti. Väinö Nyystin taidokkaat pienoismallit olivat syntyneet Tiiksjärven tukikohdassa puhdetöinä.

Tällainen erityistietämys on tullut Jurvan yläasteen ja lukion oppilaiden hyödyksi, kun Jorma on näyttelynsä esitellyt oppilaille. – Tämä, jos mikään, on perinnetyötä parhaimmillaan!

Onneksi Kenttäpostia-lehtikin huomioi tämän erityisosaamisen.

Kiitos Jorma!

Esko Petäjä
E-P:n sotaveteraanipiirin pj.

Jorma Marttilan Jatkosotaa ilmassa -luennon voit katsoa videotallenteena tästä:

Reserviläiset testauttivat kuntoaan Seinäjoella

Julkaistu 25.9.2023

Seinäjoen keskusurheilukentällä järjestettiin torstai-iltana 21.09.2023 MPK:n järjestämä 12 minuutin juoksutesti eli Cooperin testi alle 45 -vuotiaille miehille ja naisille. Yli 45 -vuotiaille järjestettiin 2000m UKK-kävelytesti.

Ilmoittautumispaikalle keskusurheilukentän pukuhuoneeseen oli saapunut kahdeksan juoksijaa ja kahdeksan kävelijää, joka oli hyvä ja sopiva määrä testattavaksi. Aivan ensimmäiseksi kuntotestaajat tarkistivat testattavien täyttämät kuntokartoitusilmoitukset ja varmistuivat ettei suorittajilla ole sairauksia tai vaivoja, jotka estävät testien suorittamisen. Tämän jälkeen siirryttiin testipaikalle, jossa suoritettiin alkuverryttely 2-3 ratakierrosta omaan tahtiin.

Cooperin testi sujui kaikilta testattavilta erittäin hyvin eli lähes kaikki juoksijat läpäisivät minimivaatimuksen 2300m.

-Tämä oli mainio tulos kaikilta osanottajilta, koska tästäkin porukasta on hakeutumassa maakuntakomppaniaan uusina reserviläisinä toimintaan mukaan, kertoi Seinäjoen MPK:n kuntotestaajakouluttaja Timo Järvinen.

45 -vuotiaat tai vanhemmat reserviläiset suorittivat 2000m UKK-kävelytestin. He selviytyivät mainiosti omasta suorituksestaan ja hyvillä ajoilla sekä sykkeillä. Tämä testi mittaa kestävyyttä sekä aerobista hapenottokykyä.

12 min juoksutestin eli Cooperin lähtö, kuntotestaaja Timo Sysilampi lähetti juoksijat matkaan. Kuva: Timo Järvinen

Testien lopuksi ohjelmassa oli oma-aloitteellista loppuverryttelyä kentällä sekä peseytyminen.

Kaikki osallistujat olivat tyytyväisiä omaan suoritukseen huomaten, että kuntoilua on ylläpidettävä koko ajan. Tämä ei ole mitenkään itsestään selvä asia, kun ”ikämittariin tulee numeroita”, eräs reserviläinen mainitsi kommenttinsa urheilukentän pukuhuoneessa.

-Kunto ei nouse levossa, vaan ainoastaan liike ylläpitää kuntoa ja hyvinvointia, mainitsi MPK:n kuntotestaajakouluttaja Timo Järvinen. Torstai-illan testisää oli kesäisen aurinkoisen kaunis ja harvinaisen lämmin. + 21 astetta on todella harvinaista tähän vuoden aikaan nähden.

Timo Järvisen apuna toimivat kuntotestaajat Timo Sysilampi ja Petri Kojonen.

UKK-kävelytestin lähtöselvitys, kuntotestaaja Petri Kojosen ohjauksessa. Kuva: Timo Järvinen

Testaustapahtuma oli jo viides kerta tänä vuonna, joka järjestettiin Seinäjoen keskusurheilukentällä. Tämän vuoden viimeinen MPK:n testikerta järjestetään 4.10.2023 klo 18.00 Seinäjoen keskusurheilukentällä. Ilmoittautumiset MPK:n sivujen kautta.

Tämän mennessä reserviläisiä on käynyt testaamassa kuntoaan noin 50 eli lähes sama määrä kuin viime vuonna.

Timo Järvinen
Seinäjoen Reserviläiset

Jatkosodan päättymisen muistoa kunnioitettiin Lappajärvellä

Julkaistu 12.9.2023

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat perinteitä kunnioittaen käyneet vuosikymmeniä laskemassa seppeleen sankarihaudoille paikallisten reserviläisjärjestöjen avustuksella.

Kunniakäynti on suoritettu niin talvisodan päättymisen muistopäivänä, kuin jatkosodankin päätöspäivääkin kunnioittaen. Jatkosodan päättymisen muistohetkeen on sisältynyt jo vuosien ajan käytössä ollut hieno perinne siitä, että havuseppele lasketaan aakkosjärjestyksessä jokaiselle maakunnan paikkakunnalle vuosittain.

Tänä vuonna jatkosodan päättymispäivänä 4. syyskuuta vuorossa oli Lappajärvi ja siellä sijaitseva kaunis hautausmaa järven vieressä.

Seppeleenlasku talvisodan- ja jatkosodan päättymispäivinä ovat kuulunut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteisiin jo vuosikymmenten ajan. Kuva: Jani Syvänen

Seppeleenlaskun Lappajärvellä jatkosodan muistomerkille suorittivat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki ja Lappajärven Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Heikki Kuoppala. Kuva: Jani Syvänen

Kunniavartiossa reservin kapteeni Esa Rantakangas ja reservin luutnantti Vesa Savola. (oik.) Kuva: Jani Syvänen

Kunniakäyntien tarkoituksena on muistaa ja muistuttaa veteraanisukupolven uhrauksista kovina sota-aikoina. ”Perinnetyö on tärkeä osa reserviläisyyttä ja tulee sitä olemaan myös jatkossa” – toteaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.

Sankarihautausmaalla sijaitsevien useiden kivipaasien tekstit hiljentävät palaamaan niihin uhrauksiin, joita pieni kansa antoi isänmaansa puolesta. Kaikki antoivat jotain, jotkut antoivat kaiken. Suomen kansa kesti vaativat ajat yhtenä rintamana lujalla uskolla korkeimpaan turvaten, eikä suostunut taipumaan toivottomalta näyttäneen tilanteen edessä.

Sitä samaa yhteenkuuluvuutta ja lujaa uskoa kaivattaisiin myös nykyaikana.

Reservin majuri Heikki Kuoppala kertoi mielenkiintoista henkilöhistoriaa mm. jääkäreiksi Saksaan lähteneistä nuorista miehistä. Kuva: Jani Syvänen

Kunniakäynnin yhteydessä tarjoutui hieno tilaisuus tallentaa videolle paikallista sotahistoriaa Lappajärven Reserviupseerikerhon puheenjohtajan Heikki Kuoppalan kertomana.

Himmetä ei muistot koskaan saa!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Katso videotallenne 4.9.2023 kuvatusta kunniakäynnistä: