Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Marssitapahtuma historiallisella sotatiellä

Julkaistu

Kauhavan Reserviläiset järjestävät yhteistyössä useiden paikallisten tahojen kanssa Vanhan sotatien juoksu- ja marssitapahtuman 4. lokakuuta klo 12:00 alkaen.

Historian havinaa

Eversti Carl Johan Adlercreutz

Suomen sodan 1808-1809 aikaan Ruotsi-Suomen ja Venäjän sotajoukkojen kevään ja kesän pääväylä oli Alavuden – Lapuan – Kauhavan – Alahärmän – Uudenkaarlepyyn tie. Vuoden 1808 keväällä armeijamme perääntyi tätä kautta pohjoista kohti ylipäällikkö Klingsporin johdolla venäläisten tyytyessä harventunein voimin takaa-ajoon. Siikajoella eversti Adlercreuzin johdolla tehtiin onnistunut vastahyökkäys, venäläiset lyötiin. Kun tultiin kohti Pohjanmaata Alahärmän – Kauhavan – Lapuan välisellä tiellä kulki tuon kevään ja kesän 1808 aikana jatkuvasti sotaväkeä, minkä vuoksi sitä sanottiin sotatieksi.

Ilmoittaudu juoksu- ja marssitapahtumaan mukaan 1.10.2025 mennessä alla olevien ohjeiden mukaisesti:

Etelä-Pohjanmaalla vahva kiri Maaottelumarssissa

Julkaistu

Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen valtakunnallinen haastetapahtuma Maaottelumarssi on saavuttanut puolivälin. 15.9.2025 klo 23.59 mennessä on jo marssittu 33 000 kilometriä. Viime vuonna Maaottelumarssissa marssittiin 85 000 kilometriä.

Kaikista suorituksista Reserviläisliiton jäsenten tekemiä oli kuun puoliväliin mennessä yhteensä 63 % ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenten 33 %. Liittoihin kuulumattomien henkilöiden tekemiä marssisuorituksia oli 4,5 %.

Etelä-Pohjanmaa vahvasti mukana taistelussa

Reserviläisliiton piireistä kolme aktiivisinta suhteutettuna jäsenmäärään ovat tällä hetkellä Kainuun Reserviläispiiri, Pohjois-Savon Reserviläispiiri ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri. Suomen Reserviupseeriliiton aktiivisimmat piirit ovat tähän mennessä olleet Kainuun Reserviupseeripiiri, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ja Päijät-Hämeen Reserviupseeripiiri.

Mukaan marssimaan

Marssihaastetta on jäljellä vielä kaksi viikkoa. Viimeinen suorituspäivä on tiistai 30. syyskuuta. Vähimmäissuoritukseen vaaditaan 10 kilometriä kävellen tai juosten yhden vuorokauden aikana. Vaatimuksia kantamusten suhteen ei ole.

Kuva: Pasi Lindroos

Tänä vuonna Maaottelumarssin teemana on naisten vapaaehtoinen asepalvelus 30 vuotta. Ensimmäiset suomalaiset naiset aloittivat asepalveluksensa 16. lokakuuta 1995 kahdessa eri joukko-osastossa, Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Kuorevedellä ja Hämeen rykmentin urheilukoulussa Lahdessa. Vuoden 2025 alkuun mennessä reserviin on koulutettu Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa jo yli 14 000 naista. Maaottelumarssin teema näkyy muun muassa tämän vuoden marssimerkissä.

Haastetapahtuman jälkeen lokakuussa molemmat liitot suorittavat osallistuneiden jäsentensä kesken arvonnan, jossa arvotaan 3kpl Varustelekan 100 euron arvoisia lahjakortteja ja 7kpl liittojen tuotepalkintoja. Tänä vuonna järjestetään myös liittojen yhteinen bonusarvonta, jossa arvotaan UkrainApu ry:n tuotepalkintoja.

Hyväntekeväisyyskohteena on tänä vuonna UkrainApu ry, jolle lahjoitetaan kaikki Maaottelumarssin marssimerkkien myynnistä saadut tuotot lyhentämättömänä Ukrainan hyväksi tehtävään avustustyöhön. Merkin hinta on 10 euroa. Ohjeet marssimerkin tilaamiseen löytyy suorituslomakkeen lopusta.

Lisätietoja Maaottelumarssista löydät TÄSTÄ!

Viimeinen iltahuuto Jalasjärvellä

Julkaistu

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n Jalasjärven toimikunta järjestää keskiviikkona 8.10. klo 19 Jalasjärven kirkossa Viimeisen iltahuudon.

– Tilaisuus on kaikille avoin. Siihen voivat osallistua kaikki, joita asia koskettaa, perinnetoimikunnan puheenjohtaja Erkki Tukeva kutsuu.
Perinnetoimikunta päätti jo hyvissä ajoin, että viimeisen sotaveteraanin menehdyttyä järjestetään tilaisuus, jolla kunnioitetaan koko veteraanisukupolvea.
Viimeinen jalasjärveläinen sotaveteraani saateltiin haudan lepoon keväällä. Viimeinen lotta kuoli lokakuussa 2024. Pikkulottia on edelleen elossa. Viimeinen iltahuuto on kunnianosoitus koko sodan kokeneelle sukupolvelle, rintamalla ja kotirintamalla.

Porin Prikaatin alokkaita kunniavartiossa Pro Patria -patsaalla vuonna 2024. Kuva: Terhi Rintala

Tilaisuus toteutetaan yhdessä Jalasjärven kappeliseurakunnan kanssa. Tilaisuuden musiikista huolehtivat esimerkiksi Jalasjärven Soittokunta ja Jalasjärven veteraanikööri.
Jalasjärvellä on laaja sankarihautausmaa kirkkomaalla. Jalasjärveläisiä sotilaita kaatui talvi- ja jatkosodassa yhteensä 444 miestä. Luku on suurimpien joukossa kaikkiin silloisiin kuntiin verrattuna. Oikeastaan vain karjalaispitäjissä, muutamassa isossa maalaiskunnassa ja maan suurimmissa kaupungeissa luvut olivat korkeampia.

– Meillä on laaja sankarihautausmaa, mikä velvoittaa ylläpitämään perinnettä. Se kertoo, että me emme ole unohtaneet, Matti Kohtamäki sanoo.
Kohtamäki oli Jalasjärven sotaveteraanit ry:n viimeinen puheenjohtaja ennen yhdistyksen lakkauttamista. Kohtamäki johtaa Jalasjärven veteraanikööriä, joka esiintyy Viimeisessä iltahuudossa. Jalasjärven väestömäärä oli sodan aikana yli 14 000 asukasta. Sotilaat taistelivat enimmäkseen jalkaväessä, mikä selittää suuren uhriluvun. Jokaisella paikkakunnalla oli sotavuosina oma kohtalonhetkensä. Jalasjärvellä se oli Kiteen taistelu heinäkuussa 1941.

Perinnetoimikunta on ottanut sydämen asiakseen säilyttää ja ylläpitää jalasjärveläistä veteraaniperinnettä. Toimikunta järjestää vuosittain aktiivisesti useita erilaisia tapahtumia.

Terhi Rintala
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n
Jalasjärven toimikunnan sihteeri

Lakeuden Maanpuolustajan syyskuun 2025 henkilökuvassa Petri Kivimäki

Julkaistu

Alikersantti (res) Petri Kivimäki on aktiivinen reserviläinen.

Kuka: Petri Kivimäki
Sotilasarvo: Alikersantti (res)
Motto: ”Eteenpäin!”
Syntymäpaikka: Alajärvi
Asuinpaikka: Alajärvi

Koulutukset: Ammattikoulu

Työura:
– Maanviljelijä
– Ajokoneenkuljettaja
– Motokuljettaja
– Kirvesmies

Perhesuhteet:
– Naimisissa 32 vuotta (onnellisesti)
– Neljä lasta; kaksi poikaa ja kaksi tyttöä (eivät asu enää kotona)
– Kuusi lastenlasta (pappamies)

Harrastukset:
– Höntsäkiekko (talvisin 2 x viikko)
– Punttisali
– Metsästys (syksyisin)
– Lenkkeily ja pyöräily (vaimon kanssa)

Myös hiihto kuuluu olennaisena osana reserviläisen aktiviteetteja talvisin.
KK pauhaa harjoituksessa. Alikersantti Kivimäki antaa vyön laulaa.
Kunniakäynnit sankarihautausmaalla ovat tärkeä osa reserviläisyyttä. Alajärven Reserviläisten puheenjohtaja Petri Kivimäki valmistautuu seppeleen laskuun Lehtimäen sankarihautausmaalla jatkosodan päättymispäivänä.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Alajärvellä oli aktiivista porukkaa aikanaan, joka veti mukaan reserviläistoimintaan. Maakuntakomppaniassa olen ollut alusta asti mukana. (20 vuotta) SRA-kurssin suoritin vuonna 2004. Myös kunniavartiot ovat kuuluneet alusta asti kuvioihin, erityisesti joulun puolituntinen hiljentyminen vartiossa on laskeutumista jouluun.

Sodan päättymistä kannattaa aina liputtaa

Julkaistu

Ylihärmän Reserviläisten julkaisu jatkosodan päättymisen muistopäivänä sai poikkeuksellisen paljon huomiota Facebookissa. Pienen yhdistyksen viesti rauhan vaalimisesta ja vahvan reservin merkityksestä tavoitti kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.

Päivitys keräsi vuorokaudessa 1800 tykkäystä ja 62 000 katselukertaa. Kyseessä on pieni toimija maanpuolustuksen saralla, jos toimintaa verrataan piiri- ja valtakunnantasoon. Päivityksessä todettiin:

”Sodan loppumista kannattaa aina liputtaa! Tänään liputamme jatkosodan päättymisen muistopäivää.”

Samalla kun paikalliset yhdistykset pitävät veteraaniperinnettä ja rauhan sanomaa esillä, valtakunnallisissa selvityksissä on todettu suomalaisten maanpuolustustahdon olevan edelleen korkealla tasolla. Noin kahdeksan kymmenestä katsoo, että maata on puolustettava aseellisesti kaikissa tilanteissa.

Maanpuolustustahdon pohjan muodostavat historia ja veteraaniperinne. Yleinen asevelvollisuus luo jatkuvuutta ja luottamus oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan vahvistaa kokemusta yhteisestä, puolustamisen arvoisesta maasta. Haasteena on, kuinka nuorille sukupolville muodostuu toimiva suhde maanpuolustukseen. Uudet painotukset kuten ilmasto ja tasa-arvo kilpailevat nuorten arvoissa näkyvyydestä, mutta aktiivinen ja konkreettinen toiminta on osoittanut vetovoimansa.

Innostus on tarttuvaa ja niin on myös sen puute.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri