• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Yli kolme vuosikymmentä maanpuolustustyötä – Mikä motivoi?

Julkaistu 15.8.2025

Olen Jarmo Koskela Kurikasta, ja vuodesta 1989 lähtien maanpuolustustyö on ollut osa elämääni. Kun katson taaksepäin yli 35 vuoden ajalle, en näe pelkkiä tapahtumia tai tehtäviä – näen matkan, joka on muovannut minua ihmisenä ja antanut merkitystä arkeen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n 1. varapuheenjohtaja Jarmo Koskela

Motivaationi ei ole koskaan ollut kiinni titteleistä tai kunniamerkeistä. Se on syntynyt yksinkertaisesta ajatuksesta: halusta tehdä osani. Olen aina kokenut, että jos jokainen meistä kantaa kortensa kekoon, yhteiskunta pysyy vahvana. Maanpuolustus on minulle tapa osoittaa kiitollisuutta siitä, että saan elää vapaassa maassa.

Olen toiminut monenlaisissa tehtävissä – kurssien johtajana, kouluttajana, puheenjohtajana, sihteerinä, järjestelyissä, tukena nuoremmille. Jokainen rooli on ollut tärkeä, ja jokaisessa olen oppinut jotakin uutta. Erityisesti yhteisöllisyys on ollut kantava voima. Seinäjoen ja Kurikan maanpuolustusväki on kuin toinen perhe – siellä jaetaan kokemuksia, opitaan yhdessä ja pidetään huolta toisistamme.

SRA:n eli sovelletun reserviläissammunnan koulutustilaisuus käynnissä. Kuva: Jarmo Koskela
Parolannummi 1987, kirjoittaja keskellä takana kuvassa. Kuva: Jarmo Koskelan albumi

Työni projektipäällikkönä ja nyt vesihuoltomestarina on opettanut vastuunkantoa ja järjestelmällisyyttä, ja samoja taitoja olen voinut hyödyntää myös vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Kun yhteiskunta toimii, se ei ole sattumaa – se on monien ihmisten työn tulos. Sama pätee maanpuolustukseen.

Nuorille haluan sanoa: mukaan kannattaa tulla. Ei tarvitse olla valmis tai tietää kaikkea – riittää, että on kiinnostunut ja valmis oppimaan. Maanpuolustus ei ole vain varautumista kriiseihin, vaan myös yhteisön rakentamista ja arvojen vaalimista.

Tämä harrastus on antanut minulle paljon – ystäviä, kokemuksia, merkitystä. Ja niin kauan kuin voin, aion jatkaa. Koska isänmaa ei ole vain paikka kartalla – se on koti, jonka puolesta kannattaa tehdä työtä.

Jarmo Koskela
Etelä-Pohjanmaan reserviläispiiri, 1. vpj
Seinäjoen reserviläiset ry, sihteeri

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Reserviläispiiri hankki kuljetuskalustoa

Julkaistu 14.8.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n kuljetuskalusto laitettiin alkukesästä kuntoon kertaheitolla. Kotimaisen Tekno-Trailer Oy:n valmistama laadukas kuomullinen telikärry helpottaa maanpuolustusmateriaalin kuljetusta erilaisiin tapahtumiin.

Sanonta; ”niin elää, kuin opettaa” pitää todistetusti paikkansa. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki on jo vuosia kannustanut alueen reserviläisyhdistyksiä hyödyntämään erilaisia säätiöiden tarjoamia tukia. Puheenjohtaja Mäki oli aloitteellinen hakiessaan Ylihärmän Säästöpankkisäätiöltä avustusta Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:lle kuomukärryn hankintaan.

Säästöpankkisäätiö

Ylihärmän Säästöpankkisäätiön puheenjohtaja Timo Mäkinen suhtautui hyvin laadittuun hakemukseen myönteisesti ja päätös avustuksen myöntämisestä kuljetuskaluston hankintaan tuli nopeasti. On mahtavaa, miten hienosti alueemme säätiöt tukevat vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämistä. Ylihärmän Säästöpankkisäätiöltä saatu taloudellinen tuki on yleishyödylliselle yhteisölle ensiarvoisen tärkeää, mutta samalla myös kannustavaa.

Laatu vakuutti

Perävaunun hankinnassa ei lähdetty merta edemmäksi kalaan, vaan ajatus oli, että hankinta tehdään ilman muuta omasta maakunnasta. Tekno-Trailer perävaunuilla on vankka maine laadukkaiden perävaunujen valmistajana ja tarjous kuomukärrystä pyydettiin kauhavalaiselta perheyritykseltä. Malliksi valikoitui musta 3500T -sarjan telikärry korkealla kuomukatteella, joka mahdollistaa esimerkiksi mönkijän kuljettamisen kärryillä. Myös kaksiakselisuus tuki ajatusta siitä, että vaikka tällä hetkellä käyttö perustuu lähinnä messumateriaalin ja reserviläiskilpailuissa käytettävän kaluston kuljetukseen, voi tarve jatkossa muuttua, vaikka henkilöetsintätehtävissä käytettävän mönkijäkaluston kuljetukseen. Varautumisajattelua siis tämäkin.

Henry Ford sanoi jo aikanaan, että värillä ei ole väriä, kunhan se on musta. Musta perävaunu pärjää kärryjen välisissä kauneuskilpailuissa hyvin. Kuva: Jani Syvänen
Tekno-Trailer Oy:n ostopäällikkö Tero Orrenmaa perehdyttämässä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäkeä perävaunun ominaisuuksiin. Kuva: Jani Syvänen

Valmiina käyttöön

Perävaunun luovutuksen suoritti 11. kesäkuuta Tekno-Trailer Oy:n ostopäällikkö Tero Orrenmaa, joka perehdytti Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäen kärryn ominaisuuksiin. Reserviläispiirin kuljetuskalusto on nyt kunnossa ja uutuuttaan hohtava musta kuomukärry huomataan takuulla liikenteessä.

Tarkoituksena on vielä teettää perävaunuun asianmukaiset teippaukset, jolloin se markkinoi samalla järjestön toimintaa tienpäällä liikuttaessa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Perävaunun luovutuksesta 11.6.2025 kuvattu videoleike:

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea

Julkaistu 13.8.2025

Suomalaiset ovat valmiita puolustautumaan sekä auttamaan muita Nato-maita – ikäluokat pienenevät rajusti, naisten pakollisesta asevelvollisuudestako apu

Teuvan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Erkki Nevanperä

Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Vastaajista 79 prosenttia on sitä mieltä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden suomalaisten on puolustauduttava kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Venäjän vaikutus Suomen turvallisuuteen nähdään kielteisenä, Yhdysvaltain entistä myönteisempänä. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on valmis täyttämään Naton 5. artiklan yhteisen puolustuksen velvoitteen, selviää maanpuolustustiedotuksen parlamentaarisen suunnittelukunnan (MTS) vuoden 2024 kyselystä. Vastaajista 65 prosenttia on valmis puolustamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata. Vastaajien mielestä muiden liittolaisten tulisi vastavuoroisesti tulla myös hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Suomen avuksi.

Kolme viidestä vastaajasta korottaisi määrärahoja, vähentämiseen olisi valmis vain neljä sadasta, mikä on pienin määrä sitten vuoden 1970 kyselyn. Alle 25-vuotiaiden joukossa maanpuolustustahto on pudonnut selvästi, 78:sta 69 prosenttiin. Kohderyhmänä oli Suomen koko 15–79-vuotias väestö. Kyselyn tulos on vaikuttanut myös päätöksentekoon, koska hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan puolustusmenojen nostoa vähintään 3 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Sotilasvala. Kuva: Jani Syvänen

Syntyvyyden laskiessa kutsuntaikäisten miesten ikäluokka kutistuu, ja maanpuolustuksen taakka lankeaa yhä enemmän naisille. Väestöennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä laskee nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 vuoteen 2070 mennessä. Parinkymmenen vuoden päästä maassamme on 15-vuotiaita suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 1870. Saman ennusteen mukaan joka kolmas on täyttänyt 64 vuotta.

MTS:n viimeisen kyselyn perusteella valtaosa suomalaisista kannattaa nykyistä mallia. Jos vaihtoehdoksi asetetaan nykyjärjestelmä ja miesten ja naisten asevelvollisuus, yli puolet on nykymallin kannalla. Tuoreen tasa-arvoasian neuvottelukunnan (Tane) tilaaman selvityksen mukaan vankka enemmistö puolueista kannattaa sukupuolineutraalia asevelvollisuusjärjestelmää. Keskusta laajentaisi palvelusvelvollisuuden koskemaan koko ikäluokkaa siten, että asepalvelus säilyisi ensisijaisena. Nykymallia kannattavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Vasemmistoliitto on uudistamassa näkemystään.

Ensimmäiset 25 naista aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen v. 1995. Asepalvelukseen haki v. 2025 1448 naista. Naisten määrä on kasvanut merkittävästi, ja reserviin on koulutettu yli 14 000 naista. Naisilla ja miehillä on yhtäläinen mahdollisuus päästä johtajakoulutukseen sekä sotilasuralle. Palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Naiset aloittavat palveluksen yhtä aikaa miesten kanssa.

Kuvituskuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Nuorista miehistä noin 65 prosenttia kykenee nykyään suorittamaan varusmiespalveluksen, joten naisten tulo yleisen asevelvollisuuden piiriin on suorastaan välttämätöntä. Myös Suomen ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää mielestäni tekemään tämän suuntaisia ratkaisuja. Hallitus on ryhtynyt myös näissä asioissa toimeen nostaakseen reservi-ikää 65 vuoteen, jolloin reservissä palvellaan entistä pitempään. Lisäksi kutsunnat laajennetaan kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi. Myös siviilipalvelukseen ollaan tekemässä muutoksia.

Suomen Reserviläisliitossa on noin 50000 jäsentä, joista naisia on noin 3500. Suomen Reserviupseeriliitossa on noin 28000 jäsentä, joista naisia on noin 700. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä on 3504 jäsentä, joista naisjäseniä on 217. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä on 1031 jäsentä, joista naisjäseniä on 18. Teuvan Reserviupseerikerhossa on yksi nainen, Teuvan Reserviläisissä ei ole mukana ainoatakaan naista.

Reserviläisten monipuolisen toiminnan kannalta olisi tärkeätä, että saisimme lisää naisia joukkoomme. Maanpuolustus on koko kansan asia. Naiset, tervetuloa mukaan aktiiviseen reserviläistoimintaan!

Erkki Nevanperä
reservin majuri
Teuvan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Henkisestä kriisinkestävyydestä

Julkaistu 12.8.2025

Viime vuosien koettelemusten – erityisesti Korona -pandemian ja Ukrainan sodan yhteydessä – on Suomessakin virinnyt keskustelua kansallisesta kriisinsietokyvystä. Yleensä esiin nousee huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojaaminen. Kriisinkestävyys ei ole kuitenkaan pelkästään materiaalinen kysymys. Yhtä tärkeätä on pohtia, miten tämän päivän suomalaisten henkinen kantti kestää.

Kenraalimajuri (evp) Jorma Ala-Sankila

Historiasta tiedämme, että esi-isämme ovat viimeisen 400 vuoden aikana joutuneet jokaisella vuosisadalla kokemaan vähintään yhden sodan ja yhden eri syistä johtuneen kansallisen hätätilan. Historia osoittaa myös sen, että esi-isämme ovat selvinneet näistä koettelemuksista hämmästyttävän hyvin. Pelkästään vahvalla itseluottamuksella ja vanhoilla opeilla tämän päivän ja tulevaisuuden haasteista ei kuitenkaan selvitä. Resilienssi eli kyky selviytyä vastoinkäymisistä, palautua niistä ja säilyttää toimintakyky paineen alla ei ole pelkästään geeneistä kiinni.

Vertailukohtana voisi tarkastella ukrainalaisten ja palestiinalaisten selviämistä tämän päivän sodissa. Heti alkuun on todettava, että kansalliset lähtökohdat ovat erilaiset. Molemmissa maissa (alueilla) yhteiskunnan rakenne, yleinen koulutustaso, kansan elämänlaatu, suhde uskontoon, elinympäristöt ja ilmasto poikkeavat Suomesta. Hämmästyttävän hyvin ihmiset kuitenkin ovat hädästään selvinneet. Sotien kestäessä on myös melko hyvin sopeuduttu tilanteeseen ja keksitty tapoja järjestää elämä jotenkin siedettävällä tavalla. Toki Gazassa yritetään selvitä kaupunkiympäristön raunioissa kun taas Ukrainassa maan koko, vahva maatalous ja ulkopuolisen avun parempi saatavuus edistävät mahdollisuuksia selvitä ja väistyä varsinaisten taistelujen vaikutuksilta. Ukrainassa myös kansalaisten mielialat maan eri osissa vaihtelevat huomattavasti.

Suomessa sotatilanteen haasteita lisääviä erityispiirteitä ovat ilmaston talvinen kylmyys, asutuksen painottuminen etelään ja lisääntynyt urbanisoituminen. Myös korkea hyvinvointiaste saattaa vähentää kansalaisten kurjuuden kestokykyä. Vahvuuksiamme ovat ainakin korkea koulutustaso, yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja toimiva kokonaisturvallisuuden malli. Luotamme itseemme ja yhteiskuntaamme kohtuullisen paljon. Joka tapauksessa Suomessakin selviämisen haasteet todennäköisesti vaihtelisivat alueittain.

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia koetteli vuodesta 2021 alkaen myös suomalaisia. Ensimmäistä kertaa jouduttiin julistamaan maahan valmiuslain perusteella poikkeusolot ja sulkutila. Vaikka suomalaiset suhtautuivat toimenpiteisiin ja tilanteeseen suhteellisen rauhallisesti, ihmisten eristäytyminen, etäopiskelu ja epätietoisuus pandemian vaikutuksista aiheuttivat jonkin verran henkistä pahoinvointia. Myöhemmin, vuonna 2023 tehtiin haastattelututkimus, jossa selvitettiin millaiseksi kansalaiset kokivat kriisinsietokykynsä pandemian aikana. Tulosten perusteella noin 50% kyselyyn vastanneista koki oman tilanteensa säilyneen ennallaan ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantuneen. Voidaankin siis karkeasti yleistäen todeta ainakin aikuisväestön osalta henkinen kantti Koronan aikana kesti kohtuullisen hyvin.

Yhteiskunnan selviäminen kansallisesta kriisitilanteesta edellyttää kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Kansalaisten henkinen kriisinsietokyky riippuu oleellisesti siitä, miten uskottavaksi koetaan yhteiskunnan toiminnallinen kyvykkyys. Tällöin puhutaan maanpuolustuskyvystä ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestämisestä. Jos ihmiset luottavat niiden toimivuuteen, henkilökohtainen resilienssi on jo valmiiksi kohtuullisen hyvällä tasolla.

Toinen tärkeä asia on tietoisuus kriisin vaikutuksista ja keinoista lievittää tai väistää niitä.

Selkeä ja jatkuva informaatio näistä asioista on ensiarvoisen tärkeää. Informaation jakaminen ei saa myöskään perustua vain digitaalisiin järjestelmiin, vaan järjestelyn on itsessään vakuutettava tai osoitettava toimivuutensa myös poikkeusoloissa.

Keskeinen osa henkilökohtaisen resilienssin parantamista tapahtuu oman päämme sisällä. Meille jokaiselle tekisi hyvää miettiä omaa selviämispolkuamme eri tilanteissa. Joillekin mielenrauhaa antaa uskonto, toisille perhe tai läheiset ihmiset. Tärkeää kuitenkin olisi, jos voisimme henkilökohtaisesti vakuuttua omista mahdollisuuksistamme selvitä. Rakentaa itsellemme tukiverkko, johon takerrumme.

Perusteet henkiselle ja fyysiselle selviämiselle poikkeusoloissa tulisi sisällyttää kansalaistaitona perusopetukseen esimerkiksi yläkoulussa. Ammattimaisten alueellisten tukihenkilöiden koulutus voitaisiin sen sijaan toteuttaa esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen toimenpitein.

Valtakunnallisesti henkisen kriisinsietokyvyn kehittäminen tulisi suunnitella ja toteuttaa Valtioneuvoston tasolla yhteistoimin Puolustusministeriön, Sisäministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön kesken.

Arvioin suomalaisten henkisen kriisinsietokyvyn kohtuullisen hyväksi. Tärkeimmät syyt tähän oletukseen tulevat korkeasta koulutustasosta, yhteiskunnan yleisestä varautumistasosta, maanpuolustustahdosta ja historiamme opetuksista. Ihmiset ja yhteiskunta kuitenkin muuttuvat koko ajan. Tosiasiallista tilannetta ja valmiutta on vaikea arvioida ja resilienssiä haasteellinen kouluttaa. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että yhteiskunnallinen keskustelu siitä ja konkreettiset toimenpiteet eri tasoilla ovat täysin välttämättömiä.

Jorma Ala-Sankila
kenraalimajuri (evp)
Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Kesäillan kirkossa kuultiin toivomus rauhasta

Julkaistu 11.8.2025

Järjestysnumeroltaan 28. perinteinen isänmaallinen kesäillan kirkko järjestettiin 7. elokuuta Alajärvellä. Eripuolilla Pohjanmaan paikkakuntia vuorollaan elokuussa järjestettävä iltakirkkotilaisuus on tärkeä osa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellistä- ja perinnetoimintaa.

Historiallinen Alajärvi

Hiippakuntapastori Jaakko Antila juonsi isänmaallisen kirkkoillan. Kuva: Jani Syvänen

Tänä vuonna kesäillan kirkkopaikkakunnaksi valittiin Alajärvi ja järven rannassa sijaitseva vuonna 1841 käyttöön vihitty Gabrielin kirkko. Alajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin samalle paikalla jo vuonna 1749. Vanha kirkko oli kirkonrakentaja Antti Hakolan ensimmäinen luomus. Uuden kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi väestökasvun myötä. Piirustukset tilattiin vuonna 1824 aikansa merkittävimmältä arkkitehdilta C.L Engeliltä.

Rauha läsnä isänmaallisessa kirkkoillassa

Maastopukuihin sonnustautuneet reserviläiset toivottivat kirkkoväen tervetulleeksi ja ojensivat virsikirjoja kirkon eteistilassa. Kirkkotilaisuuden juonsi kokenein ottein hiippakuntapastori Jaakko Antila lausuen samalla syvällisiä mietteitä epävarmaan maailmantilanteeseenkin liittyen.

Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola esitti toivomuksen rauhasta. Kuva: Jani Syvänen

Kirkkoillassa puheen piti Kurikan seurakunnan kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtajana toimiva Latva-Nikkola pohti rauhan merkitystä, sekä sitä, mitä rauhan saavuttamiseen tarvitaan. Hän muisteli puheessaan, kuinka oli nuorempana matkannut Jerusalemiin ja kokenut alueen levottomuudet henkilökohtaisesti. Jerusalem oli kuitenkin paikka, jossa hän ei tuntenut pelkoa. – Latva-Nikkola kertoi kuulijoille.

Raamatussa Jaakobin kirjeessä kerrotaan maallisesta ja taivaallisesta viisaudesta:

”Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.” Jaakobin kirje 3 16-18

Everstiluutnantti Pasi Heinua toi tilaisuuteen Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen. Kuva: Jani Syvänen

Latva-Nikkolan puhe antoi ajattelemisen aihetta ja ainakin itselleni oli rauhoittavaa kuulla maailman melskeen keskellä toivomus rauhasta. Tiedotusvälineet ovat täynnä kuvia pommien runtelemista alueista ja ihmistä lähi-idässä ja Ukrainassa. Tuntuu, että lähes muoti-ilmiöksi on kohonnut ihmisen mielettömyydellä ja raakuudella retostelu. Yleisesti ottaen maailmanrauhan toivomisesta on tullut harvinaista, eikä sen toivomista ei juuri kadulla kuule. Siksi on erityisen hienoa kuulla oikeamielistä puhetta isänmaallisessa kesäkirkossa, paikassa, jonne se rauhan sanoma totisesti kuuluu.

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua toi tilaisuuteen sotaväen tervehdyksen antaen samalla tilannekatsauksen Puolustusvoimien valmiuteen. Puolustusvoimat seuraavat maailmantilannetta tarkkaavaisina ja organisaation valmius toimia on hyvällä tasolla.

Alajärven korsukuoro lauloi kuulaasti

Alajärven korsukuoro esiintyi kirkon lehteriltä Alajärven seurakunnan kanttori Ismo Pitkäsen johdolla. Korsukuoron esittämä Finlandia kuulosti kirkon hienossa akustiikassa siltä, kuin olisi ollut laulun sisällä. Jylhää ja isänmaallista tulkintaa, joka ei varmasti jättänyt paikalla olevia kylmäksi. Kuoron esittämänä kuultiin myös Jumalan kunnia luonnossa, sekä Veteraani iltahuuto, joista jälkimmäinen säväyttää aina aivan erityisellä tavalla. ”Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa!”

Alajärven korsukuoro lauloi kauniisti. Kuva: Jani Syvänen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puhujat yhteiskuvassa. Hiippakuntapastori Jaakko Antila, kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen ja kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Kuva: Jani Syvänen
Alajärven seurakunnan kappalaisen Ann-Mari Häggman-Niemen tervehdys. Kuva: Jani Syvänen

Alajärven seurakunnan puheenvuoron piti kappalainen Ann-Mari Häggman-Niemi ja kiitossanat lausui Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puolesta kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen. Kiitossanoissa korostui hengellisen- ja perinnetyön järjestämisen tärkeys ja muistutus siitä, miten tärkeää on että, niiden jatkuvuus turvataan myös jatkossa.

”Kristillis-isänmaalliset tilaisuudet antavat meille eväitä arjen aherrukseen” – Kattelus-Kilpeläinen totesi osuvasti.

Alajärven seurakunta tarjosi isänmaalliseen iltakirkkotilaisuuteen saapuneille kirkkokahvit Alajärven seurakuntatalolla.

Kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen muistutti perinnetyön tärkeydestä. Kuva: Jani Syvänen
Alajärven Reserviläiset hoitivat käytännön järjestelyjä, kuten kolehdin keruun kirkossa. Kuva: Jani Syvänen
Ylivääpeli (res) Hautakangas ja alikersantti (res) Kivimäki huolehtimassa lipuista. Kuva: Jani Syvänen

Löytyykö uskoa?

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallisissa kesäillan kirkkotilaisuuksissa on ollut vuosittain tyypillisesti 150-200 sanankuulijaa. Tänä vuonna järjestäjän hienoisena pettymyksenä oli väkiluku, joka asettui maltilliseen 54 kuulijaan. Olen kiitollinen heistä jokaisesta, mutta vääjäämättä tulee mieleen se kohta isosta kirjasta, jossa todetaan: ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?”

Kiitos tärkeästä työstä ja hyvin järjestetystä kirkkoillasta kaikille järjestelyihin osallistuneille. Alajärven seurakunta, Alajärven korsukuoro, Alajärven Reserviläiset, Pohjanmaan aluetoimisto ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellinen- ja perinnetoimikunta.

Kiitos kaikille sanaa kuulemaan tulleille ja hyvää loppukesää!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Lyhyt videotallenne Alajärven kesäillan kirkosta 7.8.2025

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 16
  • Sivu 17
  • Sivu 18
  • Sivu 19
  • Sivu 20
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 141
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·