• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Oliko meillä asiat liian hyvin ennen koronaa?

Julkaistu 13.10.2022

Tämä on käynyt mielessäni, kun nykymenoa seuraan. Koronan alkuvaiheessa vaikeammin ymmärrettävä asia oli ihmisten into hamstrata vessapaperia. Myös kuivatuotteiden ja säilykkeiden ostaminen lisääntyi. Vessapaperissa kuitenkin kyse oli selkeästi jostain paniikkiliikkeestä, ei niinkään pitkälle tähtäävästä toiminnasta.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.

Koronan jatkumona alkoi Ukrainan sota ja silloin tuli tutuksi kotivara. Ilman paniikkia. Kotivarasta kansalaisille ohjeistettiin niin, että on syytä olla vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi.

Samassa yhteydessä kehotettiin tarkistamaan, onko varautumisen taso riittävä esim. sähkö- ja vesikatkojen varalta sekä suojautumisen osalta. Nyt meille on jatkumona tulossa energiakriisi. Eli meitä näyttää uhkaavan pitkittyvä sähköpula missä sähköverkkoyhtiöt kannustavat asiakkaitaan sähkön säästöön. Tällä mahdollisesti vältettäisiin kiertävät sähkökatkot. Kaikki tämä reilussa 2.5 vuodessa.

Kotivara, sähkö, vesi, suojautuminen, tartuntataudit, muut neuvot ja ohjeet ovat olleet olemassa jo ennen kriisejä. Murheena on ollut tähän asti vain esimerkiksi sähkön osalta se, kun itse tuli ostettua sähköä 5.5 snt/kwh hintaan ja naapuri maksaa vain 4.6 snt/kwh.

Mahdolliset sähkökatkokset ovat saaneet kansalaiset varautumaan täydentämällä polttopuuvarastojaan.

Tämä kaikki ja viimeaikaiset kriisit yhteenlaskettuna ei ole ihme, että reserviläisjärjestöjen jäsenmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viimeistään nyt kansalaiset haluavat varautua muullakin tavoin kuin vessapaperilla. Tässä onkin yhdistyksillä haastetta vastata uusien jäsenien odotuksiin.

Lopuksi Aleksis Kiven Nummisuutareista sitaatti:
”Vastoinkäymisiä on meille alati tarjona, siitä ei kysymystä; harmaa halla viljas menettää taitaa, mutta sekoita silloin kaarnaa leipääsi ja raivaa vielä enemmän soita ja maita. Te’e työtä ja säästä ja käytä itses aina kuin rehellinen mies, niin kaikki viimein päättyy hyvin.”

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset, Uutiset

Jääkäri kutsuntalautakunnassa Kurikassa

Julkaistu 12.10.2022

Kurikassa pidettiin 15.9.2022 kutsunnat 130:lle kutsunnan alaiselle nuorelle miehelle. Kutsunnat alkoivat perinteisesti kutsuntaupseeri Harri Kevarin pitämällä ohjeistuksesta kutsuntapäivän kulusta. Harri Kevarilla tuli tehtävässään 22 vuotta täyteen myös Kurikassa pitämissään kutsunnoissa. Hän jättäytyy hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Tilaisuuteen toivat tervehdykset Kurikan kaupunki, Kurikan seurakunta sekä Kurikan Sotaveteraanit.

Sotaveteraanien tervehdyksen toi vpj Eino Pääkkönen. Hän kertoi koskettavasti omista evakkotaipaleistaan sodan melskeessä Karjalan Jaakkimasta Etelä-Pohjanmaalle.

Jääkäri Julia Lehtinen suorittaa asepalvelusta Niinisalossa. Kuva: Mikko Säntti

Kaupunginvaltuutettu jääkäri Julia Lehtinen toi kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen. Hän istui toisessa kutsuntalautakunnassa kaupungin edustajana mutta myös ensi kertaa historiassa niin, että lautakunnan edustaja on varushenkilö eli suorittamassa itse palvelusta.

Julia kertoi, että kutsunnat ehdottomasti sopisivat molemmille sukupuolille yhtä aikaa ja mielestäni ehdottomasti näin pitäisi olla! Hain vapaaehtoiseen asepalvelukseen tulevaisuuden suunnitelmien vuoksi sekä pääosin intistä saatavan laadukkaan johtajakoulutuksen vuoksi. Hän kertoi omia kokemuksia ja kaupungilta tsemppejä asepalvelukseen, sekä suotuisan palveluspaikan/palvelusajan saamiseen. Lautakuntatyöskentelyn hän kertoi olleen sujuvaa ja nopeaa, mitään ei lautakunnassa jäänyt epäselväksi.

Julian palvelus Niinisalossa on sujunut hyvin. Kaikki on ollut omasta asenteesta kiinni kuinka jaksaa, ystävät on ollut tärkeä tuki. Rankkaa on ollut, mutta kaikista koettelemuksista on päästy yli päivä kerrallaan. Intti on muuttunut viikko viikolta mukavammaksi ja mm. upseerikokelaat paransivat koulutuksen laatua huomattavasti. Lomat olen kokenut lyhyinä, mutta se kuuluu varmaan asiaan. Kahden viikon kiinniolon jälkeen kahden päivän loma ei kauheasti palauta. Koulutukset ovat olleet laadukkaita ja kukaan ei ole mielestäni tipahtanut kärryiltä. Julia suosittelee asepalvelusta koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta.

Kaupunginvaltuutettu jääkäri Julia Lehtinen on jo nykyään aliupseerioppilas. Kuva: Julia Lehtinen

Kutsuntaupseeri Harri Kevari kertoi, että nyt oli poikkeuksellista ikäluokan huono kunto. Huono kunto oli suurin hylkäyksen syy. Kuntoreseptillä asia korjaantuu, mikäli halua löytyy asianosaisilta.

Pääosin Kurikkalaiset nuoret astuvat palvelukseen ” lähivaruskuntaan” Kankaanpään Niinisaloon.

Mikko S Säntti

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Sankarivainajan pitkä tie kotiin

Julkaistu 10.10.2022

Lokakuu 2022 ja syksyn kaunis väriloisto sekä auringonlasku, kolme miestä sytyttämässä muistokynttilää Nurmon kirkkomaan sankarihaudan enkelipatsaalla. Ajatukset olivat noissa nuorissa miehissä, joista osa lepää jossain muualla kuin oman kiviristinsä alla. Tunne oli liikuttava ja harras. Vieraamme, sankarivainajien Taipale etsintäryhmää vetänyt Mika Albertsson halusi käydä ennen seuraavan päivän luentotilaisuutta Nurmon ja Seinäjoen sankarihaudoille, tottakai toive toteutettiin.

Mika Albertsson, rajavartiomestari (evp) on tehnyt työtä vaatimattomana, suurella sydämellä jo 28 vuoden ajan. Kun Timo Fors aikoinaan soitti Mikalle esittäen ajatuksen luentotilaisuudesta Seinäjoella oli Mika heti valmis. Aloittihan hän etsinnät Taipaleen sotatantereilla, jossa Etelä-Pohjalaisten uhri oli suuri, sekä sittemmin myös Äyräpään harjulla, Nurmolaisten surun paikassa.

Mika Albertsson halusi käydä välittömästi Etelä-Pohjanmaalle saavuttuaan Nurmon sankarihautausmaalla sytyttämässä kynttilän. Kuva: Timo Fors

Mietteet Nurmon kirkkomaalla menivät varsinkin noihin perheisiin, jotka eivät saaneet poikaansa, isää, läheistä haudattavaksi omaan kirkkomaahan. Epätietoisuuden tunne jäi kalvamaan mieliä, varsinkin jos kaatuminen ei ollut varmaa, josko sittenkin vangiksi ja paluu joskus.

Mikaa mukaillen;
”Tämä on työ, jolla on tarkoitus. Niin palkitsevaa on ollut tuoda sankarivainaja kotiin ja varsinkin, jos saadaan tieto vainajan henkilöllisyydestä, saattaa viesti tiedossa oleville omaisille.”

Äitini isä, oma vaarini kaatui surullisen kuuluisalla Kiteen lohkolla. Vaarini oli yli nelikymppinen ikämies haavoittuessaan Ruskealan pitäjässä, Ilolan kylässä ja kuoli haavoihinsa seuraavana päivänä 22.7.1941. Kaatuneet haudattiin väliaikaisesti Kiteen ja Tohmajärven hautausmaille ja siirrettiin sittemmin talven tullen kotiseurakuntiin. Vaimoni tekemään kuvakirja/historiikkiin haetut tiedot, sekä kirjeet rintamalta kotiin ja päinvastoin avartavat ns. omakohtaista ymmärrystä asiaan, vaikka vaarin sotatie kestikin vain 33 päivää.

Näitä tarinoita löytyy varmasti lähes jokaisesta suvusta. Oli kestettävä, työt tehtävä ja suru kestettävä jollakin tapaa.  Oliko katkeruutta omasta kohtalosta, en osaa sanoa, omassa mummossani en sitä lapsena havainnut.  Itse en tietenkään vaariani koskaan tavannut, mutta häntä muisteltiin ja hänestä puhuttiin paljon, sillä tavoin hän tuli tutuksi minullekin. Ja sururisti,  jonka mummoni minulle lupasi jo alakoululaisena on kunniapaikalla seinälläni muistuttamassa menneestä.

Yli satahenkinen eteläpohjalaisyleisö kuunteli esitystä suurella mielenkiinnolla. Kuva: Timo Fors
Seinäjoen kaupungin valtuustosali oli ääriään myöden täynnä. Kuva: Timo Fors
Yle Radio Pohjanmaan haastattelussa. Kuva: Timo Fors

Seuraavana aamuna olivat Mika ja Timo YLE Radio Pohjanmaan haastateltavana. Hienoa näkyvyyttä asialle olivat myös ennen ja jälkeen lehdissä olleet mainiot koosteet. Päivällä oli tutustumiskohteena vapaaehtoisen maanpuolustuksen ehdoton kohde, Suojeluskunta- ja Lotta Svård museo, jota on aina hieno esitellä.

Illan luentotilaisuus Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa alkoi sotilaskotisisarten kahvituksella. Itse luento oli järjestävälle puolelle, kuten tietysti myös luennoitsijalle mieluinen yllätys, tupa oli täynnä ja lisäpenkkejä piti hakea. Laskujeni mukaan kaikkiaan n. 130 ihmistä kuunteli mielenkiintoisen ja mieleenpainuvan PowerPoint esityksen hiiren hiljaa.

Seinäjoella sijaitseva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Nuoren arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui v. 1926. Mika Albertsson ja Timo Fors kuvassa. Kuva: Jari Ojala

Myöhemmin kysymyksiäkin sitten esitettiin ja jokainen sai niihin vastauksen. Loppusanoina tilaisuuden päätteeksi Hilja Haahden koskettava ja tilaisuuteen sopiva runo:

Olen varma siitä, että Rautjärven mies Imatralla tietää, että me täällä Etelä-Pohjanmaalla muistamme tilaisuutta lämmöllä.

Jari Ojala
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys

Yle Radio Pohjanmaan Pauliina Jaakkolan haastattelussa 5.10.2022 Etsintäryhmä Taipaleen Mika Albertsson ja Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen vpj Timo Fors:

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen järjestämä luentotilaisuus videoitiin ja on katsottavissa tästä:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Seinäjoella testattiin reserviläisten juoksu- ja kävelykuntoa

Julkaistu 7.10.2022

Seinäjoen keskusurheilukentällä järjestettiin keskiviikkoiltana 5.10.2022 MPK:n järjestämä 12 minuutin juoksutesti eli Cooperin testi alle 45 -vuotiaille miehille ja naisille. Yli 45 -vuotiaiden osalta kunto testattiin 2000 metrin UKK-kävelytestillä.

Ilmoittautumispaikalle keskusurheilukentän pukuhuoneeseen oli saapunut kymmenen juoksijaa ja seitsemän kävelijää, joka oli ihan hyvä ja sopiva määrä illan testattavaksi, kertoili Seinäjoen MPK:n kuntotestaajakouluttaja Timo Järvinen.

Testattavat aloittivat täyttämällä kuntokartoitusilmoituksen itsestään ja kuntotestaajat tarkistivat, ettei ole mitään sairauksia tai esteitä testin suorittamiselle. Tämän jälkeen siirryttiin testipaikalle, jossa suoritettiin alkuverryttely kaksi ratakierrosta.

Cooperin testi sujui kaikilta testattavilta erittäin hyvin eli kaikki kymmenestä juoksijasta läpäisivät minimivaatimuksen, joka oli 2300m.

12min juoksutesti menossa eli Cooper. Kuva: Timo Järvinen

-Tämä oli mainio tulos kaikilta osanottajilta, koska tästäkin porukasta kahdeksan on hakeutumassa maakuntakomppaniaan uutena reserviläisenä toimintaan mukaan, kertoi Seinäjoen MPK:n kuntotestaajakouluttaja Timo Järvinen.

2000 metrin UKK-kävelytestissä kaikki seitsemän kävelijää selviytyivät mainiosti omasta suorituksestaan. Testi mittaa kestävyyttä sekä aerobista hapenotonkykyä.

UKK-kävelytesti menossa, reipas on askel ja eteenpäin vie meno. Kuva: Timo Järvinen

Testien lopuksi oli oma-aloitteellista loppuverryttelyä sekä peseytyminen. Kaikki osanottajat olivat tyytyväisiä omaan suoritukseen ja huomasivat, että kuntoilua on ylläpidettävä koko ajan.

– Kunto ei nouse levossa, vaan liike ylläpitää kuntoa, Järvinen mainitsi.

Keskiviikkoinen testisää oli sateisen harmaa +11 astetta lämmintä, mutta kuitenkin happirikas ilma testaukseen ja kunnon ylläpitämiseen. Kuntotestaajakouluttaja Timo Järvisen apuna toimivat kuntotestaajat Timo Sysilampi, Kai Nieminen ja Petri Kojonen.

Tämä oli jo kuudes kerta tänävuonna, kun testitilaisuus järjestettiin Seinäjoen keskusurheilukentällä. Kaikkiaan kuuteen Seinäjoella järjestettyihin testitilaisuuksiin on osallistunut noin 65 osallistujaa. Määrä on ollut nousujohteinen vuosittain, arvioi testaustilaisuuden järjestäjä Timo Järvinen.

Timo Järvinen
MPK:n kuntotestaajakouluttaja

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri 70 vuotta

Julkaistu 23.9.2022

Vuonna 1952 toimi Etelä-Pohjanmaalla jo yhdeksän reserviupseerikerhoa: Alajärven, Ilmajoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Ylistaron ja Ähtärin kerhot.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustaminen
Helge Leinonen toimi piirin ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1952-1956.

Eteläpohjalaisten edustajaksi Reserviupseeriliiton hallitukseen oli vuoden 1952 alusta valittu lapualainen reservin luutnantti Helge Leinonen, joka oli toiminut Lapuan Reserviupseerikerhon puheenjohtajana vuodesta 1947. Siviiliammatiltaan hän oli Lapuan Nahka- ja Valjastehdas Oy:n myyntipäällikkö. Ennen sotia hän oli työskennellyt virkamiehenä puolustusministeriössä ja osallistunut Helsingin reserviupseerien toimintaan.

Reserviupseeriliitto oli lähettänyt huhtikuussa 1952 jäsenkerhoilleen kiertokirjeen, jossa kerhoja oli kehotettu perustamaan alueittain piiritoimikuntia keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnankehittämistä varten. Tämän velvoitteen mukaisesti reservin luutnantti Leinonen kutsui koolle Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustamiskokouksen, joka pidettiin Seinäjoella tiistaina 23. päivänä syyskuuta 1952.

Reservin kapteeni Paavo Osola oli Reserviupseeriliiton valtuuskunnan jäsen vuosina 1941-1947 ja ensimmäinen eteläpohjalainen liiton hallintoelimissä.

Kokouksen avaaja Helge Leinonen valittiin sen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi kauhavalainen varatuomari reservin luutnantti Kullervo Kemppinen. Läsnä oli yhteensä 37 eteläpohjalaista reserviupseeria maakunnan kaikista yhdeksästä kerhosta. Reserviupseeriliiton edustajana oli paikalla pääsihteeri, reservin kapteeni Uolevi Räsänen Helsingistä. Hän selvitti kuulijoille piiriverkoston luomisen syitä. Yhteydenpito liiton toimistosta eri puolilla toimiviin kerhoihin on hankalaa. Piireittäin tapahtuva yhteistoiminta loisi kerhoille edellytykset tukea toisiaan, järjestää yhteisiä tapahtumia ja auttaa uusien kerhojen perustamista. Näitä näkökohtia monet osallistujat olivat ehtineet jo keskenään sulatella, sillä Räsänen oli jo edellisenä vuonna vieraillut eräissä maakunnan kerhoissa niitä esittelemässä.

Pääsihteerin selostuksen jälkeen kokous päätti perustaa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin. Piiritoimikuntaan oli kukin kerho valinnut jäsenen ja hänelle varajäsenen.

Toiminta alkaa

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin järjestämä tapahtuma oli Kurikan Yhteiskoululla 20. marraskuuta pidetty reserviupseerien kerhoilta, jossa esitettiin neljä lyhytfilmiä ja Kauhavan Ilmasotakoulun johtaja eversti Risto Pajari piti esitelmän lentokoneiden kehityksestä viime sotien jälkeen, sekä lentämisen vaikutuksista lentäjään. Kuulijoina oli 26 reservinupseeria neljästä eri kerhosta.

Seuraavan vuoden puolella siirryttiin alustajien hankinnassa jo valtakunnalliselle huipputasolle. Maaliskuussa 1953 pidettiin kahtena peräkkäisenä iltana Kauhavalla ja Seinäjoella tilaisuudet, joissa kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch esitelmöi aiheesta: ”Läpimurto Kannaksella ja suomalaisten vastatoimet kesällä 1944”. Siinä riitti lakeuden miehille kerrottavaa. Kuulijoita saapui kahteen tilaisuuteen yhteensä 157 henkeä.

Ensimmäinen kenraalivierailu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä. Jalkaväenkenraali Eric Heinrichs Lapualla 24.3.1953.

Hengellistä toimintaa

Kaatuneiden reserviupseerien muistomerkki Haminassa Reserviupseerikoulun päärakennuksen pihalla. Kuva paljastustilaisuudesta 9. syyskuuta 1957.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hengellinen toiminta oli tavallaan alkanut jo ennen perustamiskokousta, sillä 25. päivä toukokuuta 1952 oli Seinäjoella pidetty reserviupseerien maakunnallinen hengellinen juhla. Se oli samalla näkyvin esimerkki eteläpohjalaisten kerhojen yhteistyöstä jo ennen piirin syntyä. Siksi toimikunta siirsi omansa järjestämisen seuraavan vuoden syksyyn. Marraskuussa 1952 pidettiin sitten ensimmäinen piiritoimikunnan organisoima reserviupseerien hengellinen päivä Ilmajoella. Siellä everstiluutnantti Niilo Simojoki alusti keskustelun aiheesta ”Suomalaisten soturien hengellinen perintö”. Päiville oli kutsuttu myös vakinainen upseerikunta Seinäjoen sotilaspiirin esikunnasta, Kauhavalta sekä Ilmajoen ja Ähtärin varikoilta.

Reserviupseeri- ja aliupseeripiirin yhteinen hengellinen päivä 3.5.1964 Kuortaneen Urheiluopistolla.
Urheilutapahtumia
Alavutelainen ylilääkäri ja lääkintäkapteeni Matti Ignatius voitti ampumahiihdossa yhteensä viisi liiton mestaruutta.

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin järjestämä urheilutapahtuma oli hiihtomestaruuskilpailut 8. maaliskuuta 1953. Ne pidettiin Kuortaneella Pohjanmaan Urheiluopistolla, joka toimi silloin kolmatta vuottaan. Kisapäiväksi osui täysi vesikeli, mutta silti kilpailut innostivat paikalle 19 osallistujaa kolmesta kerhosta Kauhajoelta, Lapualta ja Seinäjoelta. Kilpailuun kuului noin 7km verryttelytaival ja noin 3km pikataival. Hiihtoaika saatiin laskemalla yhteen edelliseen kuluneesta ajasta viidennes ja jälkimmäinen aika sellaisenaan. Lisäksi tehtäviin kuului yksi kuljetun matkan arviointi, yksi välimatkan ja kaksi etäisyyden arviointia. Yleisen sarjan voitti Lapuan kerhoon kuuluva talon isäntä, opistonjohtaja reservin vänrikki Jukka Uunila ja ikämiestensarjan reservin luutnantti Veikko Niemi-Aro Kauhajoelta. Joukkuevoiton vei Kauhajoen kerho.

Tyhjällä kukkarolla liikkeelle

Uusi perustettu reserviupseeripiiri aloitti tyhjin kukkaroin. Jotta ensimmäisen maakunnan ulkopuolelta tulleen alustajan kenraaliluutnantti Oeschin matkakulut saatiin maksetuksi, kerättiin jokaiselta häntä kuulemaan tulleelta reserviupseerilta 100mk, vaikka pääsymaksut eivät kerhoiltoihin normaalisti kuuluneetkaan. Lisäksi jokaiselta kerholta perittiin kertaluonteisesti 1000mk muiden vierailijoiden ja piirin hiihtomestaruuskilpailujen kustannuksiin. Kolme kuukautta myöhemmin tilanne parani, kun Vaasan Puuvilla Oy teki Reserviupseeriliitolle lahjoituksen, josta 30000mk erotettiin Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirille. Sittemmin kassa karttui mm. osuuksilla arpajaisten tuotoista.

Seinäjoen yhteiskoulun rakennus, jossa itsenäisen Suomen ensimmäinen reserviupseerikurssi aloitti toimintansa maaliskuussa 1918.
Seinäjoella yhteiskoulun tiloissa aloittaneen Päämajan Reserviupseerikoulun muistolaatan paljastusjuhla on alkamassa 16.5.1963
Muistolaatassa on tekstin vieressä koulurakennuksen korkokuva ja yläpuolella kurssin merkki.

Helmikuussa 1954 kirjoitetussa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäisessä toimintakertomuksessa piirisihteeri reservin luutnantti Martti Kojola luonnehtii kulunutta vuotta:

”Piiritoimikunnan tähänastinen toiminta niiden tehtävien suorittamiseksi, joita sille on asetettu, on ollut alustavaa laatua ja perustusten luomista jatkuvalle ja vakiintuvalle toiminnalle. Piiritoimikunta ei keskuudestaan saa yksin paljon aikaan, elleivät sen jäsenet kukin kerhoissaan yhdessä kerhojen toimihenkilöiden kanssa pyri toteuttamaan niitä toimintoja ja tehtäviä, jotka kuuluvat liittomme tehtäviin. Eivätkä kerhojen toimihenkilötkään saa toimintaa eläväksi, elleivät kaikki kerhojen jäsenet ole niissä mukana. Täten meidän yhteisten päämääriemme ja ehyen reserviupseerikunnan luomiseksi maakunnassamme edellyttää meidän kaikkien aktiivista toimintaa.”

Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntatalo liittyy monin tavoin myös Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toimintaan. Se oli piirin kunniapuheenjohtaja eversti Matti Laurilan koti, jonne hän muutti jouluna 1925 ja asui kuolemaansa saakka kesään 1983 saakka. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäinen toimisto avattiin samassa rakennuksessa vuonna 1970.

Julkaisu on referaatti Kalevi Heikkilän kirjoittamasta Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ”Kärppä ja hopearuusu” –historiikista.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry juhlii 70-vuotiasta taivaltaan Ravintola Almassa 5.12.2022 itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 73
  • Sivu 74
  • Sivu 75
  • Sivu 76
  • Sivu 77
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 159
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·