Jani Syvänen

”Sotilaan pitkä tie kotiin” – luento sankarivainajien etsinnästä

Julkaistu 21.9.2022

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää erittäin mielenkiintoisen ja ennen näkemättömän luennon sankarivainajien etsinnästä ja saattamisesta kotimaan kirkkomaan multiin.

Sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleen ryhmänjohtaja rajavartiomestari (evp) Mika Albertsson tulee luennoimaan 27 vuoden kokemuksella sankarivainajien kotiin saattamisesta mm. Äyräpäästä, Taipaleenjoelta, Ihantalasta sekä Karjalan Kannakselta. Luento järjestetään Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 5.10.2022 klo 17.30 alkaen. Sotilaskotikahvit on mahdollista nauttia klo 17.00.

Luentotilaisuus on maksuton.

Tervetuloa!

Videokooste etsintäryhmä Taipaleen toiminnasta:

Ylihärmän yhdistyksen taivalta juhlistettiin Lakeussalissa

Julkaistu 19.9.2022

Juhlaväki kokoontui Ylihärmän Kylpylän Lakeussalissa lauantaina 17.9.2022 juhlistamaan Ylihärmän reserviläisten 60–vuotista taivalta. Paikalle oli saapunut juhlaväkeä omalta paikkakunnalta ja naapuriyhdistyksistä.

Ylihärmän reserviläisten jäsen, Isänmaan ensin –historiikin kirjoittaja lehtori Simo Perämäki toimi juhlatilaisuuden juontajana ja palasi omassa puheenvuorossaan aikojen alkuun, jolloin isänmaallista ylihärmäläistä yhdistystä oltiin perustamassa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin Isänmaa ensin -historiikin kirjoittaja lehtori Simo Perämäki kertasi Ylihärmän reserviläisyhdistyksen historiaa kattavasti. Kuva: Jani Syvänen

”Ylihärmän Reservin Aliupseerit ry:n alkusanoja ja perustamissuunnitelmia käsiteltiin maaliskuussa 1962. Yhdistys perustettiinkin jo 7.5.1962. Innostus oli valtava. Jo ensimmäisen vuoden lopussa jäsenmäärä oli 181. Pienen kunnan väestömäärän huomioiden, noin 3200 asukasta, voidaan jäsenmäärää pitää todella korkeana. Tuskin kukaan ylihärmäläinen aliupseeri jäi perustetun yhdistyksen ulkopuolelle.”

Simo Perämäki kertoi myös nykytilanteesta, kuten hyvästä jäsenmäärästä, joka on lähes perustamisvuoden tasolla (180 jäsentä) ja Ylihärmän reserviläisten sääntömuutoksesta, jonka jälkeen toimintaan on voitu ottaa mukaan mm. varusmiespalveluksen suorittamattomia naisia.

Tilaisuuden juhlapuhujana toimi Ylihärmän reserviläisten jäsen kansanedustaja Janne Sankelo. Kuva: Jani Syvänen

Juhlapuheen piti Ylihärmän reserviläisten jäsen kansanedustaja Janne Sankelo, joka puheessaan korosti maanpuolustustahdon merkitystä. Euroopan laidalla riehuvan sodan melskeet ovat muistuttaneet konkreettisesti siitä, miten puolustussotaa käyvällä osapuolella täytyy selvitäkseen olla tahdon lisäksi myös sydäntä mukana. Haasteelliset ajat muuttuneessa ympäristössä ovat lisänneet kiinnostusta vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäseniksi. Ylihärmän Reserviläiset ovat aktiivisuudestaan tunnettu yhdistys, jonka toimintaan mukaan tulemiseen on matala kynnys.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen kiitti Ylihärmän reserviläisiä mallikelpoisesta aktiivisuudesta. Kuva: Jani Syvänen

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ei säästellyt sanojaan kehuessaan tekemisen tason olevan Ylihärmässä mallikelpoista koko maassamme. Nenonen antoi kiitosta mm. yhdistyksen toiminnan laaja-alaisuudesta ja ansiokkaasta yhteistyöstä yli järjestörajojen. Reserviläisliiton edustajan luontevaa puhetta on helppo uskoa, sillä onhan Ylihärmän Reserviläiset valittu kahdesti Reserviläisliiton vuoden malliyhdistykseksi vuosina 2009 ja 2019. Myös Ylihärmän reserviläisten aktiivisuus liikunnallisissa tapahtumissa on huomattu liittotasolla saakka.

Kauhavan kaupungin edustaja Antti Hakola kertoi reserviläisten olevan taho, johon voi luottaa. Kuva: Jani Syvänen

Kauhavan kaupunki luovutti Ylihärmän reserviläisille standaarin hyvästä yhteistyöstä. Kuva: Jani Syvänen

Kauhavan kaupungin tekninen johtaja Antti Hakola kiitteli puheessa Ylihärmän reserviläisiä tahoksi, johon kaupunki on aina apua tarvitessaan voinut luottaa. Yhteistyötä on tehty laajalla rintamalla, oli kyseessä sitten sodan jaloista paenneiden ukrainalaisten auttaminen kalustamalla asuntoja tai koululaisten koulutien turvaaminen näkyvyydellä.

Ylihärmän soittokunta loi soitollaan tilaisuuteen juhlallista tunnelmaa. Kuva: Jani Syvänen

Juhlatilaisuudessa kuultiin Ylihärmän soittokunnan puhallinorkesterin hienoa soitantaa. Lakeussalissa kuullut tutut musiikilliset teemat olivat omiaan nostattamaan maanpuolustusjuhlan juhlavuutta entisestään.

Tilaisuuden viimeisessä osiossa oli vuorossa ansioituneen väen palkitseminen. Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki kutsui kunniajäseniksi pitkään pyyteetöntä maanpuolustustyötä yhdistyksen eteen tehneitä jäseniä. Ylihärmän Reserviläisten kunniajäseniksi kutsuttiin Timo Oljakka, Pasi Syynimaa, Erkki Kallio ja Mikko Mäki-Haapoja.

Ylihärmän reserviläisten kunniajäseniksi kutsuttiin pitkäaikaista ja pyyteetöntä työtä yhdistykselle tehneitä. Kuva: Jani Syvänen

Reserviläisliiton pronssiset ansiomitalit luovutettiin ansioista vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä Simo Perämäelle ja Markku Rinkinevalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitalit luovutettiin aktiivisesta ja pitkäjännitteisestä työstä maanpuolustustyön hyväksi Veli-Tapani Aallolle ja Anssi Korpelalle.

Reserviläisliiton pronssiset ansiomitalit luovutettiin Simo Perämäelle ja Markku Rinkinevalle. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitalit luovutettiin Veli-Tapani Aallolle ja Anssi Korpelalle. Kuva: Jani Syvänen

Reservilläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenoselle luovutettiin juhlatilaisuudessa Härmän puukko. Kuva: Jani Syvänen

Rannanjärven tekemä puukkoo. Kuva: Mika Mäki

Ylihärmän reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki ja yhdistyksen sihteeri Jukka Yliketola halusivat muistaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenosta erityisen hyvästä yhteistyöstä Härmäläisellä perinnepuukolla. Puheenjohtaja Mäki kertoi värikkään tarinan ylihärmäläisestä kotiseuturakkaudesta, miten alkuperäinen suunnitelma hankkia lahjapuukko naapuripitäjä Kauhavalta oli saanut tunteet kuumenemaan jäsenistön kesken. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, kun lahjapuukko oli lopulta ”oikianmoonen” Antti Rannanjärven tekemä, niin sen kehtasi paremmin antaa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Videokooste juhlatilaisuudesta:

Reserviläisliiton puheenjohtajaehdokkaan esittely – Janne Sankelo

Julkaistu 15.9.2022

Reserviläisliiton liittokokous valitsee Reserviläisliitolle uuden puheenjohtajan Yhteisin siivin -liittokokoustapahtumassa 19.11.2022 Jyväskylässä. Etelä-Pohjanmaan asettama ehdokas on pitkänlinjan isänmaallinen maanpuolustustoimija kansanedustaja Janne Sankelo.

Vuoden 2019 malliyhdistys Ylihärmän Reserviläiset, jonka jäsen olen, on asettanut minut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin tukemana ehdolle Reserviläisliiton johtoon. Kiitän luottamuksesta. Toivon, että ehdokkuuteni saisi tukea myös muualta.

Muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanteemme korostaa sotilaallisesta liittoutumisesta huolimatta koulutetun reservin tärkeyttä. Poikkeukselliset ajat ovat näkyneet kiinnostuksen kasvuna reserviläistoimintaa kohtaan. Reserviläisliiton jäsenmäärä on ylittänyt historiallisen 40 000:n rajan.

Janne Sankelolla pysyy rynnäkkökivääri kädessä ja samasta reiästä keskelle kuuluu menevän kaikki luodit.

Maanpuolustustahdon vahvistaminen paikallistason toiminnassa on Reserviläisliiton avaintehtäviä. Myös Puolustusvoimien ja reserviläisten yhteydenpitoa on tiivistettävä. Painopisteenä tulee olemaan reserviläisten valmiuksien kehittäminen erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustustyön kautta. Reservin johtajien merkitys tulee korostumaan koulutuksessa. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pitää päivittää, jotta koulutuksesta saadaan kaikki hyöty irti. Yksi tärkeä asia on Puolustusvoimien ampuma-aseiden käytön mahdollistaminen Maanpuolustusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia Pohjoismaiden reserviläisjärjestöjen yhteistoimintaan.

Olen 55-vuotias kasvatustieteiden maisteri Kauhavalta. Työuraa olen tehnyt ensin noin 10 vuotta perusopetuksessa yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtorina ja erityisluokanopettajana Kortesjärvellä ja Vaasassa. Sen jälkeen toimin Ylistaron koulutoimenjohtajana noin 5 vuotta. Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitoksen jälkeen siirryin Seinäjoen sivistyskeskukseen vastaamaan erityisopetus- ja tukipalveluista.

Reserviläisasiat olivat vahvasti esillä myös Kuortaneen Kuhinoilla.

Eduskunnassa aloitin ensimmäisen kauden vuonna 2011. Vuoden 2015 vaaleissa jäin näpärästi valitsematta jatkokaudelle ja siirryin energiayhtiö Vapon palvelukseen sidosryhmäjohtajan tehtävään. Työni oli edesauttaa kotimaisen energian käyttöä ja toimia mukana yhtiön teollistamishankkeissa. Vuonna 2019 palasin eduskuntaan. Kokoomuksen varapuheenjohtajana olen toiminut vuodet 2012-2018. Tällä hetkellä olen Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Janne Sankelo vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnan seurantakäynnillä KevätHuovi22 harjoituksessa Säkylässä.

Sivutoimenani olen vuodesta 1998 vastannut sukutilamme isännyydestä. Tilalla tuotetaan sopimuksella Timotein siementä, kuminaa ja perinteisiä viljakasveja.

Perheeseeni kuuluu vaimo Anne, joka toimii Kauhavalla rehtorina ja neljä poikaa. Vanhin on työelämässä ja toiseksi vanhin opiskelee Tampereella tuotantotaloutta. Kolmas aloittaa lokakuussa Santahaminan urheilukoulussa ja neljäs on lukiossa. Harrastan jalkapallon erotuomaritoimintaa. Poikieni suunnistusharrastus on ollut jo pitkään perheen yhteinen ponnistus. Yksi pojistani kuuluu tällä hetkellä suunnistuksen nuorisomaajoukkueeseen ja oli Portugalissa kesällä Suomen edustajana mm-kisoissa.

Suoritin varusmiespalveluksen vuosina 1986-1987 Keski-Suomen viestipataljoonassa. Tämän jälkeen lähdin opiskelemaan, mutta kävin vielä testaamassa armeijauraa väliaikaisessa palveluksessa VA-kersanttina Porin Prikaatissa Säkylässä. Päädyin kuitenkin jatkamaan opintoja Turun yliopistossa. Sen jälkeen olen käynyt kertausharjoituksissa muutaman kerran ja suorittanut vuonna 2012 valtakunnallisen maanpuolustuskurssin 202. Olen tällä hetkellä myös jäsenenä Valtioneuvoston asettamassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnassa. Lisäksi olen Patrian neuvottelukunnan varapuheenjohtaja. Sotilasarvoltani olen reservin vääpeli. Kielitaitoni on suomi, ruotsi ja englanti.

Janne Sankelo

Reservissä on voimaa – Vahvin Reserviläinen 2022

Julkaistu 14.9.2022

Lauantaina 20.8.2022 miteltiin järjestyksessä kolmannen kerran vahvimman reserviläisen titteleistä Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 2019. Vuoden 2020 kisat jouduttiin globaalin pandemian vuoksi siirtää tulevaan. Tauon jälkeen viimeisten kahden vuoden ajan reserviläisille on järjestetty sotilaalliset voimailukilpailut elokuisena viikonloppuna.

Vahvin reserviläinen SM-kilpailu mitellään kolmessa lajissa. Kilpailu sisältää monipuolista voimailua, jossa vedetään, nostetaan ja kannetaan muuta kuin tankoa ja levypainoja. Lajit ovat sotilasajoneuvon veto, tykin lavetin nosto ja tänä vuonna uutena haasteena kolmantena lajina oli taistelijan pyörä. Lajit koettelevat maksimivoiman lisäksi kestävyyttä, nopeutta ja mielen lujuutta. Pelkkä raaka voima ei riitä, vaan tarvitaan yleisesti hyvää fyysistä kuntoa ja kestävyyttä. Itse suoritukset eivät ole kauhean pitkiä, mutta sitäkin rankempia.

Kilpailijjat esiteltiin yleisölle sekä kanssakilpailijoille ennen varsinaisten koitosten alkamista. Haastatteluvuorossa Lahden Reserviläisten Heidi Reijo. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua toi kilpailuun puolustusvoimien tervehdyksen. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Osallistuin tänä vuonna toisen kerran Vahvin reserviläinen-kilpailuihin. Voitin viime vuonna naisten keskisarjan ja minulla oli henkilökohtainen tavoite lähteä puolustamaan mestaruutta. Kun kuulin että viimeinen laji on uudistunut, lisäsi tämä vielä entisestään intoani lähteä jälleen haastamaan itseäni uuden ja mahdottomalta tuntuvan haasteen ääreen.

Kilpailupäivä aloitettiin punnituksella, sillä miehille ja naisille on kilpailuissa omat painoluokkakohtaiset sarjansa.

Loppukesän keli oli parhaimmillaan ja päivä oli kuuma. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lisäsi osaltaan päivän haasteellisuutta. Mutta ”ei sää sääreen tartu, jos vain on miehessä menijää”.

Ensimmäisenä lajina kiskoimme autoa 20 metrin mitalta niin nopeasti, kuin vain suinkin. Miehet kiskovat 5500kg maastokuorma-autoa ja naiset 1800kg maastohenkilöautoa. Viimeksi jännitin köyteen tarttuessani, että liikahtaako auto milliäkään, ja ihan se sama jännitys oli tälläkin kertaa mielessä, vaikka olinkin kerran sen itselleni todistanut mahdolliseksi. Autot liikkuivat jokaisella kilpailijalla rivakkaan tahtiin. Tärkeintä on pitää vauhtia yllä, sillä auton liikkeen pysähtyessä on vaara, että usko loppuu, vaikka voimaa vielä olisikin jäljellä.

Miesten keskisarjan (-100kg) Akateemisen Maanpuolustusyhdistyksen Petteri Mäntymaa veti varsin rivakasti 5500kg painoista maastokuorma-autoa. Proto-Sisu liikkui 20 metrin matkan ajassa 35.44 sekuntia. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Toisena lajina nostimme tykin lavettia. Kilpailutuloksen ratkaisee minuutissa tehtyjen yhtämittaisten suoritusten lukumäärä. Tykin lavetin massa on sarjasta riippuen 90kg-180kg. Viime vuoden oma ennätyssuoritus tuntui aivan mahdottomalta astuessani tykin eteen, mietin miten ihmeessä olin nostanut 90kg painoista tykin lavettia 54 kertaa minuutissa. Muutama toisto tuosta ennätyksestä jäi nostamatta tänä vuonna.

Rauman Reserviläisten Paul Sneck 160kg painoisen tykin lavetin kimpussa. Paul teki 160kg taakalla huimat 39 toistoa minuutissa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Kolmas ja uusi laji oli taistelijan pyörä. Taistelijan pyörässä kannoimme vesitäytteisiä sotilaskanistereita kehän muodossa. Teräsrakenteiseen pyörään on kiinnitetty sotilasmallisia teräskanistereita. Miehillä kannettava kanistereiden massa oli 100kg ja naisilla 50kg. Kilpailutuloksen ratkaisi yhtäjaksoisesti pisimmälle kannettu taakka 20 metrin kehässä. Tämä laji koetteli puristusvoimaa toden teolla. Kämmenten iho kuoriutui kanistereiden kahvojen lopulta irrotessa käsistä.

Mikko Laaksonen Uudenmaan Reserviläisissä kantoi taistelijan pyöräksi ristityssä kolmannesssa lajissa 100kg taakkaa 109 metriä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Kilpailuissa minua kiehtoo mahdollisuus tehdä jotain ainutlaatuista, esimerkiksi autoa en ole missään muualla aikaisemmin päässyt vetämään. Voiman ja sitkeyden mittaaminen kannustaa treenaamaan jatkossa entistä kovempaa ja antaa motivaatiota hioa voimaa ja tekniikkaa huippuunsa. Olen kova tekemään töitä asioiden eteen mitä haluan ja kun rima on aina tarpeeksi korkealla, voittaa itsensä.

Parhainta kilpailuissa on mielestäni niissä vallitseva yhteishenki. Toinen toistaan kannustaen jokainen kilpailija ylsi omiin huipputuloksiinsa. Ja kuten sotilasvalassa vannotaan ”niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun”, näin jokainen kilpailija todellakin teki.

Historiaa tehdään joka vuosi, kun vahvat ottavat mittaa toisistaan.

Heidi Reijo
Lahden Reserviläiset

Leidit lavalla. Naisten keskisarjassa jo toisen peräkkäisen Suomenmestaruuden nappasi Heidi Reijo Lahden Reserviläisistä. Kovan vastuksen Heidille tarjosivat Anne Haapamäki Kuortaneen Reserviläisistä (2. sija) sekä Ella Kangas Kauhavan Reserviläisistä. (3. sija) Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Kilpailutulokset löytyvät TÄSTÄ!

Kilpailujen videokoosteet löydät alta:

Vahvin Reserviläinen -kilpailun taustaa

Historiaa

Idea Vahvin Reserviläinen -kilpailuista syntyi toiminnanjohtaja Jani Syväsen pääkopassa lentokoneessa 10km korkeudessa matkalla Kreetalle 15. syyskuuta 2017 kamppailulehti Fighters -magazineä selaillessa.

Mielessä alkoi kytemään ajatus matalan osallistumiskynnyksen taistelijan kenttäkelpoisuutta mittaavasta sotilasteemaisesta kilpailusta, johon tavallisen kuntoilijan olisi mahdollisimman helppo osallistua, vaikkei omaisi ammattimaista voimailutaustaa.

Reserviläisten ja aktiivisotilaiden kuntoisuuden mittaus on perustunut kymmeniä vuosia melkeinpä ainoastaan juoksu- tai marssikuntoon. Nykyään jo osin myönnetään, ettei taistelutilanteessa juoksemalla pärjää, vaan pitää olla myös raakaa voimaa ja sitkeyttä.

Lentokoneessa on aikaa keksiä uusia kilpailumuotoja. Kuva: Jani Syvänen

Vahvin Reserviläinen – kilpailu olisi siis omiaan palvelemaan ja mittaamaan sotilaallista suorituskykyä sekä kannustamaan reserviläisiä harjoittelemaan monipuolisesti myös voimailulajeja.

Kilpailun lajit on mietitty siten, että ns. tavallinen kuntoilija selviää kaikista koitoksista. Vahvin Reserviläinen -kilpailu ei ole toisinto tutuista Suomen Vahvin -konsepteista, joissa käytännössä kilpailevat lajin täysipäiväiset ammattilaiset. Eikä kilpailua ole luotu mittaamaan maksimivoimaa, vaan kilpailijalta edellytetään myös sitkeyttä ja lihaskestävyyttä, sekä henkistä kanttia taistella tilanteessa, jossa maitohapot alkavat jyllätä lihaksissa.

Vasta viimeaikoina on alettu ymmärtämään lihasvoiman merkitys taistelutilanteessa. Liian pitkään oli tapana arvostaa vain taistelijaa, joka juoksee 3000m Cooperin testissä. Kyseinen testi on edelleen käyttökelpoinen, mutta se ei ole tärkein kriteeri taistelijan kenttäkelpoisuutta arvioitaessa.

Ensimmäiset Vahvin Reserviläinen SM -kilpailut järjestettiin Ylihärmässä Härmän Kuntokeskuksen parkkialueella 31.8.2019. Kuva: Juha Ylimäki

Ammuslaatikkojen lavaus lintuperspektiivistä käsin. Kuva: Juha Ylimäki

Ensimmäiset kilpailut

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hallitusten kokoontuessa myöhemmin lokakuussa Seinäjoella idea kilpailuista jalkautettiin toiminnanjohtajan esittelemänä hallituksille. Ajatus sai kannatusta sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin, että Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hallituksissa. Kysymys kuuluikin: Kuka ottaa maamme ensimmäiset ”Reserviläisturnajaiset” paikkakunnallaan järjestelyvastuulleen?

Järjestäjää ei tarvinnut kauan etsiä, sillä nopeiten käsi nousi Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäeltä, eikä varmasti vähiten hänelläkään siksi, että entisenä voimannostajana Mikalla oli hyvä käsitys siitä mitä kilpailujen järjestäminen vaatii.

Nuijaa pöytään ja Vahvin Reserviläinen työnimeä kantava tapahtuma toteutetaan Ylihärmässä kesällä 2019.

Sotilasajoneuvojen vetoon valmistetut vetoloossit lähdössä kilpailupaikalle Ylihärmään 30. elokuuta 2019. Kuva: Jani Syvänen

Eri painoisten ammuslaatikkojen täytössä oli käytettävä mielikuvitusta. Kuva: Jani Syvänen

Ammuslaatikkojen punnitus käynnissä. Kuva: Jani Syvänen

Tapahtumapaikka

Toiminnanjohtaja Syvänen ja puheenjohtaja Mäki alkoivat yhteistyössä pohtimaan kilpailujen sisältöä ja mietittiin missä päin Ylihärmää kilpailu olisi parhain toteuttaa. Asiaa ei tarvinnut miettiä kauan, kun kilpailupaikaksi valikoitui Härmän Kuntokeskus. Sijainti on maantieteellisesti mitä loistavin, lisäksi Kuntokeskuksen monipuoliset palvelut mahdollistavat kilpailujen laajamittaisen toteuttamisen. Heidän tontiltaan löytyy iso asfalttikenttä, peseytymismahdollisuudet, ruokahuolto sekä majoitusta kauempaa kilpailua seuraamaan tai kisaamaan tulleille.

Loistava paikka ja luonteva valinta, sillä onhan Kuntokeskuksella eli Kuntsarilla takanaan jo muutenkin useiden vuosien maanpuolustusmyönteinen yhteistyö reserviläisjärjestöjen kanssa, sekä jäsenyys Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:ssä.

Jorma Lammi kuljettamassa kilpailupaikalle Isonkyrön Asemiesmuseolta lainattua 105H61 haupitsia ja 76K02 kanuunaa 30. elokuuta 2019. Kuva: Jani Syvänen

Harkituin askelin

Ensimmäisiä yhteistyöpalavereita otettiin maastotiedustelun merkeissä raikkaassa pakkassäässä alkuvuodesta 5. helmikuuta 2019. Paikalla tuolloin oli isoja pensselin liikkeitä vetämässä kolmikko Pasi Vainio, Mika Mäki ja Jani Syvänen. Pasi Vainio toimi tuolloin Härmän Kuntokeskuksen myyntijohtajana. Ajatukset ja ideat sinkoilivat ja osuivat yksiin. Runkoajatus oli syntynyt.

Härmän Kylpylän myyntijohtaja Pasi Vainio ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen ensimmäisessä yhteistyöpalaverissa Härmän Kylpylän parkkialueella 5. helmikuuta 2019. Kuva: Mika Mäki

Sanomalehti Ilkka uutisoi tulevista ensimmäisistä Vahvin Reserviläinen -kilpailuista 24.7.2019. Mannekiinina Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki.

Ensimmäiset Vahvin Reserviläinen – kilpailut Anssin Jussin Areenan parkkialueella 31.8.2019

Ensimmäisessä Vahvin Reserviläinen -kilpailuihin osallistui 13 kilpailijaa. Mukana oli tuolloin metsureita, vahtimestareita, judokoita, crossfittaajia, fitnesskisaajia, kuntosaliharrastajia ja voimannostajia jne. eikä ennen kisaa ollut edes ajatuksen tasolla mahdollista arvioida kuka heistä olisi tässä kilpailussa vahvin.

Ensimmäisissä Vahvin Reserviläinen kilpailuissa 31.8.2019 kilpaili monien eri voimailu- ja kamppailulajien edustajia. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Vuonna 2020 kilpailu jouduttiin jättämään väliin viranomaisten kiristäessä koronarajoituksia.

Vuonna 2021 kilpailut jälleen tauon jälkeen käyntiin. Ylihärmässä toistamiseen järjestettyihin reserviläisten voimailukilpailuihin ilmoittautui 16 kilpailijaa eri puolilta maatamme. Kaukaisimmat osallistujat saapuivat kisaan Rovaniemeltä saakka.

Vuonna 2019 ja 2021 Vahvin Reserviläinen SM-kilpailuissa oli lajeina:
1) Sotilasajoneuvojen veto
2) Tykin lavettien nosto
3) Ammuslaatikoiden lavaus

Vuonna 2022 kilpailua uudistettiin vaihtamalla tapaturma alttiin ammuslaatikkojen lavauksen tilalle laji joka tottelee nimeä taistelijan pyörä.

76K02 kanuunan (kansanomaisesti tykin) lavetin nostoon valmistetut sarvet valmiina testaukseen 22. elokuuta 2019. Kuva: Jani Syvänen

Nostosarvien prototyyppejä sovitettiin ensimmäisen kerran lavetteihin Isonkyrön Asemiesmuseolla 23. elokuuta 2019. Kuva: Jani Syvänen

Nykyhetki

Vahvin Reserviläinen -kilpailut järjestettiin Ylihärmässä kolmatta kertaa. Vuoden 2022 kilpailuihin ilmoittautui mukaan monipuolisia eritaustaisia voimailu- ja kestävyyslajeja harrastavia nykyisiä ja uusia jäseniä. Vuonna 2022 kilpailijoita oli ilmoittautunut 25 osallistujaa ympäri maatamme: Lahdesta, Orimattilasta, Porvoosta, Kokkolasta, Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Raumalta, Helsingistä, Lopelta, Kirkkonummelta, Forssasta, Tampereelta, Uudeltamaalta, Vaasasta, Ilmajoelta, Kauhavalta, Kuortaneelta ja Ylihärmästä.

Kilpailijoiden palkitseminen

Vahvin Reserviläinen kilpailussa luovutettiin voittajille näyttävät käsityönä valmistetut tammilevyllä seisovat 75mm Bofors ilmatorjuntakanuunan hylsyt, sekä toiselle, että kolmannelle sijalle sijoittuneille tammilevystä valmistetut seinäplakaatit asianmukaisin kaiverruksin. Lisäksi kaikille osallistujille luovutettiin kunniakirjat.

Lisäksi Reserviläisurheiluliitto on teettänyt Vahvin Reserviläinen kilpailua varten kiertopalkinnon, johon kaiverretaan vuosittain kaikkien sarjansa voittaneiden nimet.

75mm Bofors ilmatorjuntakanuunan hylsyt odottamassa kiillottamista. Kuva: Jani Syvänen

Reserviläisurheiluliiton kiertopalkintoon kaiverretaan vuosittain kaikkien sarjojen voittajien nimet. Kuva: Jani Syvänen

Tapahtumaa ovat sponsoroineet seuraavat maanpuolustusmyönteiset yrittäjät:

Ahaa-mainos Oy
Ala-Honkola Oy
Erikoistuote
Hinaus ja Tuuppaus Oy
Härmän Kylpylä Oy
Isonkyrön Asemiesmuseo
JMH-varaosat Oy
Kauhavan kaupunki
Klapipaikka
Kolarityöt Peräkangas Ky
Kujanpään Korjaamo Ay
Kultaseppä Hanhiniemi Oy
Kuortaneen Kaivin Oy
Kuortaneen Kone ja Tarvike Oy
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki Ry
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa
Maatalousyhtymä Jorma Lammi
Musiikkiliike Top Sound Oy
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys Ry
Suomen Arkistontuhous Oy

Lakeuden Maanpuolustajan syyskuun 2022 henkilökuvassa Lasse Rajamäki

Julkaistu 13.9.2022

Kuka: Lasse Rajamäki
Sotilasarvo: Vääpeli (res)
Motto: ”Yhteistyössä on voimaa!”
Syntymäpaikka: Kauhava
Asuinpaikka: Kauhava

Koulutukset:
– Ammattikoulu

Työura:
– Amerplast Oy 1994-2006
– Reikälevy Oy 2006-

Veteraanityö on Lasse Rajamäelle erityisen tärkeää.

Perhesuhteet:
Vaimo ja neljä lasta

Harrastukset:
– Jääkiekko
– Kaukalopallo
– Metsästys
– Veteraanityö
– Reserviläistoiminta
– MPK kurssivääpeli

Aktiivinen reservin vääpeli Rajamäki tunnetaan veteraaniperinnetoiminnan lisäksi myös aktiivisena metsästäjänä.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Liityin maakuntajoukkoihin v.2005. Maanpuolustusharrastus laajeni reserviläistoimintaan omasta kiinnostuksesta. Olen Kauhavan reserviläisten veteraanivastaava ja Kauhavan sotaveteraanien johtokunnan jäsen ja siellä perinnevastaava. Lisäksi kuulun Etelä-Pohjanmaan Sotien 1939-1945 perinneyhdistyksen hallitukseen.