Viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana Kauhavan Reserviläiset ovat keskittäneet muiden toimien kärsimättä merkittävän määrän aikaa Kauhavan Sotien 1939-40 ja 1941-1944 sankarihaudan hautakivien kunnostukseen.
Yleiskaava suojelee alueen maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä, jossa on turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, ja saneerauksen voidaan ajatella palvelleen myös tätä päämäärää.
Aika oli tehnyt tehtävänsä
Kanta-Kauhavan Sankarihauta on perustettu vuonna 1940 Talvisodan sankarivainajien viimeiseksi leposijaksi. Samalle sankarihautausmaalle on haudattu sotien 1941-1944 sankarivainajat. Sankarihaudalla sijaitseen myös Johannes Haapasalon veistämä Rukoileva sotilas -muistomerkki, joka on paljastettu vuonna 1947 (Ilkka-lehti, 15.9.1947). Sankarihaudan kiviä on pesty ja huollettu säännöllisesti seurakunnan toimesta. Likimain 10 vuotta sitten paikallisten veteraani-, sotaorpo- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyönä kiviin on lisätty kaatumispaikkatiedot.
Vuonna 2020 Lasse Rajamäki teki Kauhavan Reserviläiset ry:n yleiskokouksessa esityksen, että sankarihaudan kivet kunnostettaisiin. Lasse oli kunniavartioita järjestäessään silmäillyt kiviä ja havainnut monen kiven osalta tekstien erottuvan vain vaivoin. Kauhavan Reserviläiset ry:n yleiskokous valtuutti johtokunnan selvittämään, miten Kauhavan Seurakunta ajatukseen suhtautuu ja kun kirkkoherra Jyrki Jormakka näytti hankkeelle vihreää valoa alkoi tarvittavan rahoituksen varmistaminen.
Saneeraukseen varoja pienkeräyksellä ja säätiöiltä
Hankkeen kustannusten arvioitiin olevan yli 10 000 euroa ja oli selvää, että Kauhavan Reserviläiset ei yksin kykenisi taloudellista vastuuta kantamaan. Kun tietoisuus sankarihaudan saneerausprojektista levisi laajempaan tietoisuuteen mm. Ylen (Yle 5.12.2020) ja Komiat-lehden (Komiat-lehti 26.11.2020) sekä yhteistyöverkostojen kautta, projekti keräsi nopeasti tukijoita. Yhdistys anoi Poliisilta pienkeräysluvan (RA/2021/632) ja heti luvan saamisen jälkeen järjestettiin Himmetä ei muistot saa -tonkkakeräys Kanta-Kauhavan kauppaliikkeissä. Sirkka ja Mauri Kallion säätiö sr lähti mukaan merkittävällä lahjoituksella. Lisäksi paikallinen Säästöpankin kulttuurirahasto sr päätti kohdentaa vuosittaisia tukieuroja sankarihaudan kunnostusprojektille. Sen lisäksi että useat paikalliset yhdistykset rekrytoivat jäsenistöään tonkkakeräyksen suorittajiksi, moni yhdistys osallistui myös rahallisella tuella. Kauhavan Reserviläiset saivat lisäksi Reserviläisliiton projektitukea sankarihaudan saneeraukseen ja näin osa jäsenmaksuista palautui takaisin kentälle.
Vapaaehtoiset auttoivat kivien siirrossa ja asennuksessa
Kivien siirto suoritettiin useammassa erässä, merkiten ennen siirtoa kivien paikat ja järjestys, jotta ne osattiin myöhemmin laittaa takaisin paikoilleen. Kivien siirrossa avusti Kauhavan Kuljetuspalvelu. Kauhavan kiviveistämö puhdisti kivet ja hopeoi osin näkymättömiin häipyneet tekstit. Vapaaehtoiset reserviläiset auttoivat kivien nostossa ja siirrossa sekä myöhemmässä asennuksessa. Ennen lumentuloa syksyllä 2021 kivet olivat takaisin paikoillaan. Keväällä 2022 Sotien 1939-1940 ja 1941-1940 sankarihaudan kivien asennusta vielä korjattiin ja seurakunta viimeisteli sankarihaudan istutuksilla. Uudet kynttilälyhdyt seurakunta oli hankkinut jo aiemmin.
Laatta kertoo sankarihautausmaan perustiedot
Saneerauksen yhteydessä sankarihautausmaalle asennettiin sen perustiedot sisältävän tietolaatta, jollaisella Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli istunnossaan 14.4.2021 on kehottanut hiippakunnan seurakuntia saattamaan nähtäville Kaatuneiden Muistosäätiön Sankarihautausmaiden perustiedot -hankkeen mukaisesti.
sisältävän tietolaatta. Kuva: Antti Järvinen.
Kaatumapaikkatiedoksi korjattiin “Kenttijärvi”
Kivien kunnostustyön ollessa meneillään, erään sankarivainajan omaiset ottivat Lasse Rajamäkeen yhteyttä ja kertoivat, että kaatumispaikaksi merkityn Kerttijärven sijaan kivessä tulisi lukea Kenttijärvi, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Kostamuksesta koiliseen. Omaiset toivoivat, että saneerauksen yhteydessä kaatumispaikka kirjattaisiin oikein ja näin tapahtui.
Kauhavan sankarihautausmaalla lepää monen aselajin sotureita
Kauhavan sankarihautausmaalla lepää monen aselajin sotureita. Talvisodan sankarivainajien enemmistö palveli Jalkaväkirykmentti 23:ssa. Jatkosodassa puolestaan kaatuneista valtaosa palveli Jalkaväkirykmentti 37:n 1. konekiväärikomppaniassa. Kauhavan sankarihautaan on siunattu myös ilma-aseen puolesta kaatuneita, joiden palveluspaikkoja olivat olleet Lentolaivue 12, 24, 28, 30, 32, 44 ja 46 sekä Lentosotakoulu. (Sotasampo, luettu 12.8.2022)
Lopuksi
Kauhavan Reserviläiset ry:n veteraanivastaavan Lasse Rajamäen aloitteesta käynnistettyyn Himmetä ei muistot saa -projektiin saatiin mukaan laaja yhteistyökumppanien joukko. Yhteistyössä olivat mukana Kauhavan Sotainvalidit ry, Kauhavan Sotaveteraanit ry, Kauhavan Reserviupseerikerho ry, Kauhavan Rotaryklubi ry, Lions Club Kauhava ry, Lentosotakoulun kilta ry, Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistys ry, Raatteen portti, Kauhavan kiviveistämö, Kauhavan Kuljetuspalvelu, Kauhavan kaupunki, Kauhavan seurakunta, Sirkka ja Mauri Kallion säätiö, Kauhavan Säästöpankin Kulttuurisäätiö sekä lukuisat yksityiset henkilöt. Parhaat kiitokset kaikille mukana olleille.
Tekemämme veteraaniperinnetyö sai lisäksi positiivista huomiota tiedotusvälineissä sekä uusia henkilöitä liittymään jäseniksi Reserviläisliittoon.
Antti Isosalo
Puheenjohtaja
Kauhavan Reserviläiset ry
Kauhavan Reserviläiset on perustettu vuonna 1956 ja sen kotipaikka on Kauhava, joka on myös yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue. Jäsenistöön kuuluu sekä reservin aliupseereja että miehistöä ja reservin upseereja. Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä likimain 200 henkilöä. Yhdistyksellä on kotisivut osoitteessa: https://kauhavan-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/.
