• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Inttikuntoon ennen varusmiespalveluksen aloittamista

Julkaistu 4.2.2019

Perjantaina ja lauantaina 11–12.1.2019 saivat Kurikan lukion oppilaat  ensikosketuksen armeijaan ja tarkemmin palveluksen aikaisen liikunnan vaatimuksiin. Millaisessa fyysisessä kunnossa palvelus on parasta aloittaa, psyykkistä puolta toki unohtamatta. Inttikuntoon lukion kurssina järjestettiin ”pilotti” hankkeena eli jotain ainutlaatuista lukion abeille ja toisen asteen ammatillisen SEDU:n opiskelijoille.

Joulukuussa 2018 mahdolliset osallistujat saivat ensikäden tietoa varusmiespalveluksesta ja vapaaehtoisesta palveluksesta puolustusvoimissa. Kertomassa palveluksesta heille oli upseerikokelas Matias Säntti Niinisalon varuskunnasta sekä ”tehokaksikkona” Mikko S. Säntti ja Arto Mäkipelto.

Seikkaperäisen esityksen jälkeen saimme käsiimme kahdentoista innostuneen lukiolaisen nimilistan, jotka olivat valmiita jatkamaan kurssin maastovaiheeseen saakka.

Maastovaiheeseen oli tehty jo ”kökkää” monena päivänä. Varusteet oli tilattu MPK:lta Kauhavalta. PORPR:n Vaasan aluetoimistosta hyväksyntä, että kouluttajat saavat korvaavia harjoituspäiviä. Elintarvikkeiden hankinta oli sovittu yhteiskoulun muonituksesta vastaavan kanssa. Oli varattu harjoituksessa tarvittava maasto ja käyttölupa maanomistajalta, sekä Kurikan Koivistonkylän metsästysmaja huoltotukikohdaksi. Saatu lupa sivistysjohtajalta bussikuljetukseen. Hankittu neljä rahallista tukijaa harjoitukseen, koska sitä ei ollut budjetoitu 2019 kaupungin sivistyspuolen talousarvioon.

Perjantai 11.1.
Varusteet saapuivat Kauhavalta ja osin suoraan Niinisalon varuskunnasta MPK:n toimittamana. Hienoa oli että yhteistoiminta toimi MPK:n kanssa näin lyhyelläkin paloajalla. Juhani Alkio ja Ismo Ojala hoitivat varusteet mallikkaasti perille ja harjoituksen päätyttyä noutivat takaisin Kauhavalle. Palvelu ei voi enää paremmaksi mennä.

Kello 13.00 otti joukon komentoonsa komentajakapteeni (evp) Mikko S. Säntti, joka toimi maastoharjoitusvaiheen johtajana. Apunaan liikunnanlehtori kapteeni (res) Arto Mäkipelto, sekä varsinainen pääkouluttaja vänrikki (res) Matias Säntti.

”Alokkaat” saivat jakolinjasta varusteet jouhevasti, nimi paperiin ja pukeutumaan. Puolustusvoimissa jaetaan vain sopivia varusteita. Siviilivarusteet jäivät lukiolle lukkojen taakse. Mukaan sai ottaa oman valolähteen, hygienia ja lääketarpeet. Matkapuhelimet sai ottaa mukaan, mutta ”somekielto” astui voimaan välittömästi tarkoittaen, että ennen lauantaita kello 15 ei saanut lähettää mitään harjoituksen ulkopuolelle, sekä gps-paikannin otettiin pois päältä. Näin otettiin askel Kyber -suojautumiseen. Myös lukion rehtori Aino Salo kävi tervehtimässä oppilaitaan.

Niinistö
Bussi oli hyvä ratkaisu siirtymiseen. Materiaalia jokaisella oli runsaasti mukana, vain ase puuttui. Valoisana aikana saavuimme Niinistön metsille, salomaille. Alkoi majoituksen pystyttäminen.

Teltan pystyttäminen. Kuva: Mikko S Säntti

Matias Säntti koulutti ja opasti rutinoidusti ”alokkaitaan”. Tehtäviä jaettiin, kaksi lähti hakemaan kuusen alaoksia eristeeksi teltan pohjalle. Kaksi kokosi kamiinan valmiiksi. Loput teltan pariin, kulmakepit, keskisalko, huppu kiinni, havut pohjalle, pressut, telttalyhdyt. Hienoa heti kerralla oikein, siinä se seisoi kuin Helsingin tuomiokirkko komeana. ”Alokkaat” saivat kehuja kouluttajaltaan ja aivan aiheesta. Nopeasti tapahtui paikkojen jako teltassa.

Ruuan valmistus Trangialla
Kova ahertaminen ulkona vaatii myös energiaa. ”Taistelijapareittain” tuli valmistaa päivällinen Trangia -keittimellä. Menuna oli perunamuusi ja lihapyörykkäkastike. Matias kysyi, että onko joku ”alokkaista” käyttänyt ko.keitintä? Metsästystä harrastava Jyri Hirsimäki kehui käyttäneensä. Näin Jyristä tuli apukouluttaja. Kaikki kokoon ja oppimaan trangian ihmeellistä maailmaa. Nopeasti kerrattiin myös varomääräykset, sekä paloturvallisuus. Vajaassa tunnissa oli ateria valmistunut ja syötynä jo suolen mutkassa.

Siirin ateria valmistuu. Kuva: Mikko S Säntti

Marssi
Hiljaisilla salomailla kajahti reservin vänrikin kumea komentoääni ” valmistautukaa marssikoulutukseen, aikaa puolituntia, varustus taisteluvarustus” eli toisin sanoen kaikki kuitilla oleva materiaali. Marssille valmistautumisen aikana koulutettiin miten marssille on tehtävä huoltavia toimenpiteitä. Jalat mm. sekä myös ”hukkaputken” ympäristön huolto, on todettu että lasten hoitoon käytetty sinkkirasva on oiva hyödyke. Hiertymän saattavat tehdä marssista tosi tuskallisen.

Reservin vänrikki Matias Säntti tarkkailee. Kuva: Mikko S Säntti

Kaikille jaettiin heijastimet ja valolaitteet joita käytettiin vain vilkkaasti liikennöidyllä Viinatiellä. Maastossa liikuttaessa kuljettiin pimeässä. Vänrikki piti hyvää vauhtia yllä. Matkaa noin 8 kilometriä, kahdella lyhyellä tauolla. Nesteytys on myös talvella tärkeää, hörpyt kenttäpullosta ja hiukan matkaan varattua sissipatukkaa. Kaksi ja puoli tuntia lähdöstä joukko saapui perille huoltotukikohtaan. Ainoastaan yhtä kantapäätä paikkailtiin. Todettiin että iholaastareita on hyvä olla mukana palvelukseen kun lähtee. Korostui myös seikka, että inttikuntoon on syytä panostaa ennen palvelukseen astumista. Hyvä kunto tulee esiin monessa kohdassa palveluksen aikana. Sohvaperunalla on tuskaista.

Huolto
Tukikohdassa odotti löylyvalmis sauna. Puhtaus on tärkeä osa taistelukyvyn ylläpidossa sekä ravinto. Sauna kelpasi kaikille. Aika oli rajallinen. Iltapala oli vielä nautittavana. Makkarat tikun neniin ja kahvit leipineen saivat kyytiä. Mukavaa rupattelua.

Yö luonnon helmassa
Susivaara tehtiin selväksi, olimme alueella jossa lauman koko on 8-10 yksilöä. Tehtiin myös selväksi, että hankeen ei tule syntymään ”mehujäitä”. Käytettiin alueella oleva hyysykkää. Lämpöä telttamajoitukseen saadaan kamiinan välittämänä. Kukas siitä huolehtii? Tulivartiomiehen tehtävät koulutettiin jokaiselle. Tehtävässä tuli olla äänetön, siksi tuli valmistaa KKKK joka on ”Kamiinan Kannen Kohotus Kanki”. Teltassa tuli olla myös aina esimies. Nyt se oli helppo ratkaista, täytyihän Arto Mäkipellon nukkua oppilaittensa kanssa. Kouluhan on vastuullinen oppilaistaan myös tällä kurssilla. Loput kouluttajat yöpyivät majassa.

Herätys lauantaihin
Herätys kello kuusi, joku olisi halunnut levätä vielä hiukkasen. Aamiaisen oli valmistanut Mikko S. Säntti eli siitä tuli nimeltään ”komentajakapteenin aamiainen.” Kaurapuuro, hillo, maito, jogurtti, kahvi, tee, sokeri, leipä, juusto, leike. Aamiainen on päivän tärkein ateria sotaväessä. Moottori hyrähtää sillä käyntiin. Aamiainen nautittiin sisätiloissa takan lämmössä. Kaikki olivat tarjenneet teltassa hyvin. Todettiin että kyllä nykysotilaan varusteilla pärjää. Verrattiin aikaa mm. talvisodan aikaan, varusteet paljon huonommat mutta silti pärjättiin niilläkin.

Ammunta ja kuntopiiri
Ammunnan perusteet käytiin läpi käsiaseella. Tähtäys, laukaus ja hengitys on kokonaisuus, jonka tuloksena on hyvä osuma. Mikko S. Säntti kouluttajana. Käytössä laser-ase. Kaikki olivat innolla mukana. Harjoittelun jälkeen oli odotettavissa kilpailu. Kilpasarja jossa ammutaan kymmenen laukausta ilman aikarajaa. Tulokset olivat hyviä ottaen huomioon, että osa ei ollut ampunut koskaan millään aseella.

Trangiajumppa pitää lämpimänä. Kuva: Mikko S Säntti

Kuntopiirin piti ”alokkaiden” Kaapo Havuluoto, joka pelaa Seinäjoella jääkiekkoa. Lihashuoltohan on tärkeä osa myös marssin jälkeistä huoltoa. Hyvin joukko totteli kouluttajaansa. Rinnejuoksua myös eri tempoilla. Varsinkin kylminä aikoina ja tauoilla voi liikunnalla saada lämpöä kehoon. Lisänä vielä erilaiset kisailut mm. merimiespaini yms., joita nytkin harjoiteltiin.

Purku ja palaute
Majoitteen purku ja huolto sekä pakkaaminen. Tarkistetaan, että koko alue jää parempaan kuntoon kuin tultaessa. Henkilökohtaisten varusteiden huolto ja tarkistaminen että kaikki on mukana eikä puutteita ole. Aurinko oli jo noussut, kellon ollessa jo puolessa päivässä. Bussi saapuu noutamaan ”alokasjoukon” lukiolle.

Siviiliasusteet päälle ja varusteiden luovutus. Aivan kuin sotaväessä. Ei puutteita. MPK:n Juhani Alkio oli noutamassa varusteita Kauhavalle. Kiitos siitä. Palaute harjoituksesta oli hyvää. Tarkempi palaute tehtiin koulun sähköisessä järjestelmässä. Mukana olleet tytöt varsinkin useammalla suulla olivat jopa valmiita hakeutumaan vapaaehtoiseen palvelukseen puolustusvoimiin.

Tämä kurssi tulee olemaan ainakin Kurikan lukion opetussuunnitelmassa jatkossakin ja voi olla että myöskin monessa muussa pohjalaisessa lukiossa. Toteutukseen meillä tarvitaan jatkossakin reserviläisten tukea, koska meillä ei ole omaa varuskuntaa mihin suoraan tukeudutaan.

Lakiesitys MPK:n tehtävistä on tulossa. Minusta ainakin tämän kaltainen tukeminen ja kokemus siitä yhteistoiminnasta ovat mitä parasta. Olla mukana myös nuorille suunnattujen koulutustapahtumien maanpuolustushenkeä kohottavana toimijana reserviläisten ohessa.

Lopuksi
Opetustarkoitus on saavutettu. 10- viekää pois, sanoi entinenkin kouluttaja Santahaminassa.

Mikko S. Säntti

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Etelä-Pohjalaisille menestystä jäsenhankintakilpailussa

Julkaistu 30.1.2019

Alajärven Reserviläisten Johan Luoma-aho ja Alavuden Reserviläisten Jari Hellinen pärjäsivät hienosti Reserviläisliiton perinteisessä jäsenhankintakilpailussa.
Valtakunnallisessa kilpailussa sijoittuminen 10 parhaan joukkoon on loistava suoritus.

Johan Luoma-aho
Jari Hellinen
  1. Pasi Parkkila, Vihannin Reserviläiset,  79 jäsentä
  2. Pasi Ruokanen, Rovaniemen Reserviläiset, 37 jäsentä
  3. Marko Nikkanen, Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerit, 31 jäsentä
  4. Timo Mononen, Liperin Reserviläiset, 18 jäsentä
  5. Jarno Lahtinen, Tampereen Reserviläiset, 17 jäsentä
  6. Johan Luoma-aho, Alajärven Reserviläiset, 16 jäsentä
  7. Jari Hellinen, Alavuden Reserviläiset, 15 jäsentä
  8. Maili Ahola, Oulun Reserviläiset, 13 jäsentä
  9. Tuomas Perkkiö, Lauritsalan Reserviläiset, 13 jäsentä
  10. Mika Salovaara, Vammalan Reserviläiset, 13 jäsentä

Menestystä myös yhdistyskilpailussa

Alle sadan jäsenen yhdistyksille tarkoitetun A-sarjan voitti Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerit ry 40 prosentin tuloksellaan, 100-399 jäsenen yhdistysten B-sarjan voitti Alajärven Reserviläiset ry 21 prosentin tuloksella ja isoille yhdistyksille tarkoitetun C-sarjan Oulun Reserviläiset ry lähes 18 prosentin tuloksellaan. Voittaneet yhdistykset palkitaan 500 euron (A-sarja), 750 euron (B-sarja) ja 1.000 euron rahapalkkioilla.

Kategoriassa: Artikkeli, Uncategorized, Uutiset

Kohti Vimpelin maakunnallista Tammisunnuntain -muistojuhlaa

Julkaistu 25.1.2019

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys perustettiin 4.6.1990 jatkamaan Vapaussodan Huoltosäätiön viitoittamissa jäljissä vapaussotaan osallistuneiden tai muuten maamme vapauttamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muiston ja perinteiden esillä pitämistä.

Tammisunnuntailla eli vapaussodan alkamisen muistopäivällä on erityistä merkitystä alueellamme, koska venäläisten varuskuntien aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 27. – 28.1.1918.

Tammisunnuntain muistaminen on ollut yhdistyksemme tärkein vuosittainen juhla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Juhlia on järjestetty 21 eri paikkakunnilla ja nyt ensimmäistä kertaa 27.1.2019 Vimpelissä. Toteutamme Tammisunnuntain 101-vuotismuistojuhlan yhdessä Vimpelin seurakunnan, Vimpelin kunnan, Vimpelin lukion, Vimpeli-Seuran ja Vimpelin reserviupseerikerhon kanssa.

Vimpeliläisillä oli tärkeä merkitys vapaussodan kulkuun ja lopputulokseen, sillä he uskalsivat ottaa vastaan sotakoulun, jossa 207 suojeluskuntalaista sai johtajakoulutusta. Heistä 80 johti vajaan kolmen viikon kurssin jälkeen vapaussodan vaativissa johtotehtävissä joukkuetta tai komppaniaa, kolme jopa pataljoonaa. Vimpeliläisiä osallistui vapaussotaan noin 100 miestä ja viisi naista. Vimpelin 1918 vapaussodan sankarien muistomerkissä on kuuden vapaussodassa kaatuneen vimpeliläisen nimet.

Tammisunnuntain vietto alkaa 27.1.2019 Jumalanpalveluksella Vimpelin kirkossa klo 10.00. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppele vapaussodan sankarien muistomerkille. Juhlaväelle tarjotaan lounas kello 11.15 alkaen Vimpelin koulukeskuksessa ja päiväjuhla alkaa samassa paikassa kello 12.30. Yleisön toivotaan olevan paikoillaan kello 12.25. Juhlapuhujana on prikaatikenraali evp. Mauri Koskela ja musiikista huolehtivat Laivaston soittokunta sekä Vimpelin seurakunnan kamarikuoro. Juhlassa palkitaan lukiolaisten ainekirjoituskilpailun parhaat ja kilpailun voittaja lukee aineensa.

Tammisunnuntain maakunnallinen muistojuhla on kerännyt perinnetyön tekijöiden ohella runsaasti yleisöä yhteiseen juhlahetkeen. Toivomme näin käyvän tulevanakin Tammisunnuntaina. Juhlatapahtumiin on vapaa pääsy, pukukoodina tumma puku ja kunniamerkit. Lämpimästi tervetuloa!

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Puheenjohtaja Tapani Tikkala. Kuva Kimmo Tikkala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Törni ja SS-pataljoona näyttelykesän valtit Haminassa

Julkaistu 7.1.2019

Lehdistötiedote Hamina 7.1.2019

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni 100 -vuotta ja Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona Saksassa ovat Wanhan Veteraanin näyttelyvaltit kesällä 2019 Haminassa. Molemmat aiheet herättävät yhä tunteita puolesta ja vastaan.

Kolme huimapäätä ja kovien taistelujen karaisemaa upseeria neuvottelussa ennen vastaiskua. Kuvassa vasemmalla kapteeni Railio JR 33, keskellä Mannerheim-ristin ritari luutnantti Törni Jääkärikomppanian päällikkö ja oikealla edellisen ””adjutantti”” luutnantti Pitkänen.

Waffen SS -keskusteluun odotetaan lisävauhtia helmikuussa. Silloin valmistuu valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaama puolueeton arkistoselvitys siitä, oliko Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941-43 palvelleilla suomalaisilla osuutta juutalaisten surmaamiseen. Tutkimus käynnistettiin, kun vuosi sitten Simon Wiesenthal -keskuksesta oli käännytty tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoleen ja pyydetty Suomea laatimaan asiasta selvitys.

Wanha Veteraani on elokuun alussa 2018 perustettu rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminassa. Sen jatkuvasti uudistuva perusnäyttely antaa läpileikkauksen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintatyöstä vuodesta 1956 aina nykypäivään asti.

– Vahvoilla vaihtuvien näyttelyjen teemoilla vedämme väkeä kiinnostumaan myös yhdestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivestä, rauhanturvaamisesta. Pidämme myös sotiemme veteraanit ja lotat esillä Wanhassa Veteraanissa, toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki perustelee.

Kangasmäki korostaa, että Wanha Veteraani ei vaihtuvien näyttelyjen aihevalinnoillaan ota mitään kantaa itse kuhunkin asiaan.

– Esittelemme tapahtunutta Suomen maanpuolustushistoriaa sellaisena, kuin se tiedossamme on.

Wanhan Veteraani on samalla uusi matkailukohde Haminassa. Ryhmille on jo ensi kesäksi valmiiksi räätälöity kahden päivän matkailupaketti. Siinä tutustutaan paitsi Haminaan myös Virolahteen, sen Harjun kartanomaisemaan ja Salpalinjaan sekä vaikkapa uuteen Vaalimaan Outlet-kauppakylään.

Lisänä seminaari ja kirjallisuustapahtuma
Lauri Törnin sotilasuraa Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa sekä ”SS-panttipataljoonamme” roolia Saksassa valotetaan näyttelyjen avajaispäivänä 1. kesäkuuta asiantuntijaseminaarissa RUK:n Maneesissa Haminassa.

Myöhemmin kesällä järjestetään tapahtuma, jossa käsitellään Lauri Törniä suomalaisen fiktiivisen sotakirjallisuuden hahmona. Esimerkiksi paikalla on useita Törni-teoksia kirjoittanut kirjailija Esa Sirén Kouvolasta. Tilaisuudessa tuskin jätetään mainitsematta Vihreät baretit -elokuvaa ja että sen pääosaa esittäneen John Waynen roolihahmon esikuvana on Lauri Törni, Larry Thorne!

Päivittäisten opastuskierrosten alkuun perinnekeskuksen vieraille pidetään lyhyt johdantoesitys näyttelyaiheiden yhteydestä Suomen puolustushistoriaan.

Harvinaista materiaalia
Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Lauri Törnin syntymästä. Näyttelyyn on koottu usean yksityisen keräilijän ja Osasto Lauri Törni perinnekillan keräämiä asepukuja ja esineitä. Osa harvinaisesta aineistosta on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa, jotkut esineet tällä tietoa samalla myös viimeistä kertaa.

– Vietnamin sodassa Törnin viimeisen maallisen matkan turmapaikalta löydetty helikopterin lavan osa ja miehen ruotsalainen Carl Gustav m/45 –konepistooli saadaan näyttelyyn. Esillä on tietysti paljon valokuvia Törnin elämän varrelta. Mukana on kuvia myös Törnin juhlavista hautajaisista Arlingtonin sotilashautausmaalta 26.6.2003 Yhdysvalloista, näyttelypäällikkö Ismo Flink luettelee.

SS-pataljoonan vaiheita esitellään näyttelyssä suomalaisten SS-upseereiden, -aliupseereiden ja -miehistön sotilaspukukokonaisuuksin, kunniamerkein, asein ja varustein. Lisäksi nähtäväksi tulee paljon aiheeseen liittyviä henkilökohtaisia esineitä, valokuvia ja dokumentteja. Näyttelyaineistoa ja -apua saadaan yksityisten keräilijöiden lisäksi myös Suomen SS-miesten perintöä vaalivalta Veljesapu-Perinneyhdistykseltä.

Ryhmille auki läpi vuoden
Ennakko-odotukset Wanhan Veteraanin näyttelykesän suosiosta ovat suuret. Sille pohjaa antaa aiheiden vetovoima maanpuolustusalan harrastajien keskuudessa. Teemojen esilläolon uskotaan herättävän kiinnostusta ja saavan myös suuren yleisön ottamaan Wanhan Veteraanin retkikohteekseen kesällä 2019.

Perinnekeskus on auki kesä-elokuun kuutena päivänä viikossa. Ryhmille ovet ovat tilauksesta auki kesällä myös maanantaisin ja muulloinkin ympäri vuoden; tarkemmat tiedot www.rvpk.fi

Isänmaan ja rauhan asialla kotona ja maailmalla
Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä. Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan ensimmäinen valtakunnallinen museo Suomessa ja samalla kriisinhallintaveteraaneille uusi pyhiinvaelluskohde verestää muistoja yksin tai yhdessä.

Wanhaa Veteraania ylläpitää Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry. Sen puheenjohtaja on eversti Markku Hutka Ruotsinpyhtäältä. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry ja Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ry. Nyt yhdistykseen kuuluu kaikkiaan jo 23 valtakunnallista, alueellista ja paikallista maanpuolustusyhdistystä ja järjestöä, ja lisää tulee. Viimeisin hyväksytty jäsenyhdistys on Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry.

Perinnekeskuksen näyttelytarjonta on jo valmiiksi suunniteltu syksyn 2019 vaihtuvaan näyttelyyn. Silloin on esillä viime sotien aikana koko kansaa koskettanut teema: Sotien 1939-45 -aikainen vapaaehtoinen talkoo- ja varainkeräystoiminta.

Lisätietoja:
www.rvpk.fi

Yhdistyksen toiminta-ajatus selviää em. kotisivuilta sekä myös sen blogiteksteistä: www.rvpk.fi/blogi

https://www.kymenmatkat.fi/matkakohde/hamina-wanha-veteraani-lauri-torni-100-vuotta-juhlanayttely/

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Ismo Flink
Näyttelypäällikkö, Wanha Veteraani
ismo.flink@hotmail.com
050 534 6225

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Reserviläiset Nijmegen marssitapahtumassa

Julkaistu 29.12.2018

Ennätysmäärä suomalaisia osallistui viime heinäkuussa Nijmegenin marssille, joka tunnetaan maailman suurimpana useamman päivän marssitapahtumana. Kymmenet tuhannet marssijat eri puolilta maailmaa kävelivät Hollannissa neljän päivän aikana 160 – 180 kilometriä. ”Vierdaagselle” ilmoittautui Suomesta lähes 200 lähtijää. Puolustusvoimien 100-vuotisen historian kunniaksi Suomi tavoitteli vähintään sataa osallistujaa. Suomen marssiosaston rungon muodostivat eri reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen edustajista kootut joukkueet. Ähtärin Reserviupseerikerhon Pekka Hyvösaho oli yksi marssijoista.

Pekka Hyvösaho huomasi syksyllä 2017 MPK:n koulutuskalenterissa Marssikurssin ja sinne ilmoittautumalla pääsi mukaan osallistumaan Nijmegenin marssitapahtumaan. Pekan motivaationa oli itsensä ylittäminen ja tavoitteena vaativan marssin suorittaminen: alkoi kestävyysharjoittelu ja välineiden testaus sekä välineiden sisäänajo. Pekka kertoi kokemuksistaan Ähtärin Reserviupseerien syyskokouksessa.

Marssin varhaisvaiheet
Syksyllä 1904  Bredassa  perustettiin jalkaväkirykmentin jalkapallojoukkue, joka herätti sotilaiden keskuudessa runsaasti kiinnostusta. Vuoden 1909 syksyllä Bredan urheilutapahtumaan liitettiin marssitapahtuma, johon osallistui noin 300 sotilasta, jotka marssivat 150 kilometriä varuskunnasta toiseen varuskuntaa.

Kuningatar Vilhelmiina myönsi marssiin osallistuneille sotilaille ensimmäiset Vierdaagse -ristit lokakuussa 1909.

Nijmegenin marssin lähtöpaikkoja oli alkuvaiheessa useita, kunnes marssin ainoaksi aloituspaikaksi tuli vuonna 1925 Nijmegen.

Market Garden –joukkue lähdössä. Pekka Hyvösaho (toinen vasemmalta) kantoi Suomen lippua. Kuva: Pekka Hyvösalo

Marssitapahtuma järjestettiin 102. kerran
Marssijoita oli noin 47 000, joista sotilaita 29 eri maasta noin 7000. Sotilaat majoittuivat kaupungin laidalla monikansallisessa Camp Heumensoordissa, joka rakennetaan vuosittain tätä tapahtumaa varten. Leiristä löytyi kaikki sotilaiden tarvitsemat palvelut, myös olutteltta.

Pekka Hyvösaho kuului 11 hengen Market Garden Finland – joukkueeseen, jossa kukaan ei tuntenut toisiaan entuudestaan. Suomen joukkueilla oli yhtenäinen sotilasasustus.

Ensimmäisenä päivänä yksi joukkueen jäsen joutui lopettamaan marssin. Neljäntenä, viimeisenä päivänä toinen kaveri joutui luovuttamaan. Suomalaisia marssijoita oli 166 kpl joista 19 joutui lopettamaan eri syistä. Marssin rasittavuutta lisäsi se, että marssijoilla oli mukana kuljetettavien nesteiden lisäksi vähintään 10 kg paino repussa.

Marssit alkoivat aamulla aikaisin klo 4-6 välillä, jotta aamuilman viileys voitiin hyödyntää. Marssialusta oli asfalttia ja sää yleensä helteinen auringonpaiste.

Marssireittien varrella oli runsaasti paikallisia tsemppaamassa ja tarjoamassa syötävää ja juotavaa sekä vesipisteitä, joissa sai kasteltua mm. päähineensä.

Marssin kokonaispituus oli 160 km ja viimeinen eli neljäs päivä päättyi viiden kilometrin Via Gladiola – juhlasuoraan, jonka varrella oli runsaasti yleisöä kannustamassa marssijoita. Perillä marssin suorittaneille annettiin Vierdaagse -ristit.

Pekka Hyvösaho Vierdaagse –ristin ansainneena. Kuva: Pekka Hyvösalo

Valmistelut
Marssi on vaativa eikä marssille voi lähteä kylmiltään, vaikka olisi miten hyvä peruskunto. Pekan kokemuksia kuunnellessa korostui kenkien osuus ja jalkojen hoito marssin aikana. Erityisessti korostui, että varsikenkien sisäänajo on olennainen osa valmistautumista: vasta kova käyttö mukauttaa kengät sopiviksi. Jalkojen suojaaminen hiertymiltä on opeteltava ennen marssia ja suojaamisessa auttaa omat kokeilut sekä muiden marsseihin osallistuneiden kokemukset. Kuivat sukat ovat vaihdetta marssin aikana riittävän usein.

Pekka Hyvösaho aloitti harjoittelun ajoissa kuntosalilla. Lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluivat niin hiihto, juoksu kuin marssi 10 kilon paino repussa. Ponnistus tuotti toivotun tuloksen: Vierdaaagse –ristin. Pekka harkitsee osallistuvansa uudestaan marssitapahtumaan joskus tulevaisuudessa.

Teksti Heikki Makkonen

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 109
  • Sivu 110
  • Sivu 111
  • Sivu 112
  • Sivu 113
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 116
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Tallinnan KGB:n sellit toivat mieleen Härmässä vierailleet soomenpojat
  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·