Uutiset

Mikä olikaan mukavampaa kuin saada pari mottia kuivia klapeja kotiin juuri jouluksi. Sotiemme veteraani Jaakko Hautala vaikutti muutenkin olevansa oloonsa tyytyväinen omakotitalossaan Lapualla. Lahjaklapeilla pystymuuri antaa oikeata joulun lämpöä.

Jaakko Hautalalle kävi käsky jatkosodan rintamalle jo 17-vuotiaana. Nuori sotamies palveli viestimiehenä Koirinojan taisteluissa Laatokan takana. Jatkosodan jälkeen Hautala joutui ajamaan takaa vielä saksalaisiakin, jotka poistuivat käsivarren kautta Norjaan keväällä 1945. Kaksi ja puoli vuotta nuorukaiselta kului sotahommissa. Varusmiespalvelu oli vielä sen päälle sodan jälkeen.

Idea klapeista syntyi metsänhoitohommissa.
Veteraanien asia on päättyvän vuoden aikana ollut kiitettävän hyvin esillä SUOMI 100 – tapahtumien yhteydessä. Niinpä klapeja ja taimikoiden hoitoa harrastavalle eläkeläismiehelle Alpo Syväselle klapi-idea välähti talvisen metsän hämyssä. Alpo arveli, että nimenomaan veteraanit osaisivat arvostaa klapeja lisälämmön antajana.

Syväsen poika Jani sattui vielä olemaan työnsä puolesta reserviläispiirien toimintaa ohjaamassa, joten tie käytännön toteutukseen oli selvä. Seinäjoen reserviläisten aktiivit, puheenjohtaja Jarmo Koskela ja sihteeri Marko Pänkälä innostuivat ilman pitkiä puheita asiaan. Klapikuorma päätettiin kuskata reserviläisten avustuksella veteraanin pihaan joulunalusviikolla.

-Etelä-Pohjanmaalla veteraaneja on vielä nelisensataa elämänsä ehtoopuolta viettämässä. Heistä noin puolet asuu vielä kotonaan, kuten myös Jaakko Hautala Lapualla. Hänelle päätimme lahjaklapit toimittaa, koska hän asuu yksin. Rouvaa hoidetaan palvelutalossa. Veteraaneja ei jätetä yksin, vaikka he asuisivatkin yksin, Jani Syvänen perusteli.

Klapeilla on symbolinen merkitys
Varmaan jokainen veteraani olisi klapilahjansa ansainnut. Jaakko Hautalan saama huomio esimerkkinä innostakoon muistamaan sotiemme veteraaneja muutenkin, ei pelkästään jouluna eikä ainoastaan klapeina. Kovia kokeneet veteraanit ovat vähään tyytyväisiä. Se vähä heille suotakoon.

-Ainakin itse olen olooni tyytyväinen. Ruoka tuodaan kotiin. Lapset perheineen tulevat paappaa taas katsomaan jouluna. Silloin pannaan tuli pystymuuria lämmittämään. Oikea lämpö tupaan tulee siitä, vaikka peruslämpö saadaankin piharakennuksen lämpökeskuksesta, suhteellisen virkeä veteraani kertoilee.

Tällä kertaa veteraanin klapeja oli purkamassa kaksi sotilasmestaria, Koskela ja Pänkälä. He kertoivat reserviläisten aktiiveina veteraanien muistamisen ja auttamisen yhdeksi tärkeimmästä järjestönsä toiminnoista. Monista vuosista ei enää ole kysymys.

Matti Latvala

Hyvä maanpuolustusväki.
On joulukuun 15. päivän ilta ja parisen tuntia sitten palasin Joupiskan Korsuaukiolta perinteisestä Joulutulet -tapahtumasta, jossa tuttujen joululaulujen jälkeen hiljennytään joulun sanoman äärellä ja päätetään yhdessä enkeli taivaan -virteen. Yli 20 kertaa peräjälkeen Seinäjoen Reserviläisjärjestöt ovat kutsuneet väkeä tapahtumaan, joka aloitetaan parin kilometrin kävelyllä soihduin valaistulla Esteetön Jouppilanvuori -reitillä.

Maanpuolustushenkinen väki on ottanut tapahtuman omakseen ja nytkin mukana oli yli kahdeksankymmentä liikkujaa/laulajaa. Moni kävi ensimmäisen kerran tutustumassa sodanajan piirustuksilla rakennettuun korsuun, jollaisessa maamme puolustajat asuivat jatkosodan aikana useita vuosia. Tuli juhlallinen olo, kun nautitun glögin ja piparin jälkeen jätkänkynttilöiden loisteessa aloitimme  ”Arkihuolesi kaikki heitä”.

Reserviläisjärjestöt toteuttavat usealla paikkakunnalla joulun alla valtakunnallisen suosituksen mukaisesti  Joulutulet-tapahtuman täydentämään kirkon järjestämiä Kauneimmat joululaulut yhteislaulutilaisuuksia. Suositeltava tapahtuma yhdistyksille, jotka eivät ole vastaavaa toteuttaneet.

Hyvä joulumieli ei synny kaupallisuudesta, jonka lisääntymistä jokaisen joulun alla päivittelemme ja kuitenkin olemme siinä mukana enemmän tai vähemmän. Toki on mukavaa ja sallittua muistaa läheisiä pienillä lahjoilla, mutta eiköhän oikea joulumieli ja -tunnelma tule aivan muusta: Puhdas koti, joulusauna, joulurauhan julistus, hautausmaalla käynti, joulukirkko ja perheiden yhdessäolo jouluaterioineen luovat joulumielen ja joulutunnelman. Edellä mainittu hautausmaalla käynti kuuluu todennäköisesti ja toivottavasti jokaisen perheen jouluun. Matkaan on tärkeää liittää myös käynti sankarihaudalla, Samalla siirrämme hienon perinteen lapsillemme Jouluaaton perinteiset kunniavartiot sankarihaudoilla reserviläisjärjestöjen toteuttamana on hoidettava senkin jälkeen, kun veteraanit ovat poistuneet viimeiseen iltahuutoon.

Tärkeää on veteraanien perinnön siirtäminen tuleville polville. Tämä perintö on ennen muuta itsenäinen isänmaa. Itsenäisyystemme ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Eurooppa ja koko maailma on rauhattomampi kuin vuosikymmeniin. Vapahtajamme synnyinsijoilla räjähtelevät taas pommit lähes päivittäin. Tilanne Ukrainassa on pelottava ja arvaamaton. Tuntuu, että joka puolella varustaudutaan pahimman varalle.
Suomikaan ei voi pysyä syrjässä. Siksi vapaaehtoinen maanpuolustus ja reserviläistoiminta  on edelleen tärkeä, ”kaiken varalta”.

Ristikäämme kätemme tänä jouluna rukoukseen Sibeliuksen jouluvirren sanoin ”mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan”. Talvisodan alkamisesta tulee ensi vuoden marraskuussa 80 vuotta. Suomalainen sotilas halusi talvisodassa taistelujen keskellä hiljentyä joulun sanoman äärellä ja yhtyä lapsena opittuun jouluvirteen avaamalla korsun oven vihollisen suuntaan, että hekin kuulisivat: ”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa”

Näin päätimme perinteisesti myös korsuaukiolla ja tähän haluamme kaikki yhtyä.
Toivotan jokaiselle vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevälle perhekuntineen
RAUHALLISTA JOULUA JA VAPAHTAJAMME SIUNAAMAA VUOTTA 2019

Heikki Koivisto
Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien hengellisen ja perinnetoimikunnan pj.

Puolustusvoimien miesvahvuus koostuu 97-prosenttisesti varusmiehistä, joiden fyysisestä ja henkisestä kunnosta riippuu Suomen puolustuskyky. Nyt on enemmän kuin ajankohtaista kiinnittää huomiota armeijan tärkeimpään aseeseen, sen omaan miehistöön.

Olemme juuri juhlineet 100-vuotiasta upeaa Suomeamme ja todistaneet monimuotoisesti, kuinka hieno isänmaa meillä on. Entä seuraavat 100 vuotta? Olemmeko kypsiä ottamaan vastuun maamme rajojen turvaamisesta ja sisäisestä rauhasta?

Kouluttajina, kasvattajina ja kansalaisina teemme valintoja, jotka vaikuttavat erääseen tärkeimpään aseeseen niin rauhan kuin sodan aikana: maanpuolustustahtoon.

Koululaitos pyrkii kannustamaan oppilaita kunnon ja terveyden ylläpitämiseen. Uskon nuoriimme ja heidän oikeisiin valintoihin kunhan pahin pelimaailman riippuvuuksista johtuva aallonpohja on saavutettu.

Omalla koulullamme on ”Tikissä”-projekti, jossa liikunta, ravinto, uni ja rentoutuminen pyritään siirtämään nuorten arkeen ja tietoisuuteen herättelemään nuoria huolenpitoon itsestään. ”Operaatio pyykkilauta” ja muut opettajien pilke silmäkulmassa keksimät tempaukset palauttavat leikin liikunnan moottoriksi.

Liikkuva koulu, välituntiturnaukset ja liikunta-apit ovat keinoja, joilla nuoria houkutellaan liikkumaan. Mutta onko vastauksia toisen asteen kunnonkohotukseen, jolloin varusmiespalvelus lähestyy ja houkutukset lisääntyvät?

Liikunnanopettajaliiton LIT Kasper Mäkelä ja Puolustusvoimien liikuntapäällikkö evl Harri Koski kokosivat joukon opettajia pilottiprojektiin kehittämään toisen asteen valmistavaa kurssia armeijaan aikoville. Pitkäaikainen yhteistyö LIITOn ja PV:n kanssa poiki useita eri malleja valmistaa eri kunnossa olevia nuoria armeijaan.

Eräs kokeiluista on Kurikan lukion ja Sedun yhteisesti toteuttama Inttikuntoon-kurssi.

Kurssin tavoitteena on rakentaa pitempiaikaisesti pohjaa kestää armeijan fyysiset ja henkiset rasitukset.

Uskoisin kuitenkin, että tärkein anti kurssilla on oikean asenteen oppiminen kohtaamaan varusmiesarjen. Kurssi kokoaa ikäluokan nuoret sukupuolesta, rodusta ja koulutustaustasta riippumatta saman päämäärän tavoitteluun. Kurssi toteutetaan Kurikan reserviläisten ja MPK:n tuella.

Pääesikunnan koulutusosasto valmistelee fyysisen toimintakyvyn tehtäväkohtaisia vaatimuksia, toki vielä palkatun henkilöstön voimin kahdessa varuskunnassa.

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö everstiluutnantti Harri Koski pitää tärkeänä jo kouluttavan henkilökunnan varusmiehille annettavien tehtävien kohdentumista oikein. ”Tämä vaatii luonnollisesti aikaa ja kulttuurinmuutosta”, Koski toteaa.

Tulevaisuudessa on tavoitteena karkeasti jakaa varusmiehet viiteen kuntoluokkaan eri sotilastehtäville (Ruotuväki 13/2018). Armeijan tapa toimia onkin ihailtavaa: tuleen ei konkreettisesti jäädä makaamaan, vaan vallitsevat ympäristössä tapahtuvat muutokset otetaan huomioon ja korjaavat ratkaisut tehdään niiden pohjalta ja kurssia tarkennetaan.

Pääministeri Sipilä otti kantaa varusmiesten kunnon heikkenemiseen ja ehdotti kuntien liikuntatoimen toimenpiteitä asian korjaamiseksi. PV ja koululaitoksemme on jo alkanut korjausliikkeen.

Erilaiset projektit ja aktiivisen elämäntavan tuominen kouluarkeen sekä PV:n tutkimukseen perustuvat liikuntakoulutukset herättelevät nuoret huolenpitoon kunnostaan – henkisestä ja fyysisestä.

Keskiasteen inttikuntoon-tyyppiset kurssit antavat maastossa liikkumisen ja majoittumisen perustaidot mutta ennen kaikkea asennetta, joita armeija jalostaa.

Ylipäällikkö, presidentti Niinistön rauhallinen, hötkyilemätön johtaminen on suunnanviittana liikuntakasvatuksen juuritasoillakin. Jopa maanpuolustustahto korjataan reilulla, toisiaan arvostavilla teoilla ja yhdessä tekemällä.

”Ollos huoleton, poikas valveill`on”.

Arto Mäkipelto
liikunnanopettaja, res. kapt.
Kurikka

Seinäjoen Rautatieläisten 17 henkinen soittokunta päästeli parastaan Pohjanmaan Rauhanturvaajien viettäessä 50 -vuotisjuhlaansa Seinäjoella 10.11.2018. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo sopi juhlapaikaksi erinomaisesti jo historiansakin vuoksi. Alvar Aallon nuoruudentyö ja etelä-pohjalaisen maanpuolustuksen keskus antoi puitteet juhlallemme.

Avaussanoissaan yhdistyksemme puheenjohtaja Esko Hakulinen loi katsauksen Rauhanturvaamisen kansalliseen historiaan sekä totesi Pohjanmaan Sinibarettien perustamisesta Seinäjoella Hotelli Kinossa kuljetun mielenkiintoiset viisikymmentä vuotta tähän päivään, nyttemmin Pohjanmaan Rauhanturvaajina. Yhdistyksemme toiminnassa korostuu ammunta, jossa olemme menestyneet vuosien varrella enemmän kuin hyvin. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen entisiä ja nykyisiä aktiiveja toimijoita sekä yhteistyökumppaneita, Sotilaskotisisarista Sotaveteraanipiiriin.

Rauhanturvaajaliiton tervehdyksen juhlaan toi liittomme puheenjohtaja prikaatinkenraali evp Mauri Koskela onnitellen juhlivaa yhdistystä, joka on myös puheenjohtajan kotiyhdistys. Paikkakunta on Koskelalle entuudestaan tuttu, palvelihan silloinen nuori upseeri Seinäjoen sotilaspiirissä lähes kuusi vuotta. Juhlapuheessaan Koskela loi myös katsauksen lähihistorian konflikteihin, joilla näyttää oleva yhteneväisyyttä tämän päivän kriiseihin monessakin mielessä. Erityisesti uhkaava on pakolaiskysymys, josta Maahanmuuttovirastokin varoittaa. Se on todellinen uhka mahdollisien Lähi-idästä tulevien sodan karaisemien, ääriliikkeisiin kuuluneiden taistelijoiden myötä.

Puheenjohtaja Koskela totesi, että on hyvä havaita viimeaikaisetkin pyrkimykset ratkaista ongelmia niiden syntysijoilla, näin vältettäisiin ihmisten tarve paeta omilta syntysijoiltaan vieraisiin maihin ja kulttuureihin. Mikäli kriisien ehkäisemiseksi tarvitaan kansainvälistä väliintuloa, on sille löydyttävä valmiuksia. Nykypäivän kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan ehkäisevää rauhanvälitystä, humanitääristä apua, siviilikriisinhallintaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa jne. Lisäksi Puheenjohtaja totesi Rauhanturvaajaliiton tekevän työtä, että äänemme tulisi kuulluksi tehtäessä päätöksiä rauhanturvatoiminnasta.

Yhtenä päämääränä liitolla on jäsenmäärän kasvattaminen, siihen meistä jokainen pystyy vaikuttamaan. Juhlassa palkittiin liiton, sekä yhdistyksen huomionosoituksin yhdistyksen jäseniä, sekä yhteistyökumppaneita. Edeltävässä syyskokouksessa kutsuttiin Ähtäriläinen Osmo Onnela yhdistyksen kunniajäseneksi numero viisi. Päätössanoissaan yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Ojala kiitti liiton puheenjohtajaa, soittokuntaa, järjestelyissä mukana olleita, juhlavieraita ja palkittuja. Tulemme edelleenkin toimimaan yhteistyössä muiden maanpuolustusyhteisöjen kanssa, esimerkkinä mainittakoon paikallisen Reserviläisyhdistyksen kanssa järjestettävät tarina- ja jäsenillat.

Pohjanmaan yhdistyksen toiminta jatkuu vakaalla pohjalla sotiemme veteraanien työtä kunnioittaen ja omaa toimintaa arvostaen. Juhlan jälkeen kävi partio laskemassa kukkalaitteet Törnävän ja Nurmon sankarihaudoille.

Jari Ojala