Päättyvän vuoden aikana Mannerheim ja Suomi 100 ovat olleet useiden seminaarien ja muisteloiden aiheena. Niinpä myös Ilmajoella sotien aikana perustetun Aallon patteriston perinnetoimikunta suuntasi syksyisen opintomatkansa marskin jäljille Pietariin.
Mannerheim-oopperassa viime kesänä Mannerheimin suhde Pietariin nousi näyttävästi esiin. Marskin sotilasura alkoi viime vuosisadan alkuvuosina tsaarin armeijassa. Hän vietti elämästään viisitoista vuotta Pietarissa. Vuodet jättivät jälkensä, jotka pysyivät aina viime sotien loppuun saakka.
Smolnasta haettiin tunnustus itsenäisyydelle
Bussilastillinen Aallon patteriston perinnetoimikunnan opintomatkalaisia sai asiantuntijaoppaakseen Pietarin matkalle sotatieteiden tohtori Sampo Ahdon, joka tuntee hyvin Mannerheimin, Pietarin ja Suomen kohtalot sotien aikana aina vapaussodasta jatkosodan loppuun saakka.
-Venäjän vallankumous muodostui mahdollisuudeksi myös silloiselle suuriruhtinaskunnalle Suomelle. Silloin oli aika toimia pitkään itäneen itsenäisyyshaaveen toteuttamiseksi. Kävimme paikalla Smolnan liepeillä, jonne P.E. Svinhufvud senaatin valtuuttamana matkusti vuodenvaihteessa 1917-18. salkussaan itsenäisyyshakemus. Pienen hionnan jälkeen Lenin suostui allekirjoittamaan eli hyväksymään Suomen itsenäisyysjulistuksen, Sampo Ahto kertoi.
Kävelimme paikalle, jossa kaikki tämä tapahtui. Vieressä oleva puisto sai nimekseen ”Kommunistisen proletariaarin diktatuurin puisto”. Sen läpi kävelimme nopeasti.
-Lenin ei suinkaan halunnut hyväntekeväisyyttään lahjoittaa Suomelle itsenäisyyttä. Hän uskoi, että vallankumouksen tartuttamat suomalaiset hakevat itse myöhemmin jäsenyyttä. Niin ei onneksi käynyt, Sampo Ahto totesi.
Mannerheim jätti heti vallankumouksen alkupäivinä Pietarin, matkusti Suomeen ja johdatteli valkoisen armeijan ylipäällikkönä vapaussodassamme maamme irti Venäjän vallasta.
Saksalaiset piirittivät Leningradin tuhon partaalle
Toisen maailmansodan loppuvuodet eli oman jatkosotamme aikana saksalaiset piirittivät silloista Leningradia 900 päivän ajan lännestä Pietarhovin kohdalta itään Pähkinälinnan tasalle saakka. Renkaan pohjoispuolen muodostivat Suomenlahden nipukka ja Laatokka. Siinä välissä oli kannas, jonne Suomen armeija oli asettunut vanhan rajamme tuntumaan. Näin ollen se osaltaan sulki siltä osin piiritysrenkaan.
-Paljon on väännetty kättä siitä, osallistuiko Mannerheimin armeija Leningradin piiritykseen vai ei. Tosiaankin armeijamme sulki renkaan pohjoispuolelta, mutta Mannerheim ei pyrkinyt missään vaiheessa hyökkäämään Leningradiin. Suomen armeijan tehtävänä oli turvata vain oman maamme rajat, Sampo Ahto tiivisti.
Kysyimme paikallisilta opasrouvilta, uskovatko nykypietarilaiset Mannerheimin päätökseen olla hyökkäämättä, vaikka portit olivat tavallaan auki ja hätä oli suuri saksalaisten piirittäessä kaupunkia muilta suunnilta.
-Valistuneet pietarilaiset tietävät kyllä Mannerheimin merkityksen tuossa tilanteessa, mutta tietyt ääriainekset pitävät häntä syyllisenä aktiiviseen piiritykseen yhdessä saksalaisten kanssa. Juuri he töhrivät marskin kasvoreliefin viime vuonna.
Näimme piiritysrenkaan molemmat äärilaidat
Kävimme Pietarhovissa Suomenlahden rannalla renkaan länsilaidalla. Pietari Suuren 1700-luvun alussa perustama loistokas Pietarhovi tuhoutui piirityskauden aikana, koska se osui juuri piirittävien saksalaisten ja kaupunkia puolustavan neuvostoarmeijan väliin. Neuvostoliiton hajottua venäläiset ovat entisöineet Pietarhovin sitä ympäröivine puistoineen taas tsaarinajan loistoon.
-Pietarhovissa vierailee nykyään miljoonia turisteja eri puolilta maailmaa ihailemassa kullalla päällystettyjä pintoja ja tuhansia taideaarteita, paikalliset oppaat kertovat.
Turistien tungos oli käyntimmekin aikana valtaisa. Kiinalaiset näyttivät olevan enemmistönä.
Kävimme myös piiritysrenkaan itälaidalla, Pähkinälinnassa Laatokan rantamilla paikalla. Siellä neuvostoarmeijan onnistui murtaa lopullisesti v.1944 saksalaisten kiila, joka ulottui aina Novgrodista Laatokan rantaan. Paikalla on nyt näyttävä muistomerkki pronssiin valettuine karttakuvauksineen.
Miksi armeijamme ei hyökännyt Pietariin
Pelastiko Mannerheimin toiminta ja hyökkäämättömyyspäätös Pietarin? Näinkin juhlavasti voidaan kysymys asetella. Olihan silloinen Leningrad tukalassa tilanteessa, joten vähäinenkin lisärasitus olisi voinut tuhota kaupungin.
-Mannerheim esikuntineen oli kaukaa viisas. Hän tunsi Pietarin, venäläiset, maailmansodan silloisen tilannearvion ja Suomen armeijan resurssit. Venäläisen mentaliteetin tuntien marski tiesi sikäläisen pitkän muistin, joten riskejä ei kannattanut ottaa. Ylipäällikkömme arvio myös sodan lopputuloksesta oli realistinen, Sampo Ahto pohdiskeli Pähkinälinnasta palatessamme.
-Ehkä Mannerheim piti myös epämiellyttävänä rakkaaksi käyneen koulukaupunkinsa pommittamisen. Kukaan ei pysty arvioimaan, miten Pietarin olisi käynyt, jos myös pohjoisesta suunnasta sinne oltaisiin hyökätty. Joka tapauksessa Mannerheim toimi järkevästi Suomen jatkokohtaloita arvioitaessa, Sampo Ahto päätteli.
Matti Latvala
Paluumatkalla Kannaksen halki bussikuskimme Ari-Pekka Kurppa keitti kuparipannullisen kahvia matkalle varatuista aineksista Kuuterselän taisteluhautojen tuntumassa. Kuva: Matti Latvala
Tuossa talossa Lenin allekirjoitti Svinhufvudin laatiman itsenäisyyshakemuksen, Sampo Ahto näyttää Smolnan kulmilla. Kuva: Matti Latvala
