• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Perinne

Vala – annettu ja saatu lupaus

Julkaistu 22.2.2022

”Sotilasvalan vannominen tai vakuutuksen antaminen on ikimuistoinen hetki. Siihen vaikuttaa varmasti myös valan sisältö. Se on monille elämän ensimmäinen vala, joka lisäksi käsittelee elämän ja kuoleman kysymyksiä. Se saa miettimään, että joskus voi joutua olemaan oman tuvan hauskojen häröilijöiden kanssa totisessa paikassa ja että heitä ei silloin saa jättää.”

Kirjoitin nämä virkkeet lähes tarkalleen 20 vuotta sitten. Olin juuri vannonut sotilasvalan. Viime aikoina sotilasvala on palannut tavallista useammin mieleeni. Näin ei ole käynyt ainoastaan vuosipäivän vuoksi, vaan koska aika on rauhaton. Ne, jotka viime viikkoina ovat vannoneet valan tai antaneet vakuutuksen, ovat todennäköisesti tunteneet erityisen selvästi antamansa lupauksen merkityksen.

Sotilasvala tai -vakuutus on sisällöltään harvinaisen painava. On tärkeää, että se lausutaan yhdessä. Kun lupaan, etten missään tilanteessa jätä muita, ympärilläni on joukko, joka yhtä aikaa antaa minulle saman lupauksen. Lupausta ei vain anneta, vaan se myös vastaanotetaan.

Lupauksesta kiinnipitäminen vaatii luottamusta. Se rakentuu monista asioista. Edellä mainitut yhteishenki ja toisten tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä, mutta niidenkään varaan ei voi laittaa kaikkea. Miten lupauksen käy niinä hetkinä, jolloin sen joutuu kohtaamaan yksinään?

Tehtävän kannalta vala ja vakuutus ovat samanarvoiset. Pieni ero niissä kuitenkin on. Sotilasvala sisältää sanat ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä”. Jos vala tuntuu itselle luontevammalta tavalta sanoittaa lupausta, tuossa kohdassa kannattaa viivähtää.

Ensi silmäyksellä sanat voivat näyttää vaativilta ja velvoittavilta: lupausta ei anneta pelkästään toisten ihmisten läsnä ollessa, vaan siitä joutuu vastaamaan Jumalan edessä. Niin joudumme kaikista lupauksistamme, teoistamme ja laiminlyönneistämme. Valan sanat muistuttavat tästä kristillisen uskon opetuksesta. Sanat kehottavat pohtimaan tarkkaan, mitä on luvannut.

Sanat ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä” eivät kuitenkaan pelkästään vaadi. Niihin sisältyy vahva turvautuminen Jumalan lupauksiin. Sanat merkitsevät oman vajavaisuuden ja Jumalan kaikkivaltiuden tunnustamista: maailma on hänen kädessään, niin myös elämäni päivät. Kaikkitietävä Jumala näkee minut sellaisena kuin olen, kaikkine heikkouksineni. Esittäminen ei auta, eikä sitä tarvita. Jumala ottaa vastaan syntisen. Jeesus Kristus on voittanut kuoleman vallan ja antanut kaikkein suurimman lupauksen, sanoman ikuisesta elämästä. Tämä toivo pysyy, vaikka kaikki muut luottamuksen rakennuspalat katoaisivat. Otan vastaan suuremman lupauksen kuin itse pystyn antamaan.

Valan sanoja kerratessaan jokainen voi muistaa, että silloinkin, kun rauha järkkyy ja epävarmuus tulevaisuuden edessä kasvaa, Jumalan lupaus säilyy. Tuo lupaus tiivistyy viime kädessä Jeesuksen sanoihin: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” (Joh. 11: 25–26.)

Jaakko Antila
Hiippakuntapastori
Lapuan hiippakunta

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa

Julkaistu 19.2.2022

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä 4.6.2021 avattu tiedekeskus, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.

Muisti tarjoaa uusimpaan kokemushistorialliseen tutkimukseen pohjautuvan näyttelyn, joka keskittyy siihen, mitä sota tekee ihmisille ja yhteiskunnalle. Muisti toimii vanhassa Mikkelin keskuskansakoulurakennuksessa, jossa toimi sotiemme 1939−1945 aikana Puolustusvoimain päämaja.

Sodan ja rauhan keskus Muisti. Kuva: Pihla Liukkonen

Rakennuksessa jo vuodesta 1974 toimineen Päämajamuseon kanssa muodostamme ainutlaatuisen näyttelykokemuksen, jossa autenttinen ympäristö kohtaa modernin näyttelytekniikan. Muisti ja Päämajamuseo ovat yksi neljästä finalistista parhaillaan käynnissä olevassa Vuoden Museo 2022 -kilpailussa!

FL Leena Hangasmaa. Kuva: Pihla Liukkonen

Muistin lehtori, FL Leena Hangasmaa esittelee Sodan ja rauhan keskus Muistin toimintaa ja ensimmäistä päänäyttelyä. Esitelmässä avataan niin Muistin taustoja ja tavoitteita, kuin saadaan maistiaisia ja välähdyksiä näyttelykierroksesta. Millaista oli olla Summan Miljoonalinnakkeen vartiomiehenä 1.2.1940?

Miten 12-vuotias Elsa-tyttö koki sodan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla? Miten päättäjät halusivat kontrolloida kansalaisia sota-aikana? Miltä rauhan tulo tuntui sotavuosien jälkeen? Onko sodan ajan poikkeusoloilla yhtäläisyyksiä tämän päivän poikkeusoloihin?

Kaikille avoin ja maksuton verkkoluento sunnuntaina 20.3.2022 klo 15.00 alkaen.

Tule kuuntelemaan, linkki verkkoluentoon löytyy TÄSTÄ!

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Seinäjoen pommituksen muistopäivä

Julkaistu 8.2.2022

Sotien 1939-1945 E-P:n perinneyhdistyksen johdolla järjestettiin kuulaassa pakkassäässä Seinäjoen pommituksen muistohetki Hotelli Alman pihassa 3.2.2022.

Ilma oli samanlainen kuin 82 vuotta sitten, jolloin 27 viholliskonetta tunkeutui silloisen kauppalan ilmatilan kohteenaan ratapiha ja aseman alue. Aseman lähistöllä olleeseen pommisuojaan tuli täysosuma, jossa 10 ihmistä menetti henkensä.

Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Seinäjoen kaatuneiden omaisista Kaisu Saavalainen ja Jorma Kuni. Kuva: Jari Asu
Pommituksen uhrien muistolle on pysytetty ”Katkennut Taival”-muistomerkki. Kuva: Jari Asu

Vaikka ratapiha pääosin säästyi, niin muut tuhot ympäristössä olivat merkittäviä. Yli 40 rakennusta tuhoutui tai kärsi vaurioita. Pommituksen uhrien muistolle on pysytetty ”Katkennut Taival”-muistomerkki, jolla vuosittain vietetään perinteinen muistohetki.

Tänä vuonna ja tästä eteenpäin tilaisuuden järjestämisvastuu on siirretty Sotien 1939-1945 E-P:n perinneyhdistykselle.

Tilaisuus alkoi klo 12.00 Lakeuden Ristin kirkonkellojen soitolla. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Seinäjoen kaatuneiden omaisista Kaisu Saavalainen ja Jorma Kuni.

Tilaisuudessa puhuivat Jari Ojala ja Seinäjoen kirkkoherra Jukka Salo.

Pertti Kortesniemi
Sotien 1939-1945 E-P:n Perinneyhdistys ry

Jari Asun kuvaama ja editoima videokooste muistotilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Seinäjoen pommituksesta 82 vuotta

Julkaistu 21.1.2022

Elettiin talvisodan kuulakasta talvipäivää 3. helmikuuta 1940 Seinäjoella 8700 ihmisen taajamassa. Ihmiset touhusivat arjen askareita, niitä mitä sota-aikana ihmiset nyt puuhasivat, huoli ja murhe painoivat mieltä, eikä vähiten miehistä rintamalla, siellä jossain. Taistelut olivat kaukana, Karjalan kannaksella, Suomussalmella, jossain pohjoisessa. Mutta vaara ilmasta vaani kauppalaakin ja sen risteysasemaa, sen kansalaiset ymmärsivät.
Ilmakuva Seinäjoen kauppalan keskustasta 1930-luvulta. Lähde: Seinäjoen maakuntakokoelma.

Vaasakin oli ollut pommituksen kohteena joulukuussa jo useamman kerran. Valmiudessa oltiin, vaatimattomissa oloissa, mutta oltiin kuitenkin. Seinäjoen ilmapuolustusalue oli perustettu ja oli valmiina kirjaamaan tapahtumat. Muitakin etukäteisvalmisteluja oli myös tehty, väestönsuojeluharjoituksia oli pidetty. Maalaiskunnan ja kauppalan alueelle oli perustettu valmiina toimimaan 10 ensiapuasemaa ja sotasairaalat tietysti erikseen. Perunakellarit ja ullakot oli tyhjennetty.

Pimennysmääräykset olivat voimassa, vaikka lehdissä niistä täytyi kansalaisia silloin tällöin muistuttaa. Risteys-asemalla rautatieliikenne oli vilkasta, tuohon aikaan rautateitse liikkui lähes kaikki, siviilijunien ja rahtiliikenteen lisäksi lukuisa määrä sotilasjunia, sairasjunia jne. Tähän hetkeen iski sodan todellisuus puolenpäivän jälkeen 3.2.1940.

Ilmapuolustusalueen sotapäiväkirja kertoo tarkkailuasemien havaintoja lyhennettynä seuraavasti;

”klo 12.25 – 9 konetta lounas, 24 konetta lounas, klo 13.30 – 25 konetta länsi, 4 konetta länsi, klo 13.30 surinaa kaakko, klo 13.32 epämääräistä, epämääräistä länsi. suunnat oman tarkkailuasemansa mukaan.”

Tapahtumat vyöryvät epätodellisena kaikessa karmeudessaan

Kello 13.33 hälytyssireenit alkoivat ulvoa, ihmiset juoksivat asema-alueen sirpalesuojiin, kylällä perunakellareihin, ojiin, kuka minnekin. 27 Iljušin DB-3 pommikonetta 2500kg. (max) pommikuormassa lähestyi muutaman minuutin viiveellä ja jylisivät kauppalan ylitse 380km/h nopeudella, arvion mukaan n. 2000m korkeudella. Ensimmäiset 50 – 100 kg pommit räjähtivät alueelle klo 13.40.

Iljušin DB-3 pommikone. Lähde: militaryimages

Sotapäiväkirjasta tulkiten löytyy maininta ilmatorjuntakonekivääristä, mutta minkäänlaisia ilmatorjuntatykkejä ei ollut, joten perin vaatimatonta, jos ollenkaan oli ilmapuolustus. Jos muutaman sarjan konekiväärillä taivaalle päästeli ja pystykorvalla jonkun laukauksen perään, niin kovin suurta vaaraa kahdessa kilometrissä lentävälle koneelle tuskin oli. Sittemmin, välirauhan aikana paikallisin keräysvaroin hankitut 40mm Bofors ilmatorjuntatykit luovutettiin Turun ilmatorjuntaa vahvistamaan.

Vaikka pommit putoilivat osaksi kauppalan etelän puolisille peltoaukeille oli tuho mittavaa. 36 rakennusta vaurioitui, joista 9 tuhoutui täysin. mm. Valtion viljavarasto sai osuman, jolloin tonneittain ruista valui ulos hangelle. Päiväkirjoissa on klo 14.20 merkintä, että ilmavaara oli ohi. Ihmiset olivat järkyttyneitä, varmaan myös paniikissakin, mutta toimia piti. Haavoittuneita ja loukkaantuneita tuli auttaa, tuhoja sitten korjaten, jokainen kykyjensä mukaan.

Aseman odotushuone pommituksen jälkeen. Lähde: Jari Asu / EP muisto
Rekolan talo putosi kivijalaltaan. Lähde: Jari Asu / EP muisto
Kohtalokas sirpalesuoja rajakadulla. Lähde: Jari Asu / EP muisto

Kriisiapua annettiin toinen toisilleen, pappi oli varmaan käynyt suruviestin menehtyneiden omaisille viemässä. Arviot aineellisista vahingoista olivat yli miljoona silloista markkaa. Surullisinta oli ihmishenkien menetys. VR:n vesitornin läheisyydessä sijainneeseen sirpalesuojaan osunut pommi tappoi 10 henkeä, nuorin henkensä menettänyt oli isänsä kanssa matkannut 3 vuotias pikkupoika. Kaikkiaan surmansa sai 13 ihmistä, lisäksi pommituksessa haavoittui 14 henkilöä.

Seinäjokea ja Etelä-Pohjanmaata laajemminkin kuritti Raplan tukikohdassa Virossa lähellä Tallinnaa majaa pitävä vihollisen 53. kauko- pommitusrykmentti. Tietojen mukaan koneiden reitti suuntasi Raplasta Ahvenanmerelle, sieltä Pohjanlahtea pitkin jonnekin Närpiön korkeudelle, josta sisämaahan kohti kohdetta. Kellottaminen ja ilmeisesti myös rautatie auttoi suunnistamisessa.

Historian kertaus, josta jokainen voi ammentaa ajatuksia tämän päivän ongelmiin ja valmiuksiin.

Pommituksessa menehtyneiden muistomerkki. Kuva: Jari Asu
Pommituksen muistomerkki ravintola Alman pihassa. Kuva: Jari Asu

Muistomerkki pommituksessa menehtyneiden muistoksi oli elänyt jo jonkun vuoden ja toteutui Kaatuneitten omaisten Nurmon / Seinäjoen osaston toimesta, puheenjohtaja Antero Maunulan johdolla niin, että ensimmäistä juhlavaa muistohetkeä voitiin viettää 3.2.2005.

Muistomerkin toteutuksessa olivat mukana myös Seinäjoen kaupunki, Osuuskunta Itikka sekä VR yhtymä. Paikallisten veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteispalaverissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museolla 4. elokuuta 2004 oli päätetty, että vastuun muistopäivän vietosta ottaa Kaatuneitten omaisten Nurmon / Seinäjoen osasto.

Tänä vuonna tilaisuuden järjestävät Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry ja Sotien 1939 – 1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry, joka vastaa tulevaisuudesta tapahtuman järjestelyistä.

Tilaisuus järjestetään Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitteita ja turvallisuusohjeita noudattaen.”Katkennut taival” muistomerkillä 3.2.2022 alkaen klo 12.00 Lakeuden Ristin kirkonkellojen soidessa.

Jari Ojala
Hallituksen jäsen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Tapahtumat, Uutiset

Jalkaväkirykmentti 58:n 6. komppanian joulu vuonna 1942

Julkaistu 28.12.2021

Jalkaväkirykmentti 58:n 6. komppania kuului II pataljoonaan. Rykmentin perustamisvaiheessa 6. komppanian päälliköksi nimettiin luutnantti R. Lehtinen. Uudelleenjärjestelyjen jälkeen komppanian päälliköksi tuli luutnantti Aarne Seppänen, joka ylennettiin 25.4.1944 kapteeniksi.

Otteet ovat JR 58:n 6.komppanian sotapäiväkirjasta jouluna 1942.

Ylipäällikön päiväkäskyn myöhästymisen johdosta Seppäsen sotilasarvona käytettiin vielä kesällä 1944 luutnantin arvoa. Komppania osallistui 10.6.1944 raskaisiin torjuntataisteluihin Rajajoen Hatsalanmäen alueella, mutta joutui taipumaan vihollisen suuren ylivoiman ja kovien taisteluiden jälkeen. Seppänen haavoittui vakavasti vastaiskun aikana maataistelukoneiden hyökkäyksessä ja komppanian päälliköksi tuli hänen jälkeensä luutnantti Hemmi Kestilä.

Jouluaaton 2021 kunniavartiovuorossa ovat Pekka Viirimäki (vasemmalla) ja Joonas Lehtimäki. Kuva: Erkki Nevanperä.

Teuvan reserviupseerit ja reserviläiset järjestivät jo perinteeksi muodostuneen jouluaaton kunniavartion Teuvan sankarihaudalla. Vartiossa aloittivat Paul Nevanperä ja Erkki Nevanperä, vartiovuoroa jatkoivat Pekka Viirimäki ja Joonas Lehtimäki ja kolmannen parin muodostivat Jorma Ekola ja Jukka Muotio.

Erkki Nevanperä
Teuvan Reserviupseerikerho ry:n puheenjohtaja

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 31
  • Sivu 32
  • Sivu 33
  • Sivu 34
  • Sivu 35
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 53
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Luentosarja juhlistaa 100-vuotiasta suojeluskuntataloa
  • Militarianäyttely osana Alavuden Reserviläisten juhlavuotta
  • Perinneyhdistyksen kokouksessa muistettiin hallituksen pitkäaikaisia jäseniä
  • Akat tekivät Hela-SRA kilpailussa historiaa
  • Maaottelumarssi 2026

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·