Lakeuden Maanpuolustaja

Perinne

Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa

Julkaistu

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä 4.6.2021 avattu tiedekeskus, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.

Muisti tarjoaa uusimpaan kokemushistorialliseen tutkimukseen pohjautuvan näyttelyn, joka keskittyy siihen, mitä sota tekee ihmisille ja yhteiskunnalle. Muisti toimii vanhassa Mikkelin keskuskansakoulurakennuksessa, jossa toimi sotiemme 1939−1945 aikana Puolustusvoimain päämaja.

Sodan ja rauhan keskus Muisti. Kuva: Pihla Liukkonen

Rakennuksessa jo vuodesta 1974 toimineen Päämajamuseon kanssa muodostamme ainutlaatuisen näyttelykokemuksen, jossa autenttinen ympäristö kohtaa modernin näyttelytekniikan. Muisti ja Päämajamuseo ovat yksi neljästä finalistista parhaillaan käynnissä olevassa Vuoden Museo 2022 -kilpailussa!

FL Leena Hangasmaa. Kuva: Pihla Liukkonen

Muistin lehtori, FL Leena Hangasmaa esittelee Sodan ja rauhan keskus Muistin toimintaa ja ensimmäistä päänäyttelyä. Esitelmässä avataan niin Muistin taustoja ja tavoitteita, kuin saadaan maistiaisia ja välähdyksiä näyttelykierroksesta. Millaista oli olla Summan Miljoonalinnakkeen vartiomiehenä 1.2.1940?

Miten 12-vuotias Elsa-tyttö koki sodan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla? Miten päättäjät halusivat kontrolloida kansalaisia sota-aikana? Miltä rauhan tulo tuntui sotavuosien jälkeen? Onko sodan ajan poikkeusoloilla yhtäläisyyksiä tämän päivän poikkeusoloihin?

Kaikille avoin ja maksuton verkkoluento sunnuntaina 20.3.2022 klo 15.00 alkaen.

Tule kuuntelemaan, linkki verkkoluentoon löytyy TÄSTÄ!

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Seinäjoen pommituksen muistopäivä

Julkaistu

Sotien 1939-1945 E-P:n perinneyhdistyksen johdolla järjestettiin kuulaassa pakkassäässä Seinäjoen pommituksen muistohetki Hotelli Alman pihassa 3.2.2022.

Ilma oli samanlainen kuin 82 vuotta sitten, jolloin 27 viholliskonetta tunkeutui silloisen kauppalan ilmatilan kohteenaan ratapiha ja aseman alue. Aseman lähistöllä olleeseen pommisuojaan tuli täysosuma, jossa 10 ihmistä menetti henkensä.

Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Seinäjoen kaatuneiden omaisista Kaisu Saavalainen ja Jorma Kuni. Kuva: Jari Asu
Pommituksen uhrien muistolle on pysytetty ”Katkennut Taival”-muistomerkki. Kuva: Jari Asu

Vaikka ratapiha pääosin säästyi, niin muut tuhot ympäristössä olivat merkittäviä. Yli 40 rakennusta tuhoutui tai kärsi vaurioita. Pommituksen uhrien muistolle on pysytetty ”Katkennut Taival”-muistomerkki, jolla vuosittain vietetään perinteinen muistohetki.

Tänä vuonna ja tästä eteenpäin tilaisuuden järjestämisvastuu on siirretty Sotien 1939-1945 E-P:n perinneyhdistykselle.

Tilaisuus alkoi klo 12.00 Lakeuden Ristin kirkonkellojen soitolla. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Seinäjoen kaatuneiden omaisista Kaisu Saavalainen ja Jorma Kuni.

Tilaisuudessa puhuivat Jari Ojala ja Seinäjoen kirkkoherra Jukka Salo.

Pertti Kortesniemi
Sotien 1939-1945 E-P:n Perinneyhdistys ry

Jari Asun kuvaama ja editoima videokooste muistotilaisuudesta:

Seinäjoen pommituksesta 82 vuotta

Julkaistu

Elettiin talvisodan kuulakasta talvipäivää 3. helmikuuta 1940 Seinäjoella 8700 ihmisen taajamassa. Ihmiset touhusivat arjen askareita, niitä mitä sota-aikana ihmiset nyt puuhasivat, huoli ja murhe painoivat mieltä, eikä vähiten miehistä rintamalla, siellä jossain. Taistelut olivat kaukana, Karjalan kannaksella, Suomussalmella, jossain pohjoisessa. Mutta vaara ilmasta vaani kauppalaakin ja sen risteysasemaa, sen kansalaiset ymmärsivät.
Ilmakuva Seinäjoen kauppalan keskustasta 1930-luvulta. Lähde: Seinäjoen maakuntakokoelma.

Vaasakin oli ollut pommituksen kohteena joulukuussa jo useamman kerran. Valmiudessa oltiin, vaatimattomissa oloissa, mutta oltiin kuitenkin. Seinäjoen ilmapuolustusalue oli perustettu ja oli valmiina kirjaamaan tapahtumat. Muitakin etukäteisvalmisteluja oli myös tehty, väestönsuojeluharjoituksia oli pidetty. Maalaiskunnan ja kauppalan alueelle oli perustettu valmiina toimimaan 10 ensiapuasemaa ja sotasairaalat tietysti erikseen. Perunakellarit ja ullakot oli tyhjennetty.

Pimennysmääräykset olivat voimassa, vaikka lehdissä niistä täytyi kansalaisia silloin tällöin muistuttaa. Risteys-asemalla rautatieliikenne oli vilkasta, tuohon aikaan rautateitse liikkui lähes kaikki, siviilijunien ja rahtiliikenteen lisäksi lukuisa määrä sotilasjunia, sairasjunia jne. Tähän hetkeen iski sodan todellisuus puolenpäivän jälkeen 3.2.1940.

Ilmapuolustusalueen sotapäiväkirja kertoo tarkkailuasemien havaintoja lyhennettynä seuraavasti;

”klo 12.25 – 9 konetta lounas, 24 konetta lounas, klo 13.30 – 25 konetta länsi, 4 konetta länsi, klo 13.30 surinaa kaakko, klo 13.32 epämääräistä, epämääräistä länsi. suunnat oman tarkkailuasemansa mukaan.”

Tapahtumat vyöryvät epätodellisena kaikessa karmeudessaan

Kello 13.33 hälytyssireenit alkoivat ulvoa, ihmiset juoksivat asema-alueen sirpalesuojiin, kylällä perunakellareihin, ojiin, kuka minnekin. 27 Iljušin DB-3 pommikonetta 2500kg. (max) pommikuormassa lähestyi muutaman minuutin viiveellä ja jylisivät kauppalan ylitse 380km/h nopeudella, arvion mukaan n. 2000m korkeudella. Ensimmäiset 50 – 100 kg pommit räjähtivät alueelle klo 13.40.

Iljušin DB-3 pommikone. Lähde: militaryimages

Sotapäiväkirjasta tulkiten löytyy maininta ilmatorjuntakonekivääristä, mutta minkäänlaisia ilmatorjuntatykkejä ei ollut, joten perin vaatimatonta, jos ollenkaan oli ilmapuolustus. Jos muutaman sarjan konekiväärillä taivaalle päästeli ja pystykorvalla jonkun laukauksen perään, niin kovin suurta vaaraa kahdessa kilometrissä lentävälle koneelle tuskin oli. Sittemmin, välirauhan aikana paikallisin keräysvaroin hankitut 40mm Bofors ilmatorjuntatykit luovutettiin Turun ilmatorjuntaa vahvistamaan.

Vaikka pommit putoilivat osaksi kauppalan etelän puolisille peltoaukeille oli tuho mittavaa. 36 rakennusta vaurioitui, joista 9 tuhoutui täysin. mm. Valtion viljavarasto sai osuman, jolloin tonneittain ruista valui ulos hangelle. Päiväkirjoissa on klo 14.20 merkintä, että ilmavaara oli ohi. Ihmiset olivat järkyttyneitä, varmaan myös paniikissakin, mutta toimia piti. Haavoittuneita ja loukkaantuneita tuli auttaa, tuhoja sitten korjaten, jokainen kykyjensä mukaan.

Aseman odotushuone pommituksen jälkeen. Lähde: Jari Asu / EP muisto
Rekolan talo putosi kivijalaltaan. Lähde: Jari Asu / EP muisto
Kohtalokas sirpalesuoja rajakadulla. Lähde: Jari Asu / EP muisto

Kriisiapua annettiin toinen toisilleen, pappi oli varmaan käynyt suruviestin menehtyneiden omaisille viemässä. Arviot aineellisista vahingoista olivat yli miljoona silloista markkaa. Surullisinta oli ihmishenkien menetys. VR:n vesitornin läheisyydessä sijainneeseen sirpalesuojaan osunut pommi tappoi 10 henkeä, nuorin henkensä menettänyt oli isänsä kanssa matkannut 3 vuotias pikkupoika. Kaikkiaan surmansa sai 13 ihmistä, lisäksi pommituksessa haavoittui 14 henkilöä.

Seinäjokea ja Etelä-Pohjanmaata laajemminkin kuritti Raplan tukikohdassa Virossa lähellä Tallinnaa majaa pitävä vihollisen 53. kauko- pommitusrykmentti. Tietojen mukaan koneiden reitti suuntasi Raplasta Ahvenanmerelle, sieltä Pohjanlahtea pitkin jonnekin Närpiön korkeudelle, josta sisämaahan kohti kohdetta. Kellottaminen ja ilmeisesti myös rautatie auttoi suunnistamisessa.

Historian kertaus, josta jokainen voi ammentaa ajatuksia tämän päivän ongelmiin ja valmiuksiin.

Pommituksessa menehtyneiden muistomerkki. Kuva: Jari Asu
Pommituksen muistomerkki ravintola Alman pihassa. Kuva: Jari Asu

Muistomerkki pommituksessa menehtyneiden muistoksi oli elänyt jo jonkun vuoden ja toteutui Kaatuneitten omaisten Nurmon / Seinäjoen osaston toimesta, puheenjohtaja Antero Maunulan johdolla niin, että ensimmäistä juhlavaa muistohetkeä voitiin viettää 3.2.2005.

Muistomerkin toteutuksessa olivat mukana myös Seinäjoen kaupunki, Osuuskunta Itikka sekä VR yhtymä. Paikallisten veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteispalaverissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museolla 4. elokuuta 2004 oli päätetty, että vastuun muistopäivän vietosta ottaa Kaatuneitten omaisten Nurmon / Seinäjoen osasto.

Tänä vuonna tilaisuuden järjestävät Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry ja Sotien 1939 – 1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry, joka vastaa tulevaisuudesta tapahtuman järjestelyistä.

Tilaisuus järjestetään Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitteita ja turvallisuusohjeita noudattaen.”Katkennut taival” muistomerkillä 3.2.2022 alkaen klo 12.00 Lakeuden Ristin kirkonkellojen soidessa.

Jari Ojala
Hallituksen jäsen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Jalkaväkirykmentti 58:n 6. komppanian joulu vuonna 1942

Julkaistu

Jalkaväkirykmentti 58:n 6. komppania kuului II pataljoonaan. Rykmentin perustamisvaiheessa 6. komppanian päälliköksi nimettiin luutnantti R. Lehtinen. Uudelleenjärjestelyjen jälkeen komppanian päälliköksi tuli luutnantti Aarne Seppänen, joka ylennettiin 25.4.1944 kapteeniksi.

Otteet ovat JR 58:n 6.komppanian sotapäiväkirjasta jouluna 1942.

Ylipäällikön päiväkäskyn myöhästymisen johdosta Seppäsen sotilasarvona käytettiin vielä kesällä 1944 luutnantin arvoa. Komppania osallistui 10.6.1944 raskaisiin torjuntataisteluihin Rajajoen Hatsalanmäen alueella, mutta joutui taipumaan vihollisen suuren ylivoiman ja kovien taisteluiden jälkeen. Seppänen haavoittui vakavasti vastaiskun aikana maataistelukoneiden hyökkäyksessä ja komppanian päälliköksi tuli hänen jälkeensä luutnantti Hemmi Kestilä.

Jouluaaton 2021 kunniavartiovuorossa ovat Pekka Viirimäki (vasemmalla) ja Joonas Lehtimäki. Kuva: Erkki Nevanperä.

Teuvan reserviupseerit ja reserviläiset järjestivät jo perinteeksi muodostuneen jouluaaton kunniavartion Teuvan sankarihaudalla. Vartiossa aloittivat Paul Nevanperä ja Erkki Nevanperä, vartiovuoroa jatkoivat Pekka Viirimäki ja Joonas Lehtimäki ja kolmannen parin muodostivat Jorma Ekola ja Jukka Muotio.

Erkki Nevanperä
Teuvan Reserviupseerikerho ry:n puheenjohtaja

Seinäjoen joulutulilla on pitkät perinteet

Julkaistu

Seinäjoen reserviläisten hengellisen- ja perinnetoimikunnan toimintasuunnitelmassa on merkintä, jonka mukaan jo vuonna 1992 Reserviläisliitto on antanut kehoituksen järjestää Joulutulet -tapahtumia maamme reserviläispiireissä.

Historian havinaa

Heikki Koivisto on totuttu näkemään juontamassa varmoin ottein Joulutulet -tapahtumia. Kuva: Anne Haapamäki

Seinäjoen reserviläisjärjestöjen yhteisen hengellisen- ja perinnetoimikunnan toimintasuunnitelmassa on vuodelle 1993 merkintä, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaan reserviläispiiri on tarjonnut kyseisen tapahtuman järjestelyä Seinäjoen paikalliselle toimikunnalle.

Vuosina 1993-1994 tapahtumaa ei saatu vielä aikaiseksi, mutta pienimuotoisesti Joulutulet käynnistyivät jo vuonna 1995 jatkuen vuonna 1996. Paikkana tuolloin oli Lakeuden pelto eli Lakeuden Ristin ja Lakeus -hotellin välissä oleva pelto. (Kirkkokatu päättyi siihen aikaan Koulukadun risteykseen)

Varsinainen isompi tapahtuma käynnistyi vuonna 1997. Samana vuonna, kun Seinäjoen reserviläisnaiset perustettiin. He tulivat yhdessä vuorottain reserviupseerinaisten ja sotilaskotinaisten kanssa mukaan lähinnä glögi- ja piparkakkutarjoiluun. Paikka säilyi samana ja Joulutulet laitettiin sellaiseen ajankohtaan, kun yleisö poistui Lakeuden Risti -kirkosta kauneimmat Joululaulut -tapahtumasta.

Tulet Korsuaukiolle

Myöhemmin kun ”Vuori -tukikohta” Jouppilanvuorella saatiin rakennettua Seinäjoen Elämysliikunnan ja reserviläisjärjestöjen yhteishankkeena, Joulutulet -tapahtuma siirrettiin Korsuaukiolle ja ns. Esteetön -lenkki liitettiin tapahtuman alkuun samassa ympäristössä olevan lenkkipolun valmistumisen jälkeen.

Hiippakuntapastori Jaakko Antila luki Joulutulilla perinteisen Jouluevankeliumin. Kuva: Anne Haapamäki

Vuosien saatossa Joulutulet -tapahtuma on kerännyt säästä riippuen parhaimmillaan jopa 150 osallistujaa ”lenkille”. Glögi- ja piparkakkutarjoilun jälkeen jätkänkynttilöiden loisteessa on innolla laulettu tutut Joululaulut ja päätteeksi hiljennytty Joulun sanoman äärellä Suomen siniristilipun hulmutessa vapaan isänmaan merkkinä.

Jokainen tapahtuma on aloitettu ”Arkihuolesi kaikki heitä” ja päätetty Enkeli Taivaan -virren viimeiseen värssyyn; ”Nyt Jumalalle Kunnia”. Myös tällä tapahtumalla me reserviläiset olemme halunneet kunnioittaa veteraanipolven uhrauksia.

Joulutulilla kuultiin myös kirkkoherra Jukka Salon toimittama Jouluhartaus. Kuva: Anne Haapamäki
Sodanaikaisilla piirustuksilla rakennettu korsu on ollut suosittu tutustumiskohde Joulutulien yhteydessä. Kuva: Timo Fors

Viime lauantaina 18.12.2021 oli 25. kerta, kun Joulutulet järjestettiin. Viimevuotiset joulutulet jäivät koronan vuoksi väliin.

Osallistujia oli glögimukeista laskettuna 75 ja mukana oli ilahduttavasti myös lapsiperheitä. Monille osallistujille myös korsuaukiolla sijaitseva ja sodanajan piirustuksilla rakennettu korsu on ollut monelle ainutlaatuinen kokemus.

Järjestäjille on ”maistunut” hyvälle vuosien saatossa palaute:
”Joulutulet tapahtumasta alkaa minun jouluni!”

Heikki Koivisto
Puheenjohtaja
E-P:n Reserviläispiirien hengellinen- ja perinnetoimikunta