Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Reserviupseeripiirin kevätkokous täytti luokkatilan Seinäjoella

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokous järjestettiin Seinäjoella 22.4. piiritoimiston tiloissa. Takatalvi ja kesärenkaat eivät estäneet maakunnan miehiä, vaan sääntömääräiseen kevätkokoukseen saapui väkeä peräti kymmenestä eri maakunnan kerhosta.

Ennen varsinaisen yleisen kokouksen aloittamista saatiin pienimuotoinen esittely kattojärjestön korkeinta valtaa käyttävään toimielimeen liittyen. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin liittovaltuustoedustaja Marko Kaappola oli kutsuttuna esittelemässä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston kevätkokouksessa 20.4.2024 käsiteltyä aineistoa.

RUL liittovaltuustoedustaja Marko Kaappola esittelemässä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuustoasioita. Kuva: Jani Syvänen

Kunnostautuneiden palkitseminen

Kiertopalkinnon ja kunniakirjan Kurikan kerholle vastaanotti piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola. Palkintoja luovuttamassa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä on ollut vuosia perinteenä, että ennen yleisen kokouksen sääntömääräisiin työjärjestyskohtiin pureutumista, palkitaan ansioituneita kerhoja viime vuoden toimintalomakkeilla tapahtuneeseen raportointiin perustuen.

Mallikerhot valittiin tuttuun tapaan kahdessa sarjassa. Isojen kerhojen (yli 50) jäsentä vuoden mallikerho statuksen nappasi itselleen Kurikan Reserviupseerikerho. Kiertopalkinnon ja kunniakirjan kerholle tuli vastaanottamaan Kurikan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen ja piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola.

Isojen kerhojen parhaat (yli 50) jäsentä

1. Kurikan Reserviupseerikerho 9894 pistettä
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 6530 pistettä
3. Ähtärin Reserviupseerikerho 5398 pistettä

Pienten kerhojen (alle 50) jäsentä vuoden mallikerhoksi nimettiin aktiivisuudestaan tunnettu Ylistaron Reserviupseerikerho. Kiertopalkinnon ja kunniakirjan vastaanotti Ylistaron Reserviupseerikerhon puheenjohtaja ja piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Molempien mallikerhopalkintojen luovutuksen osuessa tällä kertaa piirihallituksen johdon käsiin, voitaneen todeta, että esimerkissä on voimaa.

Kiertopalkinnon ja kunniakirjan Ylistaron kerholle vastaanotti piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki. Kuva: Jani Syvänen

Pienten kerhojen parhaat (alle 50) jäsentä

1. Ylistaron Reserviupseerikerho 2122 pistettä
2. Kortesjärven Reserviupseerikerho 939 pistettä
3. Teuvan Reserviupseerikerho 389 pistettä

Prosenttiampujat kunniaan

Prosenttiammunta on Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhdistyksille järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Prosenttiammuntaan lasketaan kaikki vähintään kymmenen laukausta käsittävät ampumasuoritukset, joissa käytetään kilpailulajeissa käytettäviä aseita.

Prosenttiammunnan suorittamista valvoo ja osallistumiset kirjaa yhdistysten ampumavastaavat. Jäsenmäärä, jonka perusteella tulos lasketaan, on maksaneiden jäsenten lukumäärä ensimmäisenä päivänä joulukuuta liittojen jäsenrekisterissä.

Prosenttiammuntatuloksensa ilmoitti 7 kerhoa 16:sta toimintalomakkeen jättäneestä.

Isojen kerhojen (yli 50) jäsentä vuoden prosenttiampuja statuksen nappasi itselleen Ähtärin Reserviupseerikerho.

1. Ähtärin Reserviupseerikerho 75,34 %
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 66,67 %
3. Kurikan Reserviupseerikerho 64,15 %
4. Seinäjoen Reserviupseerikerho 12,40 %

Pienten kerhojen (alle 50) jäsentä vuoden prosenttiampujaksi nousi Kortesjärven Reserviupseerikerho kovalla tuloksella.

1. Kortesjärven Reserviupseerikerho 100,00 %
2. Ylistaron Reserviupseerikerho 57,14 %
3. Kuortaneen Reserviupseerikerho 22,86 %

Molempien kerhojen edustus puuttui tällä kertaa kevätkokouksesta, joten kunniakirjat toimitetaan palkittaville kerhoille toisella tapaa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin sääntömääräiseen kevätkokoukseen saapui väkeä peräti kymmenestä eri maakunnan kerhosta. Kuva: Jani Syvänen

Sujuva ja hyvähenkinen kokous

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin esityslistan sille varatussa kohdassa Jorma Kangasluoma Ylistaron Reserviupseerikerhosta. Kangasluoma koputtelikin puunuijalla kokousta sujuvasti eteenpäin kokenein ottein. Kokousväki oli yksimielistä ja esiteltävään aineistoon tyytyväisiä, joten toimintakertomus ja tilinpäätös voitiin vahvistaa, sekä vastuuvapaus myöntää hallitukselle.

Piirihallituksen kokoonpano oli aiheuttanut joltain osin polemiikkia taustalla ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari käytti pitkän ja jopa historiallisen puheenvuoron ottaessaan kantaa piirin toimintatapoihin nyt ja jatkossa. Hyvin valmisteltu puheenvuoro käsitteli perusteellisesti yksilön yhdistymisvapautta viitaten perustuslakiin, yhdistyslakiin sekä yhdistyksen sääntöihin. Eriäviä mielipiteitä ei esitetty, joten voidaan todeta, että piirin puheenjohtajan puheenvuoro oli tyhjentävä.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Miten saada reserviläistoimintaan mukaan uudet tai muuten toimintaan osallistumattomat jäsenet?

Julkaistu

Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan parisen vuotta sitten, alkoi reserviläisyhdistyksiin liittyä uusia jäseniä sankoin joukoin. Esimerkiksi Seinäjoella liittyi vuoden aikana yli 100 uutta jäsentä, mikä on 30 % jäsenmäärästä.

Tämä toi mukanaan uusia haasteita, miten ottaa huomioon tuntuva jäsenkasvu? Miten saada jäsenmäärä pidettyä? Ja miten saada uudet ja vanhat jäsenet mukaan toimintaan?

Jarmo Koskela on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin 1. varapuheenjohtaja.

Olen useasti pohtinut miten saada mukaan toimintaan uudet ja sellaiset jäsenet, jotka vain maksavat jäsenmaksunsa, mutta eivät muuten osallistu toimintaan. Nyt kun jäsenmäärä kasvoi 30 % on aika toimia ja kehittää yhdistystä palvelemaan kaikkia jäseniämme.

Yhdistyksissä on monenlaista toimintaa. Yhdistysten hallituksiin kaivattaisiin monesti ”uutta verta”. Meillä on kunniavartioita, mielenkiintoisia luentoja, viikko / kuukausiammunnat, saunailtoja, retkiä jne. Silti harvoin mukaan toimintaan tulee uusia kasvoja.

Kiinnostus ilmaistaan jäsenhakemuksiin

Kun katsoo uusia jäsenhakemuksia, niin melkein jokaisella jäseneksi hakevalla on kiinnostuksen kohteena ammunta, maanpuolustustoiminta, maakuntajoukot ja osalla heistä myös kunniavartiot eli perinnetoiminta. Vuosia kuluu, mutta nämä henkilöt eivät kuitenkaan osallistu tarjottuihin toimintoihin? Olen tehnyt sellaisen päätelmän, jotta ammunta kiinnostaa eniten, mutta osallistumiskynnys yhdistysten viikko/kuukausiammuntoihin on suuri. Varsinkin ellei ole aikaisemmin ampunut millään aseella tai edellisestä kerrasta on kulunut vuosia.

Seinäjoen Reserviläisten järjestämät matalan kynnyksen ammunnat vasta-alkajille on ollut menestys. Ammunnanjohtaja Jarmo Koskela valvoo turvallista suoritusta.

Matalan kynnyksen malli

Muistan kuulleeni jostain matalan kynnyksen urheilulajeista, joiden tavoitteena on saada juuri uusia jäseniä mukaan harrastamaan ja kilpailemaan eri lajeissa. Kuten nimikin jo sanoo ”matalalla kynnyksellä”. Niinpä päätimme kokeilla matalan kynnyksen pistooliammuntoja vasta-alkajille. Kokeilu oli positiivinen yllätys, kun kurssit täyttyivät muutamassa tunnissa uusilla ja sellaisilla jäsenillä, jotka eivät olleet ennen osallistuneet yhdistyksen toimintaan. Matalan kynnyksen ammuntoja on nyt jo muutamia järjestetty ja niistä saatu palaute on ollut todella positiivista.

Mielekäs toiminta aktivoi sankoin joukoin ammunnasta kiinnostuneet liikkeelle.

Kannustan kaikkia yhdistysten jäseniä osallistumaan omien yhdistystenne toimintaan matalalla kynnyksellä. Lisäksi kannustan kaikkia yhdistyksiä järjestämään vasta-alkajille tai muuten toimintaan osallistumattomille omia tapahtumia. Naisille suosittelen järjestämään omia ammuntatilaisuuksia, joissa vaihtoehtoina on vapaavalintaisesti .22 kaliiperin pienoispistooli tai 9mm kaliiperin pistooli.

Maanpuolustusterveisin
Jarmo Koskela
1. varapuheenjohtaja
Ampuma- ja urheilutoimikunnan puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kansallinen veteraanipäivä

Julkaistu

Kansallinen veteraanipäivä on Suomessa sotaveteraanien kunniaksi 27. huhtikuuta vietettävä juhlapäivä ja yleinen liputuspäivä. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa ja asia vahvistettiin valtioneuvostossa puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä 1986.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireillä on ollut suuri kunnia keskustella vuosien mittaan useiden sodan kauheudet nähneiden miesten kanssa ja välittää osaltaan heidän tarinaansa jälkipolville.

”Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Sotiemme veteraanien uhrauksia arvostaen ja muistoa kunnioittaen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Lakeuden Maanpuolustajan huhtikuun 2024 henkilökuvassa Pekka Piispanen

Julkaistu

Reservin ylikersantti Piispaselle kiinnostus maanpuolustustyötä kohtaan on tullut verenperintönä.

Kuka: Pekka Piispanen
Sotilasarvo: Ylikersantti (res)
Motto: ”Positiivisuuden kautta!”
Syntymäpaikka: Karstula
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset:
– YO-merkonomi
– Kaupanalan erikoisammattitutkinto

Työura:
– Nuoruus ja kesätyöt yrittäjäperheessä, joka piti kirjakauppaa Karstulassa.
– Suomalainen Kirjakauppa, myymäläpäällikkö 1990-2012
– Kuuskaistan Palvelut Oy, palvelupäällikkö 2012 – jatkuu

Perhesuhteet:
Vaimo, 3 aikuista lasta, jotka ovat jo maailmalla.

Kunniavartiossa kolme sukupolvea. Pekan appi reservin vääpeli Veli-Matti Hautala, Pekan poika upseerioppilas Eetu Piispanen (nyk. luutnantin arvossa) ja reservin ylikersantti Pekka Piispanen.

Harrastukset:
– Kaukalopallo, höntsälätkä, maastopyöräily, padel
– Kalastus ja luonnossa liikkuminen
– Penkkiurheilu
– Matkustelu

Pekka Piispaselle ulkoilu ja matkailu on tärkeitä. Kun nämä kaksi teemaa yhdistää voi päätyä vaikka pyöräilemään Itävaltaan.
Pekka Piispanen tunnetaan maanpuolustustyön lisäksi myös kovana myyntimiehenä. Pekka pitää hallussaan epävirallista Suomen ennätystä isänmaallisten runokirjojen myynnissä vuodelta 2023.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Olen nuoresta pitäen ollut kiinnostunut luonnosta ja siellä liikkumisesta, vietinhän nuoruuteni metsien ja järvien keskellä. Armeijan jälkeen, kun muutin Seinäjoelle opiskelemaan ja työelämään huomasin ympärillä olevan maakunnan hehkuvan todellista Koti- Uskonto ja Isänmaa teemaa. Vaimoni vanhemmat olivat aktiivisia maanpuolustustyössä ja appiukkoni puhui minut mukaan järjestötoimintaan jo 90-luvun alkupuolella. Toki isänmaan asioista oli kovasti puhuttu jo lapsuuskodissa, olivathan molemmat pappani olleet sodassa ja sieltä selvinneet takaisin. Maanpuolustustyö on siis osittain tarttunut verenperintönä ja loppu kiinnittynyt muuton myötä Seinäjoelle.

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Vaasassa

Julkaistu

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta. Päivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Vuoden 2024 teema viestii veteraanien perinnön säilymisen ja sen jatkuvan tunnettuuden turvaamisen tärkeydestä. Pääjuhlaa vietetään Botniahallissa.

Vuoden 2024 kansallisen veteraanipäivän teema ” Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme; Veteranernas arv bevaras – tillsammans lyckas vi” viestii veteraanien perinnön säilymisen ja sen jatkuvan tunnettuuden turvaamisen tärkeydestä.

– Teeman sanoma on erityisen tärkeä nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanien järjestötoimintaa ollaan siirtämässä jälkipolvien tekemän perinnetyön suuntaan. Tämän vuoden teemassa veteraanien perintö sitoudutaan turvaamaan. Siinä myös onnistutaan, kun se tehdään veteraanien oppien mukaisesti – yhdessä, sanoo juhlatoimikunnan jäsen, professori Ilkka Virtanen, joka on kartoittanut veteraanipäivien historiaa ja teemoja eri vuosilta.

Vuoden 2024 veteraanipäivän visuaalisen ilmeen on luonut Vaasan kaupungin graafikko Jouko Keto.

– Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, mitä sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa, kuvailee Keto ajatusta ilmeen takana.

Etulinjan ”veteraaneja” juttutauolla Vuosalmen sillanpääasemassa. Vuosalmen sillanpääasema 24.7.1944. (SA-kuva)

Pääjuhla Botniahallissa 27. huhtikuuta

Veteraanipäivän pääjuhlaa vietetään 27.4. klo 13.30 alkaen Botniahallissa osoitteessa Papinsaarentie 2, Mustasaari. Juhla televisioidaan suorana lähetyksenä ja sitä voi katsoa Yle1 -kanavalla ja Yle Areenassa.

Veteraaniviikolla järjestetään oheisohjelmaa

Veteraanipäivän viikolle järjestetään monipuolista ohjelmaa, jolla kunnioitetaan Veteraanipäivän sanomaa ja siirretään tietoutta myös nuoremmille sukupolville.

Juhlapäivänä on ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus sekä juhlallinen lipunnosto Suomen Vapaudenpatsaalla. Viikolle on luvassa muun muassa luentoja, opastuksia, yhteislaulua, museovierailuja. Koko viikon ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Kaikki mukaan – yhdessä

– Kutsumme kaikki viettämään kanssamme veteraanipäivää ja myös koko viikkoa. Haluamme omalta osaltamme tehdä veteraanien työtä näkyväksi niin, ettemme unohda tätä arvokasta perintöä. On tärkeää, että nuoremmatkin sukupolvet tietävät historiamme ja ammentavat siitä tulevaisuuteen, sanoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Vaasan kaupungin sivistystoimen toimialajohtaja Christina Knookala.

Vaasassa vietettiin kansallisen veteraanipäivän pääjuhla edellisen kerran vuonna 1998 teemalla ”Sotiemme miehet ja naiset – itsenäisyyden turva; Män och kvinnor i våra krig – värnet för vår självständighet”

Veteraanipäivää ja sen viikkoa valmistellaan kaupungin vetämänä laajassa yhteistyössä. Valmisteluissa mukana ovat muun muassa Puolustusvoimat, seurakunnat sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt.

Yleisö pyydetään saapumaan viimeistään 13.00. Botniahallilla on tarjolla ruokaa ja kahvia kello 11.30–13.00.

Laivaston soittokunta. Kuva: Tara Jaakkola

Musiikista juhlassa vastaa Laivaston soittokunta kapellimestari Tero Haikalan johdolla. Solisteina esiintyvät musiikkimajuri Juha Ketola ja laulaja-näyttelijä Sarah Nedergård. Juhlassa esiintyvät myös kuorot Wasa Sångargille, Kuula-opiston kuoro Estradi ja Onkilahden yhtenäiskoulun musiikkiluokkien kuoro Fading. Juhlan juontaa toimittaja Manu Myllyaho.

Juhlaan veteraanin tervehdyksen tuo vaasalainen sotaveteraani Karl-Erik Källström, lisäksi saamme myös valtiovallan, puolustusministeriön ja puolustusvoimien tervehdykset.

Juhla televisioidaan suorana Yle1 -kanavalla ja Yle Areenassa.

Ennen pääjuhlaa 27.4. on myös kello 9.00 lipunnosto ja Ilmavoimien ylilento Suomen Vapaudenpatsaalla Vaasan kauppatorilla sekä kello 10.00–11.00 ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa.

Jumalanpalveluksen jälkeen Botniahallille pääsee maksuttomilla bussikuljetuksilla kaupungintalon edestä ja juhlan jälkeen takaisin.

Vaasan Kaupunki

Lisätietoja: https://www.vaasa.fi/kansallinen-veteraanipaiva-2024/