Isonkyrön Reserviupseerikerhon 70-vuotista taivalta juhlistettiin 7. maaliskuuta arvokkaat historialliset puitteet tarjonneessa Pohjankyrö -talossa, joka on myös paikkakunnan entinen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd- talo vuodelta 1939. Tervetulosanat lausui juhlivan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Antti Iivari ja kerhon vaiheita vuosien varrelta muisteli pitkäaikainen entinen puheenjohtaja Mikko Jylhä.
Suomessa saatiin vapaussodan jälkeen vähitellen käyntiin organisoitu reserviupseerien koulutus, ja sen myötä heräsi tarve yhteydenpidosta myös koulutuksen jälkeen. Vuonna 1925 perustettiin Helsingissä Reserviupseerikerho, jonka toimialueena oli koko maa. Pikku hiljaa kerhoja perustettiin muuallekin ja vuonna 1931 organisoiduttiin Reserviupseeriliitoksi. Etelä-Pohjanmaalla ensimmäinen kerho perustettiin Ähtäriin vuonna 1933. Vuonna 1952 kerhoja oli jo yhdeksän ja silloin perustettiin Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri. 1950-luvun loppuun mennessä oltiin nykyisen kaltaisessa parinkymmenen kerhon määrässä.
28.2.1954 kokoontui pankinjohtaja Viljo Knaapin kotiin toistakymmentä miestä Isonkyrön Reserviupseerikerhon perustamiskokoukseen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Komsi. Alkuvaiheissa toiminnassa oli tervettä henkilökiertoa, sillä puheenjohtajat vaihtuivat parin, kolmen vuoden välein. Pollarin Väinön ja allekirjoittaneen kohdalla homma sitten ”tökkäsi”, ja puheenjohtajakausi venyi turhan pitkäksi. Antti Iivari on kerhon 14. puheenjohtaja.
Kerholla oli alkuvaiheissa jopa oma toimitila, sillä Orisbergin kartano luovutti Tammenpään torpan asuinrakennuksen Isonkyrön ja Ylistaron reserviupseerien yhteiseen käyttöön. Tilasta luovuttiin kuitenkin jo 1960-luvun alussa.
Yhteistyö Isonkyrön Reserviläiset ry:n eli entisen Aliupseeriyhdistyksen kanssa on ollut aina luontevaa. Kaikki suuremmat hankkeet on toteutettu yhdessä ja sekä syys- että kevätkokouksissa on hyödynnetty yhteistä ohjelmaa. Yhteistä on myös varainhankinta, jonka ytimenä on perinteinen joulukuusimyynti.
Takavuosina iso osa perinnetyötä olivat sotainvalidi- ja sotaveteraanikeräykset. Kunnianosoitukset sankarihaudalla itsenäisyyspäivänä ja kaatuneiden muistopäivänä toteutetaan Isossakyrössä juhlavasti. Kun Suomi vuonna 2017 täytti sata vuotta, sankarihaudalla oli itsenäisyyspäivänä parivartio koko vuorokauden ajan – yhteensä noin sata vartiomiestä ja -naista. Jouluaaton vartioonkin on kasvava määrä halukkaita. Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu myös kahdet sankarihautajaiset, kun Kannakselta löytyneiden vainajien jäännökset saatettiin haudan lepoon. Kesällä 2023 juhlistettiin sankaripatsaan 100-vuotistaivalta.
Kerhon jäsenet ovat olleet vahvasti mukana kahdessa suuressa hankkeessa. Ensimmäinen oli v. 1994 Asemies-tapahtuma, jonka jatkoksi syntyi Asemies-museo. Toinen oli kesällä 2011 Kiteelle pystytetty Kuivalaisen taistelun muistomerkki.
Asemies-tapahtumassa esitettiin Isonkyrön urheilukentällä kolmena päivänä kavalkadi, jossa tuotiin esille suomalaista ja kyröläistä asemieshistoriaa nuijasodasta nykypäivään. Aidot puvut, aseet, taistelunäytökset ym. työllistivät satoja talkoolaisia. Ohjelman ideoinnista vastasi pääasiassa maanviljelysneuvos Risto Knaapi apunaan useita toimikuntia. Talousvastuun kantoivat Reserviupseerikerho ja Reserviläisyhdistys. Ja se vastuu oli aika kova, sillä tapahtuman budjetti oli noin kymmenen kertaa suurempi kuin yhdistysten yhteinen ”liikevaihto”. Mutta siitä selvittiin!
Kuivalaisen taistelussa jatkosodan alussa kaatui 49 kyrönmaalaista. Yhteistyössä Laihian ja Vähänkyrön maanpuolustusjärjestöjen kanssa tehtiin mittava rahankeräys ja heinäkuussa 2011 pystytettiin Kiteelle taistelun muistomerkki. Kiteellä on sen jälkeen käyty lähes vuosittain: joka kolmas vuosi on isokyröläisten vuoro viedä havuseppele muistomerkille ja kuluneen 12 vuoden aikana Kiteen itäosiin on pystytetty neljä uutta muistomerkkiä pohjalaisdivisioonan eri joukko-osastoille. Kaikissa näissä hankkeissa on ollut mukana myös isokyröläisiä.
Napuen taistelun 300-vuotistapahtuman jälkeen heräsi ajatus perustaa Isoonkyröön oma perinne-joukko-osasto ylläpitämään 1700-luvun synkkien tapahtumien muistoa. Nyt Napuen Perinne ja Tykit ry pystyy mobilisoimaan kaksi mustaruutitykkiä ja toistakymmentä tykkimiestä aidoissa karoliiniarmejan varusteissa. Tässäkin porukassa on mukana upseerikerhon jäseniä.
Hiljattain herätti huomiota erään tutkijan kehotus reserviläisille; pitäkää itsenne kunnossa. Isossakyrössä sitä on yritetty mm. viikottaisissa pistooliampumajuoksuharjoituksissa Lapinmäessä, missä parikymmentä vuotta sitten kävi säännöllisesti viidestä kymmeneen veljesyhdistysten jäsentä. Nykyään juoksu on jäänyt vähemmälle mutta ammuntaa edelleen harrastetaan.
Vuonna 1992 Isostakyröstä lähti ensimmäisen kerran joukkue reserviläisten valtakunnalliselle syysjotokselle Laihialle. Sen jälkeen on yhdessä Reserviläisyhdistyksen kanssa oltu lähes joka vuosi mukana, parhaimmillaan jopa kahdella joukkueella. Pohjoisin jotosmaasto on ollut Ounasvaaralla ja eteläisin Porkkalanniemellä. Tulevana syksynä on sitten meidän vuoromme olla tämän tapahtuman järjestäjänä.
Vuonna 2010 järjestettiin ensimmäinen kaikille kansalaisille tarkoitettu noin puolen päivän mittainen Isokyrö-jotos eli leikkimielinen maastokilpailu. Tapahtuma on sen jälkeen uusittu muutaman kerran. Maakuntamarssia marssittiin keväällä 2021 ja Reserviläisurheiluliiton frisbee-golf SM-kisa järjestettiin Ylipäässä saman vuoden syksyllä.
Kerhon jäsenmäärä on tällä hetkellä 60, mikä on tämänkokoiselle paikkakunnalle hyvä. Vaikka ihmisten sukupuoleen ei enää saisikaan kiinnittää huomiota, on minusta silti ilahduttavaa, että jäsenistössä on naisiakin. Useimmat isokyröläiset RUK:n käyneet liittyvät kyllä kerhomme jäseneksi, mutta opiskelu ja työ vievät heidät muualle, jolloin kotiseudun toimintaan ei enää pystytä osallistumaan. Tällä hetkellä nuorehkoja toimivia jäseniä on onneksi useita.
Onnitteluni juhlivalle Isonkyrön Reserviupseerikerholle!
Mikko Jylhä
Isonkyrön Reserviupseerikerho
