Artikkeli

MPK Pohjanmaa toimii laatu edellä

Julkaistu 2.4.2024

Pohjanmaan maanpuolustuspiirin valmiuspäällikkö Toni Puutio oli vieraana 25. maaliskuuta Ähtärin Reserviupseerikerhon kevätkokousta edeltäneessä reserviläisillassa. Räjähdekeskuksen tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa Puutio kertoi MPK:n toiminnasta.

Reservin yliluutnantti Toni Puutio on ollut aktiivinen reserviläinen jo vuodesta 2008 alkaen. POHMPP:n valmiuspäällikkönä hän aloitti vuonna 2020. Puution tehtäviin kuuluvat koulutus (SOTVA, maakuntajoukot), MPK:n kouluttajapoolin hallinta ja rekrytointi.

— Suuri osa työstäni on olla MPK:n vapaaehtoisten sekä alueemme reserviläisten kontaktipintana, kiteytti Puutio.

Lähes joka viikonloppu on kursseja

Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Se on perustettu vuonna 1993. Vuonna 2008 MPK sai julkisoikeudellisen aseman. Sen tehtävät määritellään laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.

MPK:ssa on 14 jäsenjärjestöä. MPK on puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani. Tämän lisäksi MPK tekee yhteistyötä muiden turvallisuus-, kasvatus- ja valistustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Valtakunnallisesti MPK:lla on yli 2 000 kurssia vuodessa. Viime vuonna koulutusvuorokausia oli 115 000. Kursseille on osallistunut yli 60 000 henkilöä vuodessa. Toiminnassa on mukana kolmisen tuhatta vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa. Sitoutuneet ja vapaaehtoiset henkilöt ovat MPK:n suurin voimavara.

Reservin yliluutnantti Toni Puutio aloitti POHMPP:n valmiuspäällikkönä vuonna 2020. Kuva: Aarre Löytömäki

MPK Pohjanmaa keskittyy peruskoulutukseen

Pohjanmaan maanpuolustuspiiriin kuuluvat Kokkolan, Kauhavan ja Vaasan koulutuspaikat. Varuskuntia alueella ei ole. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Porin prikaati ja Pohjanmaan aluetoimisto. MPK:n valtakunnallisia osaamiskeskuksia on alueella kaksi: sotilaspoliisikoulutus ja tarkka-ampujakoulutus.

POHMPP:n uusi koulutusjärjestelmä (SOTVA) on jalkautettu vuosien 2020–2023 aikana. Sotilaallista valmiutta palveleva koulutus perustuu MPK:n koulutusohjelmiin ja alueen paikallisjoukkojen koulutustarpeeseen.

Koulutusjärjestelmä tarjoaa nousujohteisia koulutuspolkuja reserviläisille. Polku voi johtaa paikallisjoukkojen sijoitukseen. MPK Pohjanmaa kouluttaa omat kouluttajansa.

— Keskitymme peruskoulutukseen ja myös Ukrainan sodan oppien tuomiseen koulutukseen. Järjestelmää auditoidaan säännöllisesti. Tavoitteenamme on kasvattaa volyymia hallitusti laatu edellä, korosti Puutio.

Viime aikojen tilanteen ja tapahtumien myötä rekrytoinnissa on ollut havaittavissa selvä piikki. Ukrainan sota on osoittanut, että jalkaväkitaistelun osaaminen ja suojautuminen ovat taistelijan keskeisimpiä taitoja. Miehittämättömän ilmailun kouluttajakoulutus on jo käynnistetty.

Valmiuspäällikkö Toni Puutio kertoi, että uutena asiana koulutukseen ollaan tuomassa pimeätaistelua. Tavoitteena on, että jo kolmen vuoden päästä voidaan puhua laadukkaasta osaamistasosta.

MPK:lla on omat nettisivut osoitteessa mpk.fi. Sieltä löytyy myös tärkeä koulutuskalenteri. Valmiuspäällikkö Puutio muistutti, että koulutukseen voi hakea myös muualle kuin omalle alueelle.

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho. Viime vuonna 90 vuotta täyttäneen kerhon tämänvuotinen kevätkokous pidettiin Räjähdekeskuksen tiloissa. Kuva: Aarre Löytömäki

Ähtärin kerholla on pitkä historia

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho. Viime vuoden lokakuussa vietettiin kerhon 90-vuotisjuhlaa.

Ähtärin Reserviupseerikerhossa on jäseniä myös Soinista ja Lehtimäeltä. Viime vuoden lopussa kerhossa oli kaikkiaan 76 jäsentä. Kerhon ja hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Juhani Luodeslampi.

Aarre Löytömäki
Ähtärin Reserviupseerikerho ry

Rauhoitella ja antaa rauha

Julkaistu 28.3.2024

Viime päivinä olen miettinyt kahta teonsanaa: yhtäältä ”rauhoitella”, toisaalta ”antaa rauha”. Sanoissa on keskenään paljon samaa, mutta sisältyykö niihin myös jokin ero?

Lähivuosien perspektiivissä tällä hetkellä eletään yhteiskunnallisessa keskustelussa kuohuvaa aikaa. Useat ovat vedonneet eri osapuoliin tilanteen rauhoittamiseksi. Myös oma tai läheisen ihmisen mieli voi olla rauhaton. Moni kaipaa jotakin, joka voisi rauhoittaa.

Rauhoitteleminen on lukuisissa tilanteissa tärkeää. Sitä tarvitaan, kun huolet tai muut kielteiset asiat valtaavat mielen. Silloin rauhoitteleminen tuo toisen näkökulman asioihin. Usein aikuisen tehtävänä on olla lapsen vierellä ja rauhoitella: ei hätää.

Rauhoitteleminen voi kuitenkin sisältää myös toisenlaisen merkityksen. Tällöin ristiriidat pyritään painamaan taustalle – kenties siirtämällä huomio jonnekin toisaalle. Tällainen rauhoitteleminen voi lieventää väliaikaisesti oireita, mutta se ei korjaa rauhattomuuden perimmäisiä syitä.

Kauan sitten Jerusalemissa elettiin levotonta aikaa. Oli tarve rauhoitella tilannetta. Jeesuksen saapuminen kaupunkiin pääsiäisjuhlille ei helpottanut asiaa, vaan ristiriidat tuntuivat kärjistyvän entisestään. Alkoi näyttää siltä, että tilanne rauhoittuisi parhaiten, jos tämä rauhanhäiritsijä tuomittaisiin ja vastaavasti vapautettaisiin Barabbas, kapinan aikana tehdystä murhasta tuomittu rikollinen. Erilaisilla myönnytyksillä huomio siirtyisi pois epämiellyttävistä asioista.

Rauhoittelemalla ei kuitenkaan saatu aikaan pysyvää korjausta tilanteeseen. Päinvastoin vanha järjestys alkoi horjua vähitellen yhä laajemmalla alueella. Samalla pääsiäisen tapahtumat toivat kuitenkin rauhan tavalla, jota tuomitsijat tai tilanteen rauhoittelijat eivät osanneet arvata. Tuo rauha on pohjimmiltaan silmiltämme salassa, mutta tänäkin vuonna pääsiäinen tuo sen näkyväksi.

Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus saapuu levottomien, pelokkaiden ja epäilevien oppilaiden keskelle ja lausuu: ”Rauha teille.”
Hän ei ainoastaan rauhoittele vaan antaa rauhan, ikuisen rauhan.

Rauha sinulle ja pääsiäisjuhlaasi!

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa

Suosittu SRA-kurssi järjestettiin jälleen Ilmajoella

Julkaistu 27.3.2024

Ilmajoen Reserviläiset järjestivät maaliskuun 22.-24. päivinä SRA turvallisen ampujan kurssin pitkällä perinteellä. Kursseja on järjestetty Ilmajoella jo vuodesta 1996 lähtien joka vuosi. Sana hyvästä kurssista on levinnyt laajalle.

Viime vuonna suosituksien pohjalta kurssille tultiin Turusta asti, tänä vuonna pisimmän matkan teki kurssilainen Hämeenlinnasta. Eikä tietysti ihme, kun kurssi järjestetään ns. ALL INCLUSIVE periaatteella. Kaikki kurssin aikana tarvittavat aseet ja patruunat kuuluvat hintaan. Lisäksi huoltotoimikunnan naiset pitävät huolta siitä, että ruoka ja juoma eivät kurssilta lopu.

Kurssi järjestetään tavanmukaisesti kahdenkymmenen hengen osallistujajoukolle kolmen päivän kokonaisuutena, jossa on oma päivänsä teorialle, toinen aseenkäsittelyn ja ammunnan harjoittelulle ja kolmas ampumakokeelle. Tämä on meillä todettu vuosien saatossa parhaiten toimivaksi ja kurssilaisia palvelevaksi konseptiksi.

Teoriaosuudessa perehdyttiin sääntöihin, aseen osiin ja turvalliseen ammuntaan. Kuva: V-M Kulmala

Perjantai-iltana aloitettiin Ilmajoen Laäkintävarikon kerholla teoriaosuudella. Tässä käydään läpi lajin säännöt, niiden kommervenkit, aseen osat ja turvallisen ammunnan periaatteet. Täysin kylmintään kenenkään ei pitäisi tulla paikalle, sillä kurssilaisille on etukäteen lähetetty tietopaketti, jossa on mukana kaikki mm. sääntömateriaalit sekä esitentti tehtäväksi, jonka avulla pystyy valmistautumaan illan päättävään teoriakokeeseen. Tänä vuonna teoriakoe tehtiin ensimmäistä kertaa verkon välityksellä omilla älypuhelimilla.

Lauantain teemana on tutustua lajiin ammunnan kautta, ja siirtää teoriaoppeja käytäntöön. Päivä aloitettiin aamupalalla ja kouluttajien palautteella teoriakokeesta. Seuran aktiivit lähtivät täksi ajaksi rakentamaan kahden tunnin rastit kiväärille, pistoolille ja haulikolle. Pääpaino lauantaina annettiin pistoolille ja sen kanssa toimiseen. Ampumakokeesta suurin osa ammutaan pistoolilla, sillä se herkimmin tuo esiin virheet piipun suunnassa ja sormen paikassa. Tänä vuonna pistoolilla harjoitusammunta tehtiin rivissä joukolla, aikaisemman yksilösuorituksen sijaan. Tällä tavoin ei pääse liikaa kylmettymään vuoroaan odotellessa ja saadaan enemmän valvottuja toistoja aikaiseksi.

Lauantaina annettiin pääpaino pistoolille ja sen kanssa toimiseen. Kuva: V-M Kulmala

Kiväärirastilla Ilmajoen reserviläisten laajan oman asekaluston avulla kurssilaiset pääsivät kokeilemaan niin AR- kuin tutumpaa AK-tyylistä kivääriä. Vaikka haulikkoa ei kokeessa käytetäkään, myös sen käsittelyä harjoiteltiin ja kaadettiin peltejä sekä särjettiin kiekkoja.

Ilmajoen reserviläisten keskitytään turvalliseen aseenkäsittelyyn ja tarjotaan osallistujille runsaasti toistoja harjoittelun kautta. Lisäksi jaettiin tietoa SM- ja pienempienkin kisojen kokemuksista, sekä vinkkejä aseiden rakenteluun ja virittelyyn harrastuksen edetessä.

Kiväärirastilla kurssilaiset pääsivät kokeilemaan mm. AK-tyylistä kivääriä. Kuva: V-M Kulmala

Käytännön ampumakokeen suorituksessa oli sopiva jännitys läsnä. Kuva: V-M Kulmala

Sunnuntaina koko viikonlopun kruunasi käytännön ampumakokeen suoritus, johon jokainen kurssilainen tuli pienen jännityksen saattelemana. Kahdella suorituspaikalla jokainen kävi tekemässä suorituksensa ja sai käteensä tuloslapun, jonka kanssa nousi mäen harjalle mökkiin kuulemaan pääkouluttajien päätöksen; menikö läpi vai ei. Ja pääsääntöisesti meni.

Hernekeiton voimin kotimatkalle lähteneet lupailivat palata piakkoin kisaamaan, joten uusia nimiä nähtäneen kohta tuloslistoilla.

Ville-Matti Kulmala
Puheenjohtaja
Ilmajoen Reserviläiset

Reserviläistoiminta harrastuksena

Julkaistu 26.3.2024

Harva harrastus tarjoaa yhtä monipuolisen toiminnan kirjon, kuin mitä reserviläistoiminta jo tällä hetkellä tarjoaa. Monilla paikkakunnilla reserviläisten näkyvin toiminnanmuoto, ainakin ulkopuolisille, liittyy erilaisiin muistopäivien kunniakäynteihin ja veteraanityöhön.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari

Useimmat yhdistykset järjestävät säännöllisesti tai epäsäännöllisemmin myös erilaista ampumatoimintaa. Reserviläistoiminta voi olla paljon muutakin, ja myös on.

Varautuminen on toiminnan ydintä

Perinnetyötä on monilla paikkakunnilla siirretty yhä enemmän keskitetysti perinnetoimikuntien vastuulle, jossa toki reserviläisyhdistykset ovat keskeisinä toimijoina mukana. Viime vuosien globaalit tapahtumat ovat monipuolistaneet monen yhdistyksen toimintaa. Varautuminen erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin, oli ne sitten luonnonmullistusten seurausta tai sotilaallisesti aiheutettuja, ovat reserviläistoiminnan ydintä.

Reserviläisyhdistykset ovat keskeisinä toimijoina mukana perinnetyössä. Kuva: Esko Petäjä

Reserviläiset ovat auttaneet esimerkiksi koronaviruksen yhteiskuntasulun aikana esimerkiksi ikäihmisten kauppa-asioinneissa, organisoineet varustekeräyksiä Ukrainan sodan aikana sekä kouluttaneet omavaraiseen varautumiseen. Reserviläisiä on haastettu olemaan elämänsä kunnossa vuonna 2025. Tällä tarkoitetaan fyysisen kunnon ja toimintakyvyn lisäksi myös psyykkistä kuntoa sekä tietotaidollista osaamista.

Etelä-Pohjanmaan reserviläispiireillä on myynnissä sopivalla tekstillä varustettuja ”kökkäpaitoja”.

Monet reserviläisyhdistykset järjestävät toimintaa sekä jäsenilleen, mutta myös yhdistyksiin kuulumattomille. Hyviä liikuntamuotoja reserviläisille ovat esimerkiksi erilaiset lenkit jalkaisin, hiihtäen tai pyörällä, jotka on helppo toteuttaa myös yhteislenkkeinä. Lisäksi hyviä sotilastaitoja kehittäviä lajeja ovat esimerkiksi erilaiset lihaskuntoa kehittävät lajit, suunnistus ja ammunta.

Sitten on tietysti vielä eri lajien yhdistelmät, kuten esimerkiksi SRA-ammunta, jossa erillisten lajien sijaan yhdistetään useampi laji toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, joka vastaa paremmin tilanteita muuttuvassa ympäristössä. Monesti lenkkeilemään tai muuhun harrastukseen on pienempi kynnys lähteä, kun sinne lähdetään porukalla vakioituneena ajankohtana. Jos urheileminen on tavoitteellisempaa, niin edellä mainituissa lajeissa, sekä monessa muussa yksilö- tai joukkuekilpailussa on mahdollisuus kilpailla myös RESUL:n Suomen mestaruuksista.

Ammunta sen kaikissa muodoissa on osa reserviläistaitoja. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Matkapuhelinverkko alhaalla

Myös tieto- ja taitopuolen kehittäminen on mahdollista reserviläisharrastuksen kautta. Reserviläisistä löytyy monia aktiivisia radioharrastajia, jotka ovat olleet oma yhteisönsä vuosikymmenien ajan. Viime vuoden aikana ympäri Suomea pystytettiin useampia kyläradioita, joilla varaudutaan viestin kulkemiseen niissäkin tilanteissa, kun matkapuhelinverkot eivät toimi.

Kun varautumista harjoitellaan, ei häiriötilanne ”kovassa” tilanteessa tunnu enää niin suurelta. Tällöin ei esimerkiksi enää niin suurta ahdistusta aiheuta sen pohtiminen, miten hätäilmoituksen saisi tehtyä, kun matkapuhelin ilmoittaa verkkovirheestä ja tiedossa on, että verkkovirhe koskettaa useampaa kuntaa tai vieläkin laajempaa aluetta.

Toimivat viestiyhteydet on kaiken A ja O.

Uudempi harrastajakunta on puolestaan droneharrastajat. Dronejen merkitys on tuoreempana teknologiana korostunut monenlaisissa käyttöpaikoissa, niin erilaisissa etsintätehtävissä kuin sotatantereillakin. Erilaisia droneja ja käyttökohteita niille keksitään jatkuvasti lisää, joten niiden mahdollisuudet ovat vielä lähes rajattomat.

Droonien hyötykäyttö yleistyy kokoajan kasvavalla vauhdilla.

Jos oma reserviläisyhdistyksesi ei järjestä vielä itseäsi kiinnostavaa toimintaa, niin ole yhteydessä puheenjohtajaan tai muihin hallituksen jäseniin ja kysy olisiko mahdollista aloittaa uutta yhteistä tekemistä jonkin tietyn aiheen ympärillä. Monilla paikkakunnilla reserviläiset ja reserviupseerit järjestävät toimintaa yhdessä, mutta myös paikkakuntarajat rikkovaa yhteistoimintaa on tarjolla, eli mahdollisuus osallistua toimintaan saattaa löytyä myös naapuriyhdistyksestä.

Huolehditaan jokainen omalta osaltamme, että reserviläiskunto on huipussaan vuonna 2025!

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Urheilutoiminta kenttäarmeijassa ja kotirintamalla sotien aikana

Julkaistu 20.3.2024

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan kovista painijoistaan kautta historian, mutta moniko tietää, että vapaussotaa, talvisotaa ja jatkosotaa yhdistää verrattain aktiivinen urheilutoiminta kenttäarmeijassa ja kotirintamalla.

Vaasan Voima-Veikkojen entinen painivalmentaja Erkki Hölsö.

Sotien 39-45 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää kuukausiluennon sotien aikaisesta urheilutoiminnasta ja paikalle luennoimaan on kutsuttu aiheeseen hyvin perehtynyt entinen painivalmentaja kapteeni (evp) Erkki Hölsö.

Kaikille avoin ja maksuton luentotilaisuus järjestetään Seinäjoen kaupungin kirjaston Jaaksisalissa 27.3.2024 klo 17.00 alkaen.

Luento käsittelee laajasti urheilutoimintaa kenttäarmeijassa ja kotirintamalla kronologisesti alkaen mm. Autonomian loppuajasta vapaussotaan 1918. SVUL ja TUL yhteistyön alkamista 1920-1930 luvulla. Urheilutoimintaa talvisodan ja välirauhan aikana. Menetettyjä olympialaisia 1940. Asemasotavaihe 1942–1944 rintamalla ja kotirintamalla. Kotirintamaottelut jalkapallossa, painissa ja pesäpallossa 1942–43. Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat ja kotirintamalla menehtyneet.

Kuukausiluennon luennoitsijana toimiva Erkki Hölsö on pitkän linjan painimies Isostakyröstä. Hölsö aloitti vuonna 1982 painivalmennus- ja painituomarityöskentelyn Vaasan Voima-Veikot ry:ssä. Vaasan Voima-Veikot nousi määrätietoisen valmennuksen ja seuratyön ansiosta Suomen painin piikkipaikalle vuonna 1999 ja keikkuu kärkikastissa hyvän perimän jälkeen edelleen.

Sotahistorian ja urheiluhistorian rajapintojen tutkimisesta koostettu esitys on harvemmin käsitelty aihepiiri. Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoista urheilutoiminnan historiaa Seinäjoelle!