• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Etelä-Pohjanmaa vahva perinneaseiden SM-kilpailuissa

Julkaistu 28.5.2024

Reserviläisurheiluliiton perinneaseiden SM-kilpailut järjestettiin Kouvolan Tyrrin Ampumaurheilukeskuksessa Utissa 25.-26. toukokuuta. Toista kertaa Tyrrissä järjestetyissä kisoissa ammuttiin ja ratkottiin jälleen Suomenmestaruudet perinnekivääri- ja pistoolilajeissa.

Kilpailunjohtajan Pasi Laarin alkupuheitten ja RESUL toiminnanjohtaja Veli-Matti Kesälahden tervehdysten, sekä kisan TA:n Marko Patrakan infon jälkeen jalkauduttiin suorituspaikoille. Tyrrissä suorituspaikathan ovat saaneet aina kiitosta. Pientä ”napinaa” ampujissa aiheutti se, että esim. 300m kiväärikisassa ampuja ei päässyt itse tarkistamaan osumia ja käytännössä minkäänlaisen protestin tekeminen oli mahdotonta. Tällaisen ”valinnan” olivat kisajärjestäjät tehneet ja niillä mentiin. Tämän vuoksi tulostaso 300m kisassa ehkä jäi hieman odotettua alhaisemmaksi.

Kuuma hellekeli aiheutti sen, että väreilyä tahtoi olla ja putkella osumien näkeminen oli arpapeliä. Tauluilla ei siis käyty ja tähtäin siirtojen kanssa monella oli varmaan haasteita. Kolmekymmentä laukausta ammuttiin yhteen putkeen. Ratahenkilöstö kyllä ilmoitti viiden kohdistuslaukauksen osumat ampujille radiopuhelimitse. Etelä-Pohjanmaalla oli jälleen vahva joukkue mukana, vaikkakin joitakin totuttuja menestyjiä oli joutunut jäämään kotiin päällekkäisistä asioista johtuen.

Näkymää patjalta. Kuva: V-M Keskinen
Härmälääset Yliketola ja Lindroos vakavana, keskittyvät. Kuva: V-M Keskinen

Odotettua menestystä Etelä-Pohjanmaalle

Kaksipäiväiset kisat toivat tuttuun tapaan eteläpohjalaisille menestystä. Kovimmat ”mitalirohmut” olivat Ilmajoen Janne Rantamäki, sekä Kirsi Keski-Hannula ja Raimo Keski-Hannula Vaasasta. Janne takoi sekä pistooli- ja kiväärilajien osaajana kovaa tulosta molempina päivinä saavuttaen kolme henkilökohtaista Suomenmestaruutta ja yhden pronssin. Kirsillä ja Raimolla oli omissa sarjoissaan kiväärilajeissa sama saldo, molemmille kaksi Suomenmestaruutta ja hopea. Kirsi Keski-Hannula teki myös uuden Suomenennätyksen naisten 150m 3-asennoissa pistemäärällä 247 pistettä. Kaiken kaikkiaan Etelä-Pohjanmaan porukka saalisti 20 henkilökohtaista mitalia ja 13 joukkuemitalia.

Yleisen sarjan mestari Rantamäki. Kuva: V-M Keskinen
Perinnepistoolin 50m [50v] joukkuekulta. Keskellä Rasku, Iso-oja ja Lindroos. Kuva: V-M Keskinen
Yleisen sarjan kentän joukkuekulta. Keskellä Lähdesmäki, Rantamäki, Ala-Hukkala. Kuva: V-M Keskinen
Härmän miehillä on sauna ja mitali-illallinen edessä. Kuva: V-M Keskinen

Keski-Hannulan aktiivisesti ampuva pariskunta

Tauolla erien välissä otettiin pikahaastattelu Keski-Hannulan pariskunnasta. Raimo kertoi harrastaneensa ampumaurheilua ja kilpailleensa siinä jo yli 40 vuoden ajan, aluksi ilma-aseiden puolella ja siirtyen sitten myös ruutiase puolelle. Kirsi on harrastanut nyt perinnekiväärilajeja n. 6 vuotta miehensä innoittamana. Raimo kertoi jo hieman ”puutuneensa” yksin matkustamiseen kilpailureissuilla ja sai itsekkin uutta nostetta Kirsin tulessa mukaan perinnekiväärilajeihin, muunkin perheen ollessa välillä mukana.

Aikanaan leikkimielinen haaste harjoitteluradalla oli tuottanut vaimolle 10 laukauksen sarjat 97 ja 96. Raimo sai siis todeta, että vaimosta löytyy tähän lajiin potenttiaalia. Kirsiltä kysyttäessä miten lajiin saataisiin mukaan lisää naisampujia, hän vastasi että lähipiirin merkitys on tietysti oleellinen, kehuen yleensäkin lajin välitöntä ja mukavaa ilmapiirä. Heidän Vaasan yhdistykseenkin voi tulla kokeilemaan lajia radalle omissa harjoitusilloissa ohjatusti.

Aktiivisesti ampuva pariskunta Raimo ja Kirsi Keski-Hannula. Kuva: V-M Keskinen
Naisten sarjan 3-asennon Suomenmestari Kirsi Keski-Hannula ja SE 247p. Kuva: V-M Keskinen

Naisia toivotaan mukaan kisoihin

Marko Patrakan puheitten mukaan kisaviikonlopulle ilmoittautui viisi naista. Pikkuhiljaa se ehkä nousee tuleville vuosille. Ehkä lajin parissa olevien ampujien innostamina saadaan mukaan lisää tyttäriä ja siippoja. Kisat on nyt takanapäin ja monen pitkää kotimatkaa takaisin lakeuksille on ehkä ”keventänyt” tornilogolla varustettu lätkä takataskussa. Kisan tarkemmat tulokset löytyvät osoitteesta https://www.kymensalpa.fi/perinnease-sm-2024/

Mukana ollut

Veli-Matti Keskinen
Ylihärmän Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan toukokuun 2024 henkilökuvassa Helena Huhtala

Julkaistu 27.5.2024

Kuka: Helena Huhtala
Sotilasarvo: Vänrikki (res)
Motto: ”Kaikki hoituu!”
Syntymäpaikka: Kauhava
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset:
– YO-merkonomi

Työura:
– Kesätyöt ja työssäoppimiset kaupanalalla
– Vuosi ennen inttiä Powerparkin kartingissa
– Intin jälkeen pari vuotta kaupanalalla
– Nyt baarimikkona ja järjestyksenvalvojana

Perhesuhteet:
Perheeseen kuuluu äiti, isä, isoveli, pikkusisko ja pikkuveli. Poikaystävä ja Maisa-kissa ovat jokapäiväisessä elämässä mukana.

Harrastukset:
– Kuntosali
– Hevoset
– Lähden kaikenlaiseen höntsäliikuntaan mukaan
– Reserviläishommat ja MPK

Kuvan upseerioppilaat Hietala ja Huhtala ovat Reserviupseerikoulun kurssia nro 256 ”Kaiku”
Reservin vänrikki Huhtala on kiinnostunut kaikentyyppisestä reserviläistoiminnasta. Ammunta kaikissa muodoissa, kuuluu osana vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Armeijaan lähtö oli tiedossa jollain tapaa jo lapsena, ainakin joka vuosi lentäjien juhannuksen aikaan. Katsoin sotilaita aina ihaillen. 18 vuoden iässä päätös oli varma, kun katsoin isoveljeni palvelusta sivusta. Vuoden 2020 tammikuussa aloitin palvelukseni Kajaanissa. Reserviläistoimintaan lähdin mukaan pienesti heti RUK:n jälkeen, kun liityin RUL:liin. Enemmän reserviläistoiminta tuli kuvioihin, kun isoveljeni lähti Ukrainaan vapaaehtoisena ja halusin sen myötä olla itsekin enemmän hyödyksi maanpuolustuksen kannalta. Nyt kuulun Seinäjoen Reserviläisnaiset ry:n johtokuntaan ja olen kouluttajana MPK:lla.

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

Ampumaradalla paistaa aina aurinko

Julkaistu 16.5.2024

Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset järjestivät 14. toukokuuta Seinäjoella ampumatapahtuman liittyen Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton Tulta toukokuussa -haasteeseen.

Haasteen ideana on, että jäsenistö kirjaa verkkolomakkeelle jokaisen henkilökohtaisen yli 10 laukausta käsittävän ampumasuorituksen, josta saadaan sitten dataa ampuma-aktiivisuudesta niin järjestöjen, piirien kuin yhdistystenkin osalta. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Haasteesta voi lukea lisätietoja osoitteesta https://www.reservilaisliitto.fi/kirjoitus/tulta-toukokuussa-haaste-kaynnistyi/

Kun kasa on kohdillaan, tulosta syntyy!

Iloisesta naisjoukosta jokainen saikin kirjata suorituksen Tulta toukokuussa-tapahtumaan. Illan aikana ammuttiin ekokiväärillä niin pystytä, polvelta kuin makuultakin sekä pienoispistoolilla. Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisiin voi liittyä jäseneksi kaikki maanpuolustuksesta kiinnostuneet naiset, olit sitten käynyt armeijan tai et. Kesän lämpimin päivä tähän mennessä helli innokasta naisporukkaa.

Sanonta ”Ampumaradalla paistaa aina aurinko” piti kutinsa nytkin.

Terhi Hakola

Reservin vänrikki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisten hallituksen jäsen Helena Huhtala näyttää polviasennon mallia.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry:n puheenjohtaja Pirkko Sysilampi ampumavuorossa.
Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunnan jäsen Terhi Hakola ampumassa 22 kaliperin pienoispistoolilla.

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Hautajaiset sotilaallisin kunnianosoituksin kolmelle jatkosodan sankarille Teuvalla

Julkaistu 14.5.2024

Teuvalaisten sankarivainajien siunaus- ja hautaustilaisuus toimitetaan sotilaallisin kunnianosoituksin Teuvan kirkossa, osoitteessa Porvarintie 44 tulevana sunnuntaina 19.5.2024 kello 13:00 alkaen.

Alikersantti Arvo Ketonen, sotamies Tauno Lähdes ja sotamies Tauno Komsi katosivat Äyräpään kovissa puolustustaisteluissa 4.7.1944. Lähdes taisteli talvisodassa JR 24:n toisessa konekiväärikomppaniassa Kiviniemen ja Haitermaan alueella. Komsi taisteli kiväärimiehenä Taipaleenjoella ja Vuosalmella legendaarisen everstiluutnantti Matti Laurilan johtamassa JR 23:ssa. Ketonen toimi talvisodassa Kuormakomppania 48:n kengitysseppänä ja hänet siirrettiin maavoimiin 27.5.1940.

Jatkosodassa nämä urheat miehet taistelivat JR 58:n toisessa pataljoonassa, joka perustettiin Teuvalla 19.6.1941 nykyisen kulttuuritalo Orrelan maastossa. JR 58:n taistelujentie kulki Kiteeltä Okanmäen, Äyräpään ja Kivennavan kautta Rajajoen alueelle. Arvo Ketonen toimi JR 58:ssa esikuntalähettinä ja kengitysseppänä. Hänet ylennettiin 17.8.1941 korpraaliksi ja 30.11.1941 alikersantiksi. Tauno Lähdes toimi jatkosodassa konekiväärimiehenä ja hänet palkittiin ansioistaan 2. luokan vapaudenmitalilla. Hän haavoittui 27.7.1941. Tauno Komsi toimi kaasunsuojelumiehenä ja osallistui ansiokkaasti mm. haavoittuneiden kantoon.

Kesäkuun 27. 1944 kaikki kolme siirrettiin Adolf Ehrnroothin johtaman JR 7 eli ns. Tyrjän rykmentin 8. komppaniaan. Suomalaiset puolustivat heinäkuun alussa Vuoksen etelärannalla Vuosalmen sillanpääasemaa, jota hallitsi Äyräpään harju. Taistelukertomuksen mukaan heinäkuun 4. päivä klo 4:30 alkoi vihollisen tunnin kestävä raju kranaattisade raskailla aseilla ja lentokoneilla. Vihollinen sai joen rantaan kolme konekivääriä, joilla se tulitti joella haavoittuneita kuljettavia veneitä. Koko päivä käytiin sillanpääasemassa ja harjanteella rajuja taisteluita. 8. komppania sai lyötyä rajulla vastahyökkäyksellä vasemman sivustan kautta vihollisen takaisin. Puna-armeija jatkoi hyökkäystä seuraavana päivänä ja sai haltuunsa sillanpään lossiin saakka. Suomalaiset vetäytyivät Vuoksen yli, mutta rintama pysähtyi siihen eli oli saavutettu suuri torjuntavoitto.

Adolf Ehrnrooth tarkastamassa joukkoja muutama päivä ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä kesäkuussa 1944. SA-kuva.

Näissä kahden päivän taisteluissa 8. komppania menetti 2/3 miehistään ja useita johtajia mm. komppanian päällikön, joka haavoittui vaikeasti ja jäi sillanpäähän. Heinäkuun 4. päivän taistelussa kaatuivat myös nämä kolme urheaa teuvalaista sotilasta, joiden jäänteet ovat nyt arkuissa odottaen viimeistä matkaansa Teuvan kunniakkaalle sankarihautausmaalle. Siellä heitä on odottanut jo noin 80 vuotta kolme vierekkäistä ristiä, joiden eteen tehtyihin hautoihin heidät nyt kunnialaukauksien saattelemana lasketaan.

Teuvan Sankarihautausmaalla on 247 sankarivainajan ristiä. Jatkosodassa heistä kaatui 195. Näiden sankarivainajien hautauksen jälkeen on vielä jäljellä 34 sodissa kadonnutta sotilasta, joiden jäänteet toivottavasti vielä joskus saatetaan oman ristinsä alle. Osalle kadonneista ja kentälle jääneistä on pidetty sankarihautajaiset heti sotien jälkeen.

Teuvan kirkko. Kuva: Santeri Viinamäki

Vainajien siunauksen toimittaa Teuvan seurakunnan kirkkoherra Lauri Annala. Siunauksen yhteydessä pidettävässä muistotilaisuudessa Puolustusvoimien puheenvuoron pitää Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Marko Kivelä ja Teuvan kunnan puheenvuoron kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Lauri Ketonen, Kari Komsi, Milla Hietaharju puhuvat omaisten puolesta. Reserviläisten puheenvuoron pitää reservin majuri Erkki Nevanperä. JR7:n muistoja valottaa everstiluutnantti evp. Hans Adolf Ehrnrooth. Lisäksi on varattu puheenvuoro sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle (kaivajaryhmä).

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys osallistuu myös tapahtumaan ja heidän toimestaan tehdään tilaisuudesta YouTube -taltiointi. Pohjanmaan aluetoimisto vastaa tilaisuuden järjestelyistä sotilaallisten kunnianosoitusten osalta. Kirkkoupseerina toimii kapteeni Matti Kujala, paikalla on myös everstiluutnantti Pasi Heinua. Musiikista vastavat Pohjanmaan maanpuolustussoittokunta, Teuvan veteraanikuoro ja kanttori Heikki Havi. Teuvan Reserviupseerikerhon ja Teuvan Reserviläisten puolesta on eri tehtävissä lähes 20 jäsentä.

Tilaisuus on kaikille avoin sekä kirkossa että sankarihautausmaalla.

Teuvan sankarihautausmaan Kunnian seppele -patsas. Kuva: Jari Asu

Ristien alla lepäävät lunastivat meille rakkaan Isänmaan hengellään. Kaatuneitten, sotaveteraanien ja lottien muistoa ei saa koskaan hälventää.

Erkki Nevanperä
Teuvan Reserviupseerikerhon pj.
Järjestelytoimikunnan jäsen ja yhdyshenkilö
p. 045 156 6056

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Suomen rannikkotykistöllä luultua isompi merkitys viime sodissa

Julkaistu 13.5.2024

Tsaarinajan Venäjän Suomenlahden pohjoisrannalle rakentama vahva rannikkotykistö oli Neuvostoliitolle itselleen epäonnekkaasti kunnioitettava pelote. Puna-armeija ei tohtinut uhmata Suomen edelleen kehittämää rannikonpuolustusta viime sodissa.

Talvisodan lopulla maaliskuun alussa 1940 Neuvostoliitto yritti jäitse isoa maihinnousua Kotkan ja Virolahden edustalla ja sai ”rantapyssyn” armottoman tulen silmilleen. Osin samaa tapahtui jatkosodassa Viipurinlahdella kesällä 1944.

Suomen rannikkotykistö sodissa 1939 – 1945 -näyttely Wanhassa Veteraanissa Haminassa kertoo kuvin, esinein, tekstein ja keskeisten henkilötarinoiden kautta aselajin onnistumisesta.

Johanna Pakola näyttää, että myös Laatokan rannikonpuolustus on ollut iso osa Suomen rannikkotykistön historiaa, kuten Vahtiniemenkin patteri lähellä Käkisalmea. Kuva: Terho Ahonen

– Vihollinen tiesi Suomen rannikkotykistön vahvaksi, jota ei helpolla läpäistäisi. Ulottuvan ja raskaan tulen torjuntavaikutus ei rajoittunut vain merelle. Rannikkotykistö tuki tehokkaasti maataisteluja niin Karjalankannaksen merisivustalla kuin Laatokan rantamailla, näyttelyn sisällön kokoaja Johanna Pakola Kaarinasta sanoo.

Köyliöläislähtöinen Pakola on palkittu tietokirjailija ja johtanut valtakunnallisen Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen toimintaa puheenjohtajana viimeiset viisi vuotta.

Kommodori evp Tapio Maijala oli iloisella mielellä rakentamassa Haminan rannikkotykistönäyttelyä, tässä sen lottien ja sotilaskotisisarten vitriiniä. Kuva: Terho Ahonen

Turussa toimivan merivoimien vastuumuseo Merikeskus Forum Marinumin toimitusjohtajana 2015 -2022 työskennellyt kommodori evp, Tapio Maijala kiteyttää rannikkotykistön tärkeimmän onnistumisen jatkosodan kesän 1944 torjuntataisteluihin:

– Kannaksen suurista torjuntataisteluista Viipurinlahdella rannikkojoukot, sen jalkaväki ja tykistö, olivat ratkaisevassa pääosassa, näyttelyä Haminassa pystyttämässä ollut Maijala korostaa.

Tapio Maijala oli Kotkan Rannikkoalueen komentajana vuosina 2002 -2004.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin näyttelykausi avataan 18. toukokuuta. Museon rauhanturvaamisen perusnäyttelyä on uudistettu uusin esinein ja kokoelman rakennetta selkeyttämällä.

Museon rannikkotykistön näyttelyä syvennetään avajaispäivänä RUK:n Maneesissa asiantuntijaseminaarilla. Maijalan ja Pakolan lisäksi alustajana on entinen kansanedustaja, toimittaja, rannikkotykistön res. kapteeni ja paikallishistorioitsija Antero Kekkonen Kotkasta. Seminaariin on vapaa pääsy.

Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki muistuttaa, että samana päivänä vietetään Haminan Museokadun yksivuotistapahtumaa Kadettikoulunkadun varrella. Siihen Wanhan Veteraanin tarjontakin liittyy.

Lisätietoja:
www.rvpk.fi
Johanna Pakola
tietokirjailija, Rannikkotykistö-näyttelyn kokoaja
johanna.pakola@gmail.com
040 588 4231

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Wanha Veteraani
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 41
  • Sivu 42
  • Sivu 43
  • Sivu 44
  • Sivu 45
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 143
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Sankarivainajat – Vapautemme hinta
  • Siperian lista
  • Kirjalansalmen uusi silta parantaa huoltovarmuutta
  • Isänmaallinen iltakirkko sai väen liikkeelle Kuortaneella
  • Kaldoaivi 2026

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·