Kaksi Kauhavan ilmailukoulun harjoituslentoa päättyi traagisesti. Edesmenneen silminnäkijän Oiva Kokkisen muistelmat elävöittävät tapahtumia.
1930-luvun alussa Ylihärmässä koettiin kaksi lentoturmaa, jotka järkyttivät paikkakuntaa ja jäivät monien mieleen vuosikymmeniksi. Kauhavan ilmailukoulu oli tuolloin nuori, ja lentokoulutuksen arki vasta muotoutumassa. Koneet olivat kevytrakenteisia ja lentämisen riskit suuria.
Ensimmäinen onnettomuus: Moth syöksyi maahan Hakolan koulun lähellä (8.12.1932)
Ensimmäinen onnettomuus tapahtui torstaina 8. joulukuuta 1932, kun Kauhavan ilmailukoulun Moth-mallinen harjoituskone MO-99 syöksyi maahan Hakolan kansakoulun lähellä.
”Toissapäivänä klo puoli 11 aikaan tapahtui Ylihärmässä lento-onnettomuus, jossa tähystäjä menetti henkensä. Kauhavan ilmailukoulun Moth-mallinen lentokone lähti sanottuun aikaan harjoituslennolle, ja kun se oli ehtinyt Ylihärmän Hakolan kansakoulun kohdalle, syöksyi se toistaiseksi tuntemattomasta syystä noin 200 metrin korkeudesta maahan eräälle pellolle.”
(Helsingin Sanomat 10.12.1932)
Turmassa menehtyi lentomekaanikko Juho Vilhelm Lammi, syntynyt Ylistarossa vuonna 1901. Koneen ohjaajana toimi reserviupseerikokelas Veikko Kukkasniemi, joka loukkaantui vakavasti: hänen molemmat jalkansa murskaantuivat nilkan kohdalta ja otsaan tuli syvä haava. Perimätiedon mukaan Juho Lammi oli edellisenä iltana nähnyt taivaalla ristin kävellessään ulkona Jussi Puhdon kanssa Alahärmässä. Näkyä pidettiin enteellisenä.
Juho Lammin tie ilmailuun
Juho Lammi oli jo 16-vuotiaana mukana vapaussodassa. Asevelvollisuutensa hän suoritti vuosina 1922–1923 ilmailupataljoonassa Santahaminassa.
Käytyään mekaanikkokoulun Juho palveli Utissa maalentoeskaaderissa mekaanikkona, kunnes pääsi vuonna 1926 ohjaajakoulutukseen. Koulutus kuitenkin keskeytyi aivan loppuvaiheessa, kun hän sairastui vakavasti. Toivuttuaan Lammi palasi kesäkuussa 1931 ilmavoimien palvelukseen ja siirtyi ilmailukouluun Kauhavalle mekaanikoksi.
Torstaina 8. joulukuuta 1932 hän sai määräyksen lähteä purjehduslentoharjoitukseen res. ups. opp. Kukkasniemen kanssa. Lento oli noin 100 kilometrin mittainen reitti Kauhava – Evijärvi – Voltti – Kauhava, ja lähtö tapahtui klo 9:00.
Lento päättyi syöksykierteeseen
Lento oli lähestymässä loppuvaihettaan, kun kone ohitti Alahärmän ja saapui Hakolan kylän yläpuolelle noin klo 10.30, 300–400 metrin korkeudessa. Kone teki jyrkän kaarron vasemmalle ja joutui siitä syöksykierteeseen. Kukkasniemi ei onnistunut oikaisemaan, vaan Moth syöksyi maahan pellolle ja tuhoutui täysin.
Mekaanikko Juho Vilhelm Lammi sai välittömästi surmansa, mutta ohjaaja Kukkasniemi selvisi jalkojen katkeamisella ja kasvojen ruhjeilla. Kukkasniemen oma lentoura päättyi myöhemmin traagisesti, kun hän sai surmansa elokuussa 1939 lento-onnettomuudessa Käkisalmessa.
Epäluotettavat Moth-koneet
Moth-harjoituskoneet tunnettiin epäluotettavuudestaan, etenkin kaksihenkisinä. Vuosien 1930–1935 aikana sattui useita vastaavia maahansyöksyjä. Pelkästään vuonna 1932 tapahtui kolme onnettomuutta. Surmansa näissä syöksykierteen jälkeisissä maahantuloissa sai seitsemän ihmistä.
Näin kohtalokkaalla tavalla päättyi Juho Vilhelm Lammin maallinen vaellus, ensimmäisenä 13-lapsisesta sisarusparvesta. Hän oli onnettomuuden sattuessa mies parhaimmillaan, vain 31-vuotias.
Toinen onnettomuus: Uhkarohkea lento päättyi kohtalokkaasti (8.8.1934)
Kaksi vuotta myöhemmin, 8. elokuuta 1934, Ylihärmässä sattui toinen lento-onnettomuus. Tällä kertaa kohtalokkaaksi kävi harjoituslento, jonka ohjaajana oli paikkakunnan oma poika, lentosotamies Lauri Tuomisilta.
”Eilen klo 11 aikaan putosi Ylihärmässä Kauhavan ilmailukoulun harjoituskone, ja harjoituslennolla ollut asevelvollinen lentosotamies Lauri Tuomisilta loukkautui erittäin vaikeasti. Putoaminen tapahtui Ylihärmän kirkonkylässä, noin kilometrin päässä Kauhavalle päin.” (Helsingin Sanomat 9.8.1934)
Tuomisilta oli noin 20-vuotias ja tunnettu rohkeasta lentotyylistään. Hän oli suorittanut Karhumäen lentokoulussa Jyväskylässä A-luokan lentäjätutkinnon ennen asevelvollisuuttaan.
”Hän oli edellisenäkin päivänä käynyt koneella Ylihärmässä ja palattuaan Kauhavalle soittanut sieltä ylihärmäläisille tuttavilleen tulevansa seuraavana päivänä uudelleen sekä luvannut, jos hän saa käytettäväkseen pienen koneen, lentää Liinamaan sillan alitse. Kun hänelle kuitenkin eilen annettiin Smolik-mallinen kone, ei hän voinut tätä aikomustaan toteuttaa.”
Silminnäkijöiden mukaan Tuomisilta teki matalalentoja ja temppuja tuttujen talojen yllä, ja hänen uhkarohkeutensa herätti huomiota. ”Eräässäkin talossa oli otettu esille valokuvauskone, että hän ja hänen koneensa voitaisiin heti valokuvata, kun hän putoaa alas.”
Tuomisillan lento päättyi, kun Smolik-mallisen koneen siipi osui koivun latvaan Korpirannan metsänreunassa. Kone ponnahti vielä ilmaan, mutta syöksyi pian maahan ja katkesi kahtia. Lentosotamies kuoli matkalla sairaalaan.
Oiva Kokkisen muistoista
Myöhemmin edesmennyt Oiva Kokkinen oli paikalla, kun onnettomuus tapahtui. Hänen muistelmistaan on säilynyt elävä kuvaus tapahtumien kulusta ja niiden synkästä tunnelmasta:
”Kun Tuomisillan Lauri putosi, oli siinä jo enemmän hohtoa, sillä olihan kysymyksessä oman kylän poika. Lauri oli omin luvin lähtenyt kentän alueelta kiertelemään tuttujen talojen seutuville. Korpirannan sisarukset olivat rukiinleikkuussa Kuoppamäen alla, ja siinä Lauri lasketteli niin, että laiho pöllysi. Mutta eipä huomannut Lauri, että mäki tuli liian äkisti vastaan. Lauri veti kyllä koneensa pystyyn, mutta ajoi silti koneensa koivuun kiinni. Jonkin aikaa se vielä nousi, mutta romahti sitten mäkeen.”
”Tietenkin me olimme ensimmäisten joukossa paikalla. Kone oli murskana, eikä sillä enää lennettäisi. Lauri-parka korisi viimeisiään Korpirannan talon päädyllä ja sai odottaa kuljetusta tuntikaupalla, sillä autoja ei siihen aikaan ollut mailla halmeilla. Se oli Laurin viimeinen lento.”
Kokkisen mukaan hautajaiset pidettiin sotilaallisin kunnianosoituksin, mutta näky oli lohduton ja mieleenpainuva:
”Muistan vielä, kun Lauri haudattiin. Häntä näytettiin saattoväelle, mutta ruumis oli jo alkanut käydä ja suusta oli pursunnut veristä sotkua. Se oli karmea näky ja monta heikkopäistä pyörtyi. Hautajaiset olivat kuitenkin komeat, ja sellaisina ne ovat syöpyneet mieleeni.”
Ilmailuonnettomuus Ylihärmässä myös 1947
Ylihärmässä sattui ilmailuonnettomuus myös 4. heinäkuuta 1947, kun Curtiss P-36 Hawk -hävittäjä CU-575 syöksyi maahan Kankaankylässä. Onnettomuudessa menehtyi kadetti Erkki Vilho Sakari Koskinen.
Kone joutui kaarrossa syöksykierteeseen ja tuhoutui täysin. Tapaus on jäänyt osaksi alueen ilmailuhistoriaa, ja tapahtumapaikalla on Ylihärmän Reserviläisten pystyttämä infotaulu.
Lentämisen varhaisvuodet olivat vaarallisia
1930-luvulla Suomen ilmavoimat olivat vielä kehityksen alkuvaiheessa. Lentokoneet olivat kevytrakenteisia, tekniikka epävarmaa ja lentäjien koulutus kehittymässä. Turvallisuussäännöt olivat vasta muotoutumassa, ja harjoituslennot tehtiin usein olosuhteissa, joissa virheillä oli kohtalokkaat seuraukset.
Ylihärmän lentoturmat 1930- ja 1940-luvuilla ovat jääneet paikalliseen muistiin muistutuksena niistä riskeistä ja uhrauksista, joita varhaiset lentäjät ottivat palvellessaan isänmaata taivaalla.
Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry
