• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Inttikuntoon ennen varusmiespalveluksen aloittamista

Julkaistu 4.2.2019

Perjantaina ja lauantaina 11–12.1.2019 saivat Kurikan lukion oppilaat  ensikosketuksen armeijaan ja tarkemmin palveluksen aikaisen liikunnan vaatimuksiin. Millaisessa fyysisessä kunnossa palvelus on parasta aloittaa, psyykkistä puolta toki unohtamatta. Inttikuntoon lukion kurssina järjestettiin ”pilotti” hankkeena eli jotain ainutlaatuista lukion abeille ja toisen asteen ammatillisen SEDU:n opiskelijoille.

Joulukuussa 2018 mahdolliset osallistujat saivat ensikäden tietoa varusmiespalveluksesta ja vapaaehtoisesta palveluksesta puolustusvoimissa. Kertomassa palveluksesta heille oli upseerikokelas Matias Säntti Niinisalon varuskunnasta sekä ”tehokaksikkona” Mikko S. Säntti ja Arto Mäkipelto.

Seikkaperäisen esityksen jälkeen saimme käsiimme kahdentoista innostuneen lukiolaisen nimilistan, jotka olivat valmiita jatkamaan kurssin maastovaiheeseen saakka.

Maastovaiheeseen oli tehty jo ”kökkää” monena päivänä. Varusteet oli tilattu MPK:lta Kauhavalta. PORPR:n Vaasan aluetoimistosta hyväksyntä, että kouluttajat saavat korvaavia harjoituspäiviä. Elintarvikkeiden hankinta oli sovittu yhteiskoulun muonituksesta vastaavan kanssa. Oli varattu harjoituksessa tarvittava maasto ja käyttölupa maanomistajalta, sekä Kurikan Koivistonkylän metsästysmaja huoltotukikohdaksi. Saatu lupa sivistysjohtajalta bussikuljetukseen. Hankittu neljä rahallista tukijaa harjoitukseen, koska sitä ei ollut budjetoitu 2019 kaupungin sivistyspuolen talousarvioon.

Perjantai 11.1.
Varusteet saapuivat Kauhavalta ja osin suoraan Niinisalon varuskunnasta MPK:n toimittamana. Hienoa oli että yhteistoiminta toimi MPK:n kanssa näin lyhyelläkin paloajalla. Juhani Alkio ja Ismo Ojala hoitivat varusteet mallikkaasti perille ja harjoituksen päätyttyä noutivat takaisin Kauhavalle. Palvelu ei voi enää paremmaksi mennä.

Kello 13.00 otti joukon komentoonsa komentajakapteeni (evp) Mikko S. Säntti, joka toimi maastoharjoitusvaiheen johtajana. Apunaan liikunnanlehtori kapteeni (res) Arto Mäkipelto, sekä varsinainen pääkouluttaja vänrikki (res) Matias Säntti.

”Alokkaat” saivat jakolinjasta varusteet jouhevasti, nimi paperiin ja pukeutumaan. Puolustusvoimissa jaetaan vain sopivia varusteita. Siviilivarusteet jäivät lukiolle lukkojen taakse. Mukaan sai ottaa oman valolähteen, hygienia ja lääketarpeet. Matkapuhelimet sai ottaa mukaan, mutta ”somekielto” astui voimaan välittömästi tarkoittaen, että ennen lauantaita kello 15 ei saanut lähettää mitään harjoituksen ulkopuolelle, sekä gps-paikannin otettiin pois päältä. Näin otettiin askel Kyber -suojautumiseen. Myös lukion rehtori Aino Salo kävi tervehtimässä oppilaitaan.

Niinistö
Bussi oli hyvä ratkaisu siirtymiseen. Materiaalia jokaisella oli runsaasti mukana, vain ase puuttui. Valoisana aikana saavuimme Niinistön metsille, salomaille. Alkoi majoituksen pystyttäminen.

Teltan pystyttäminen. Kuva: Mikko S Säntti

Matias Säntti koulutti ja opasti rutinoidusti ”alokkaitaan”. Tehtäviä jaettiin, kaksi lähti hakemaan kuusen alaoksia eristeeksi teltan pohjalle. Kaksi kokosi kamiinan valmiiksi. Loput teltan pariin, kulmakepit, keskisalko, huppu kiinni, havut pohjalle, pressut, telttalyhdyt. Hienoa heti kerralla oikein, siinä se seisoi kuin Helsingin tuomiokirkko komeana. ”Alokkaat” saivat kehuja kouluttajaltaan ja aivan aiheesta. Nopeasti tapahtui paikkojen jako teltassa.

Ruuan valmistus Trangialla
Kova ahertaminen ulkona vaatii myös energiaa. ”Taistelijapareittain” tuli valmistaa päivällinen Trangia -keittimellä. Menuna oli perunamuusi ja lihapyörykkäkastike. Matias kysyi, että onko joku ”alokkaista” käyttänyt ko.keitintä? Metsästystä harrastava Jyri Hirsimäki kehui käyttäneensä. Näin Jyristä tuli apukouluttaja. Kaikki kokoon ja oppimaan trangian ihmeellistä maailmaa. Nopeasti kerrattiin myös varomääräykset, sekä paloturvallisuus. Vajaassa tunnissa oli ateria valmistunut ja syötynä jo suolen mutkassa.

Siirin ateria valmistuu. Kuva: Mikko S Säntti

Marssi
Hiljaisilla salomailla kajahti reservin vänrikin kumea komentoääni ” valmistautukaa marssikoulutukseen, aikaa puolituntia, varustus taisteluvarustus” eli toisin sanoen kaikki kuitilla oleva materiaali. Marssille valmistautumisen aikana koulutettiin miten marssille on tehtävä huoltavia toimenpiteitä. Jalat mm. sekä myös ”hukkaputken” ympäristön huolto, on todettu että lasten hoitoon käytetty sinkkirasva on oiva hyödyke. Hiertymän saattavat tehdä marssista tosi tuskallisen.

Reservin vänrikki Matias Säntti tarkkailee. Kuva: Mikko S Säntti

Kaikille jaettiin heijastimet ja valolaitteet joita käytettiin vain vilkkaasti liikennöidyllä Viinatiellä. Maastossa liikuttaessa kuljettiin pimeässä. Vänrikki piti hyvää vauhtia yllä. Matkaa noin 8 kilometriä, kahdella lyhyellä tauolla. Nesteytys on myös talvella tärkeää, hörpyt kenttäpullosta ja hiukan matkaan varattua sissipatukkaa. Kaksi ja puoli tuntia lähdöstä joukko saapui perille huoltotukikohtaan. Ainoastaan yhtä kantapäätä paikkailtiin. Todettiin että iholaastareita on hyvä olla mukana palvelukseen kun lähtee. Korostui myös seikka, että inttikuntoon on syytä panostaa ennen palvelukseen astumista. Hyvä kunto tulee esiin monessa kohdassa palveluksen aikana. Sohvaperunalla on tuskaista.

Huolto
Tukikohdassa odotti löylyvalmis sauna. Puhtaus on tärkeä osa taistelukyvyn ylläpidossa sekä ravinto. Sauna kelpasi kaikille. Aika oli rajallinen. Iltapala oli vielä nautittavana. Makkarat tikun neniin ja kahvit leipineen saivat kyytiä. Mukavaa rupattelua.

Yö luonnon helmassa
Susivaara tehtiin selväksi, olimme alueella jossa lauman koko on 8-10 yksilöä. Tehtiin myös selväksi, että hankeen ei tule syntymään ”mehujäitä”. Käytettiin alueella oleva hyysykkää. Lämpöä telttamajoitukseen saadaan kamiinan välittämänä. Kukas siitä huolehtii? Tulivartiomiehen tehtävät koulutettiin jokaiselle. Tehtävässä tuli olla äänetön, siksi tuli valmistaa KKKK joka on ”Kamiinan Kannen Kohotus Kanki”. Teltassa tuli olla myös aina esimies. Nyt se oli helppo ratkaista, täytyihän Arto Mäkipellon nukkua oppilaittensa kanssa. Kouluhan on vastuullinen oppilaistaan myös tällä kurssilla. Loput kouluttajat yöpyivät majassa.

Herätys lauantaihin
Herätys kello kuusi, joku olisi halunnut levätä vielä hiukkasen. Aamiaisen oli valmistanut Mikko S. Säntti eli siitä tuli nimeltään ”komentajakapteenin aamiainen.” Kaurapuuro, hillo, maito, jogurtti, kahvi, tee, sokeri, leipä, juusto, leike. Aamiainen on päivän tärkein ateria sotaväessä. Moottori hyrähtää sillä käyntiin. Aamiainen nautittiin sisätiloissa takan lämmössä. Kaikki olivat tarjenneet teltassa hyvin. Todettiin että kyllä nykysotilaan varusteilla pärjää. Verrattiin aikaa mm. talvisodan aikaan, varusteet paljon huonommat mutta silti pärjättiin niilläkin.

Ammunta ja kuntopiiri
Ammunnan perusteet käytiin läpi käsiaseella. Tähtäys, laukaus ja hengitys on kokonaisuus, jonka tuloksena on hyvä osuma. Mikko S. Säntti kouluttajana. Käytössä laser-ase. Kaikki olivat innolla mukana. Harjoittelun jälkeen oli odotettavissa kilpailu. Kilpasarja jossa ammutaan kymmenen laukausta ilman aikarajaa. Tulokset olivat hyviä ottaen huomioon, että osa ei ollut ampunut koskaan millään aseella.

Trangiajumppa pitää lämpimänä. Kuva: Mikko S Säntti

Kuntopiirin piti ”alokkaiden” Kaapo Havuluoto, joka pelaa Seinäjoella jääkiekkoa. Lihashuoltohan on tärkeä osa myös marssin jälkeistä huoltoa. Hyvin joukko totteli kouluttajaansa. Rinnejuoksua myös eri tempoilla. Varsinkin kylminä aikoina ja tauoilla voi liikunnalla saada lämpöä kehoon. Lisänä vielä erilaiset kisailut mm. merimiespaini yms., joita nytkin harjoiteltiin.

Purku ja palaute
Majoitteen purku ja huolto sekä pakkaaminen. Tarkistetaan, että koko alue jää parempaan kuntoon kuin tultaessa. Henkilökohtaisten varusteiden huolto ja tarkistaminen että kaikki on mukana eikä puutteita ole. Aurinko oli jo noussut, kellon ollessa jo puolessa päivässä. Bussi saapuu noutamaan ”alokasjoukon” lukiolle.

Siviiliasusteet päälle ja varusteiden luovutus. Aivan kuin sotaväessä. Ei puutteita. MPK:n Juhani Alkio oli noutamassa varusteita Kauhavalle. Kiitos siitä. Palaute harjoituksesta oli hyvää. Tarkempi palaute tehtiin koulun sähköisessä järjestelmässä. Mukana olleet tytöt varsinkin useammalla suulla olivat jopa valmiita hakeutumaan vapaaehtoiseen palvelukseen puolustusvoimiin.

Tämä kurssi tulee olemaan ainakin Kurikan lukion opetussuunnitelmassa jatkossakin ja voi olla että myöskin monessa muussa pohjalaisessa lukiossa. Toteutukseen meillä tarvitaan jatkossakin reserviläisten tukea, koska meillä ei ole omaa varuskuntaa mihin suoraan tukeudutaan.

Lakiesitys MPK:n tehtävistä on tulossa. Minusta ainakin tämän kaltainen tukeminen ja kokemus siitä yhteistoiminnasta ovat mitä parasta. Olla mukana myös nuorille suunnattujen koulutustapahtumien maanpuolustushenkeä kohottavana toimijana reserviläisten ohessa.

Lopuksi
Opetustarkoitus on saavutettu. 10- viekää pois, sanoi entinenkin kouluttaja Santahaminassa.

Mikko S. Säntti

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Etelä-Pohjalaisille menestystä jäsenhankintakilpailussa

Julkaistu 30.1.2019

Alajärven Reserviläisten Johan Luoma-aho ja Alavuden Reserviläisten Jari Hellinen pärjäsivät hienosti Reserviläisliiton perinteisessä jäsenhankintakilpailussa.
Valtakunnallisessa kilpailussa sijoittuminen 10 parhaan joukkoon on loistava suoritus.

Johan Luoma-aho
Jari Hellinen
  1. Pasi Parkkila, Vihannin Reserviläiset,  79 jäsentä
  2. Pasi Ruokanen, Rovaniemen Reserviläiset, 37 jäsentä
  3. Marko Nikkanen, Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerit, 31 jäsentä
  4. Timo Mononen, Liperin Reserviläiset, 18 jäsentä
  5. Jarno Lahtinen, Tampereen Reserviläiset, 17 jäsentä
  6. Johan Luoma-aho, Alajärven Reserviläiset, 16 jäsentä
  7. Jari Hellinen, Alavuden Reserviläiset, 15 jäsentä
  8. Maili Ahola, Oulun Reserviläiset, 13 jäsentä
  9. Tuomas Perkkiö, Lauritsalan Reserviläiset, 13 jäsentä
  10. Mika Salovaara, Vammalan Reserviläiset, 13 jäsentä

Menestystä myös yhdistyskilpailussa

Alle sadan jäsenen yhdistyksille tarkoitetun A-sarjan voitti Pohjois-Helsingin Reservinaliupseerit ry 40 prosentin tuloksellaan, 100-399 jäsenen yhdistysten B-sarjan voitti Alajärven Reserviläiset ry 21 prosentin tuloksella ja isoille yhdistyksille tarkoitetun C-sarjan Oulun Reserviläiset ry lähes 18 prosentin tuloksellaan. Voittaneet yhdistykset palkitaan 500 euron (A-sarja), 750 euron (B-sarja) ja 1.000 euron rahapalkkioilla.

Kategoriassa: Artikkeli, Uncategorized, Uutiset

Tammisunnuntain muistojuhla Vimpelissä 27.1.2019

Julkaistu 29.1.2019

Tapani Tikkalan tervehdyspuhe Vimpelissä 27.1.2019

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, naiset ja miehet.

Oottako kuullu, että tänään on Tammisunnuntai? – Näillä sanoilla Vaasan Jaakkoo aloitti pakinansa jatkosodan aikana. Jaakkoon aloitussanat oli suunnattu erityisesti sotasensuurille.

Tervehdyspuheen lausui Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala. Kuva: Jari Asu

Vapaussodasta tuli viime vuonna kuluneeksi 100 vuotta, joten eri puolilla valtakuntaa järjestettiin runsaasti eri tapahtumiin liittyviä tasavuosijuhlia. Mainitsen näistä kaksi. Yhdistyksemme järjesti Seinäjoella valtakunnallisen kaksipäiväisen Tammisunnuntain 100-vuotisjuhlan ja toukokuussa Vapaussodan Perinneliitto järjesti Helsingin seudun perinneyhdistyksen kanssa Helsingissä Vapaussodan päättymisen 100-vuotisjuhlan. Molemmat juhlat onnistuivat erinomaisesti, mutta tilaisuuksien valtakunnallinen uutisointi, tai paremminkin sen puute, tuo mieleen talvi- ja jatkosodan sotasensuurin.

Aivan kuten jo 50 vuotta aikaisemmin 1968, maassamme vallitsi vapaussodan saavutukset täysin sivuuttanut ajan henki. Muistovuoden 2018 aikana punaisen osapuolen kärsimykset saivat kaiken mediahuomion ja jo talvisodassa saavutettu sovinto jätettiin huomioimatta. Unohdettiin mainita, että punaiset nousivat kapinaan ja vaihtoivat äänestysliput aseisiin. Kun sitten demokraattisesti valittu Suomen hallitus kukisti kapinan ja säilytti itsenäisyytemme valkoisen armeijansa avulla, nousi uutisoinnissa päällimmäiseksi näkemykseksi, että laillinen hallitus oli sortaja ja vallan väkivaltaiseen anastamiseen ryhtyneet punakaarteineen oli sorrettu. Syntyi mielikuva, jossa kaikki väkivalta oli laillisen hallituksen joukkojen syytä.

Vapaussodan Perinneliitolla, yhdistyksellämme ja sen jäsenkunnalla on vielä paljon työsarkaa oikean tiedon välittäjinä!

Tapani Löfvingin päivistä lähtien tiheä kuusimetsä on tarjonnut suojaa niin sisseille, sotilaille kuin siviileillekin. Yksittäinen kuusenoksa puolestaan erotti hallituksen joukoissa taistelleet valkoisen armeijan sotilaat punakaartilaisista Tampereen kaupunkitaisteluissa huhtikuun alussa 1918. Kuusenhavu antoi turvaa ja lisäsi sotilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Havutunnus liitettiin pian puolustusvoimien, suojeluskuntien ja maanpuolustusjärjestöjen merkkeihin ja tunnuksiin. Siitä tuli nopeasti isänmaallisuuden symboli, jota on käytetty jo yli sadan vuoden ajan!

Tammisunnuntainstandaari.

Kuusenhavu on myös yhdistyksemme, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen, lipussa ja standaarissa keskeisenä symbolina. Yhdistyksemme perustettiin 4.6.1990 tekemään Vapaussodan perinnetyötä Etelä-Pohjanmaalla. Valtakunnallisesti kuulumme Vapaussodan Perinneliittoon ja olemme sen suurin jäsenyhdistys. Vietämme ensi vuonna 30-vuotisjuhlia.

Yhdistyksemme on järjestänyt Tammisunnuntain maakunnallisia muistojuhlia vuosittain vuodesta 1994 alkaen, tämä tilaisuus mukaan lukien 22:lla eri paikkakunnalla. Seinäjoella olemme juhlineen kolme kertaa, Lapualla, Kauhajoella ja Ähtärissä kahdesti. Meidät on otettu jokaisella paikkakunnalla lämpimästi vastaan ja olemme saaneet niin seurakunnan, kunnan kuin eri järjestöjen varauksettoman tuen tilaisuuksia järjestäessämme. Niin on myös täällä Vimpelissä. Kiitän Vimpelin seurakuntaa, Vimpelin kuntaa, Vimpelin lukiota, Vimpeli-Seuraa ja Vimpelin Reserviupseerikerhoa suurenmoisesta avusta juhlien järjestelyissä sekä paikallisia yrityksiä saamastamme tuesta. Vimpelin kunta ansaitsee erityisen kiitoksen maittavasta kirkkolounaasta.

Prikaatikenraali evp Mauri Koskela, puheenjohtaja Tapani Tikkala ja Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö Mauri Etelämäki. Kuva: Jari Asu

Tammisunnuntain muistojuhla on yhdistyksemme vuosittainen päätapahtuma, jossa muistamme Etelä-Pohjanmaalla sunnuntai-iltana 27.1.1918 aloitettua venäläisen sotaväen aseistariisuntaa. Tässä yhteydessä vimpeliläiset voivat röyhistää rintapieliään, sillä ennen tammisunnuntaita tänne uskallettiin ottaa vastaan sotakoulu, jossa ehdittiin kouluttaa vajaan kolmen viikon aikana 207 suojeluskuntalaista vaativiin johtotehtäviin. Heistä 80 oli vapaussodassa upseerin tehtävissä, toimien komppanianpäällikköinä, varapäällikköinä, adjutantteina tai joukkueenjohtajina. Kolme Vimpelin kurssin käynyttä, Aarne Pelkonen, Paul Raatikainen ja Kustaa Tapola, toimi pataljoonankomentajana rintamalla. Vimpelistä kurssille osallistui 11 miestä.

Vapaussotaan osallistui noin 100 vimpeliläistä miestä ja viisi naista. Vapaussodan sankarien muistomerkki paljastettiin Vimpelin kirkon viereen 29.10.1922. Siinä on kuuden vapaussodassa kaatuneen vimpeliläisen nimet. Jumalanpalveluksen jälkeen laskimme muistomerkille seppeleen, jonka nauhoissa lukee ”Sankarivainajien muistoa kunnioittaen – Tammisunnuntain juhlaväki”.

Seppeleenlasku. Kuva: Jari Asu

Seppelnauhan tekstissä ei siis lue Vapaussodan sankarivainajien muistoa kunnioittaen, ainoastaan sankarivainajien muistoa kunnioittaen. Moni vapaussoturi joutui puolustamaan isänmaataan myös talvi- ja jatkosodassa, osa vielä Lapin sodassa. Useat heistä ahkeroivat Suojeluskunnissa sotien välisenä aikana ja naiset työskentelivät Lotta Svärd – järjestössä, talvi- ja jatkosodassa sekä rintamalla että kotirintaman vaativissa tehtävissä. Pikkulotat ja sotilaspojat vastasivat monista tärkeistä kotiseudun tehtävistä. Sodan jälkeen ei ollut tilaisuutta lepoon vaan oli selviydyttävä sotakorvauksista, siirtoväen asuttamisesta ja jälleenrakentamisesta. Monen elämä oli aloitettava täysin alusta. Yhdistyksemme vaalii, nimestään huolimatta, kaikkien edellä mainittujen ryhmien muistoa.

”Näimme nousevan laajan Pohjanmaan. Näimme kansan, kuin kuohuvan meren. Näimme miehiä, jotka tunsivat vaan, pyhän innon – ja syttyvän veren. Ei silloin voimamme vavisseet, ei huolista huokunut rinta. Ei ollut – kallis arvoltaan, tää oman veremme hinta.”

Kunniavartio. Kuva: Jari Asu

Tämä on ensimmäinen säkeistö vimpeliläisen monitoimimiehen, sotakoulun puuhamiehen, suojeluskunnan päällikön, nuorisoseuramiehen, muusikon, kauppias Helge Lakasen kirjoittamasta runosta URHOJEN MUISTOLLE, joka on omistettu Vimpelin Suojeluskunnan miehille ja I. Etelä-Pohjalaiselle komppanialle, johon Vimpelin miehet vapaustaistelussa kuuluivat. Runo lausuttiin ensimmäisen kerran suojeluskuntajuhlilla Vimpelissä 13. huhtikuuta 1919.

Nyt, miltei sata vuotta myöhemmin, minulla on kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Tammisunnuntain maakunnalliseen 101-vuotisjuhlaan Vimpeliin!

 

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne

Kohti Vimpelin maakunnallista Tammisunnuntain -muistojuhlaa

Julkaistu 25.1.2019

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys perustettiin 4.6.1990 jatkamaan Vapaussodan Huoltosäätiön viitoittamissa jäljissä vapaussotaan osallistuneiden tai muuten maamme vapauttamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muiston ja perinteiden esillä pitämistä.

Tammisunnuntailla eli vapaussodan alkamisen muistopäivällä on erityistä merkitystä alueellamme, koska venäläisten varuskuntien aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 27. – 28.1.1918.

Tammisunnuntain muistaminen on ollut yhdistyksemme tärkein vuosittainen juhla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Juhlia on järjestetty 21 eri paikkakunnilla ja nyt ensimmäistä kertaa 27.1.2019 Vimpelissä. Toteutamme Tammisunnuntain 101-vuotismuistojuhlan yhdessä Vimpelin seurakunnan, Vimpelin kunnan, Vimpelin lukion, Vimpeli-Seuran ja Vimpelin reserviupseerikerhon kanssa.

Vimpeliläisillä oli tärkeä merkitys vapaussodan kulkuun ja lopputulokseen, sillä he uskalsivat ottaa vastaan sotakoulun, jossa 207 suojeluskuntalaista sai johtajakoulutusta. Heistä 80 johti vajaan kolmen viikon kurssin jälkeen vapaussodan vaativissa johtotehtävissä joukkuetta tai komppaniaa, kolme jopa pataljoonaa. Vimpeliläisiä osallistui vapaussotaan noin 100 miestä ja viisi naista. Vimpelin 1918 vapaussodan sankarien muistomerkissä on kuuden vapaussodassa kaatuneen vimpeliläisen nimet.

Tammisunnuntain vietto alkaa 27.1.2019 Jumalanpalveluksella Vimpelin kirkossa klo 10.00. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppele vapaussodan sankarien muistomerkille. Juhlaväelle tarjotaan lounas kello 11.15 alkaen Vimpelin koulukeskuksessa ja päiväjuhla alkaa samassa paikassa kello 12.30. Yleisön toivotaan olevan paikoillaan kello 12.25. Juhlapuhujana on prikaatikenraali evp. Mauri Koskela ja musiikista huolehtivat Laivaston soittokunta sekä Vimpelin seurakunnan kamarikuoro. Juhlassa palkitaan lukiolaisten ainekirjoituskilpailun parhaat ja kilpailun voittaja lukee aineensa.

Tammisunnuntain maakunnallinen muistojuhla on kerännyt perinnetyön tekijöiden ohella runsaasti yleisöä yhteiseen juhlahetkeen. Toivomme näin käyvän tulevanakin Tammisunnuntaina. Juhlatapahtumiin on vapaa pääsy, pukukoodina tumma puku ja kunniamerkit. Lämpimästi tervetuloa!

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Puheenjohtaja Tapani Tikkala. Kuva Kimmo Tikkala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Mitä MilFight on?

Julkaistu 17.1.2019

MilFight on kamppailutaitoihin liittyvä hybridi, johon olen koonnut mielestäni olennaiset kamppailuun, voimankäyttöön ja itsepuolustukseen kuuluvat tekniikat.

Kyseessä on siis hätävarjelun oikeutukseen liittyvä konsepti. Liian usein kamppailugenressä sotketaan kamppailu-urheilu, itsepuolustus, voimankäyttö sekä lähitaistelu. Nämä ovat aivan eri asioita, joita tulee lähestyä eri tulokulmista. Kaiken taustalla on oltava myös ymmärrys Suomen rikoslain säädöksistä hätävarjelusta ja erityisesti sen liioittelusta. Tästä syystä lähitaistelutekniikoita (vastustajan eliminointi) emme normi salitreeneissä viljele. Mutta Suomen lainsäädännön mukaan ”turpaansa ei tarvitse ottaa”, jolloin on ymmärrettävä mitä saa ja mitä kulloisessakin tilanteessa pystyy tekemään. MilFight nimenä juontuu taustastani, jolloin olen tuohon lyhentänyt sanat military ja fight. Jokaisella järjestelmällä täytyy olla tunnistettava kutsumanimi. Tunnuksessa nyrkki kuvaa tahtoa ja salama tehoa.

Kaikkinensa harjoittelu toteutetaan osallistujia kunnioittavassa turvallisessa ja rennossa ilmapiirissä!

Metodi
MilFight -harjoittelun perusajatus on se, että saadaan tekniikat toimimaan kullekin harjoittelijalle. Toistoja tehdään paljon ja perustekniikoista johdetaan runsaasti urheilun tavoin jatkoliikkeitä. On aina osattava tehdä vastaliike ja vastaliikkeelle taas uusi jatko. Tämä prosessi jatkuu, kunnes tilanne on jommankumman harjoittelijan hallussa. Yksittäisessä harjoituksessa tempo kiihtyy loppua kohden, jolloin pyritään selvittämään miten saadaan tekniikka toimimaan, kun vastustaja laittaa täysillä hanttiin. Tämä on yksi merkittävimmistä periaatteista; se mitä tehdään on toimittava uhkatilanteessa oikeasti! Kuntokin kehittyy takuuvarmasti eikä painon hallintaan liittyviä diettejä tarvita. Muodollisuuksia ei ole ja länsimaalaisina emme kumartele toisillemme, vaan kättelemme silmiin katsoen harjoitusten lopuksi. Ennen tätä, loppuvenyttelyjen jälkeen, on tehty myös hivenen hartiahierontaa harjoitteluparille.

Toistoja tehdään paljon ja perustekniikoista johdetaan runsaasti urheilun tavoin jatkoliikkeitä.

Kehityskaari
Olen luonut MilFight -järjestelmän 2000 -luvun alussa ja kehittäminen jatkuu loputtomiin. Metodin synty sai alkunsa täysin itsekkäistä lähtökohdista. Haluan itsekin harjoitella juuri näin ja jos ympärille saan koottua harjoitusryhmää, hyvä niin. Kehitystyö jatkuu myös kaiken aikaa, sillä kukaan ei tule sanomaan ”ei näin voi tehdä, tekniikka ei kuulu tyylisuuntaan”. Meillä mitään kamppailun osa-aluetta ei väheksytä eikä harrasteta akrobatiaa. Kaikki energia käytetään kamppailukyvyn kehittämiseen. Olen runsaan 40 vuoden aikana harrastanut aktiivisesti viittätoista eri kamppailulajia ja osallistunut lukemattoman määrän eri lajileireille. Vaikutteita on tullut karatesta, judosta, taekwondosta, jujutsusta, ninjutsusta (Bujinkan Budo Taijutsu), aikidosta, taijista, nyrkkeilystä, potkunyrkkeilysta sekä escrimasta ja kalista. Kamppailuajatus kumpuaa filippiiniläisistä lajeista. Judon perustaja Jigoro Kano on muinoin todennut, että on harjoiteltava vain sellaisia tekniikoita, joita on mahdollista tehdä täydellä voimalla. Me noudatamma myös tätä periaatetta. Myös modernien järjestelmien vaikutus näkyy, esimerkkinä vaikkapa Lee Morrisonin ”Urban Combatives”. Käyn myös edelleen aktiivisesti hakemassa lisäoppia osallistumalla kiinnostaviin seminaareihin. Jos MilFightia vertaa johonkin olemassa olevaan, niin lähimpänä varmasti on venäläisten taistelusambo, jonka perusteisiin olen myös saanut tutustua.

Harjoittelua hikisen turvallisesti
Harjoittelemme urheilijoiden tyyliin paita märkänä runsain toistoin mutta missään vaiheessa emme laske pisteitä salimatsissa. Ilman ottelutyyppistä harjoittelua pystyssä ja matossa, ei kamppailutaito ja itsepuolustuskyky koskaan kehity vaistomaiseksi. Myöskään emme missään vaiheessa korosta voittajia ja aliarvioi häviäjiä, vaan jokainen yrittää parhaansa kehittyä omassa tahdissaan. Vaikka kaikkia hätävarjeluun liittyviä tekniikoita ei matsityyppisessä harjoittelussa voikaan tehdä, kehittää tällainen välttämätöntä reaktiokykyä ja itsensä hallintaa. Kaikkinensa harjoittelu toteutetaan osallistujia kunnioittavassa turvallisessa ja rennossa ilmapiirissä!

Hurjalta näyttävät tekniikat tehdään turvallisuutta noudattaen.

Kohderyhmä perustekniikkaleirille
Harjoittelu sopii niin miehille kuin naisillekin eikä aiempaa kamppailukokemusta vaadita. Metodista hyötyvät myös turvallisuusalalla kenttätyötä uhkien parissa tekevät. Varsinaisia kuukausia kestäviä peruskursseja en pidä, vaan ”sisäänheittona” toteutan viikonlopun mittaista perustekniikkaleiriä alkuvuodesta ja myös syyskuussa. Opetan perustekniikat tuolloin niin, että on mahdollista osallistua leiriviikonlopun jälkeen viikkoharjoituksiin. Viikkoharjoituksia on neljästi viikon aikana, jolloin on mahdollista luoda itselleen sopiva aikataulutus. Maanantaisin ja perjantaisin harjoitellaan toimintaa maassa ja pystytekniikoiden vuoro on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

Tulevan viikonloppuna on Vaasassa perustekniikkaleiri, johon linkki ohessa

https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/97843/

Lajimottomme ”Fit to fight” (”Timminä taistoon”) selviää vain saliolosuhteissa.

Hannu Maunula
hannu.maunula@netikka.fi
p. 0500 719283

Kategoriassa: Artikkeli

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 129
  • Sivu 130
  • Sivu 131
  • Sivu 132
  • Sivu 133
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 141
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·