Artikkeli

Menkijärven lentokentällä Alajärvellä on ensi kesänä nahtävillä kaksi MIG -hävittäjäkonetta:

Jo aiemmin julkaistun jutun MiG 21 ja nyt myös Mikael Ojan MiG 23 -kone (punainen 35). Jälkimmäinen Afganistanissa 80 -luvulla palvellut kone on jopa ”ohjustettuna”. Molemmat koneet ovat omin voimin liikkuvia, ja ainakin kaksykköstä on mahdollista päästä itsekin ohjaamaan.

Tulevan kesän retkillä kannattaa siis käväistä katsomassa koneita.
Heinäkuulla järjestettävässä ”Kerosiini”-kesätapahtumassa on nähtävillä lentokoneiden ja -laitteiden lisäksi mm. sotilasajoneuvoja ja muuta kalustoa.
Kentällä on hyvät tilat monenlaiseen muuhunkin toimintaan, vaikkapa reserviläisjärjestöille.

Tässä olisi antoisa harrastus lentokoneista kiinnostuneille henkilöille, sillä vaikka MiG -kalusto ei enää lennä, ne tarvitsevat jatkuvaa huoltoa. Kentällä voi kysellä Eeti Kantokoskelta harrastustoimintamahdollisuuksista.

Lähteet: Eeti Kantokoski, Mikael Oja ja Wikipedia

teksti ja kuva
Kai Kaistila

Miksi Yrjö Jylhä on korostetusti esillä soinilaisten sota-ajan historiassa? Miksi majuri Sohlon tyttären aito lottapuku on esillä Kuninkaantuvan näyttelyssä? Kenelle lääkintäkersantti Laasasenaho sanoi: ”Siihen tottuu kyllä”?

Mm. näihin kysymyksiin saivat vastauksen ähtäriläisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenet tutustumiskäynnillään viime kuussa avattuun Kuninkaantupaan.

Soinilaiset osallistuivat talvisodan taisteluihin JR 30:ssä, jonka komentajana oli jääkärimajuri Sohlo. JR 30 taisteli Taipaleella Karjalankannaksen itäosassa. Yrjö Jylhä palveli Soinin komppanian päällikkönä.

Koukkunimen vastaiskussa 7.12.1939 Soinin komppaniasta kaatui 22 miestä, joista 21 oli soinilaisia. Komppanian vahvuus oli 191 miestä, joista talvisodassa kaatui 70 ja noin 120 haavoittui.
Kaikkiaan Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä. (Wikipedia).

Jylhän nimesi komppaniansa lääkintäryhmän johtajaksi soinilaisen Lauri Laasasenahon. Jylhä oli kysynyt Laasasenaholta, miten hän jaksaa sulkea tuttujen miesten silmiä. Laasasenaoho oli vastannut, että siihen tottuu kyllä. Myöhemmin Jylhä kirjoitti Kiirastuli -kokoelmaan runon ”Kolme sanaa”. Alikersantti (myöh. kersantti) Lauri Laasasenaho haavoittui Terenttilässä 29.2.1940 ja kuoli Soinissa syksyllä 2001.

Jääkärimajuri Sohlo osallistui talvisotaan pataljoonan komentajana aluksi Jalkaväkirykmentti 21:ssä ja myöhemmin Jalkaväkirykmentti 30:ssä, mitä joukkoa komentaessaan hän menehtyi haavoihinsa Taipaleenjoen taistelussa 25.12.1939.

Lotta Kaija Sohlo oli jääkärimajuri Jaakko Sohlon tytär ja hän muutti isänsä kanssa Kiviniemen kasarmille ennen talvisotaa. Kaija Sohlo selvisi sodasta hengissä.

Kolme sanaa -runon voit kuunnella tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=16FhEvVEq2E

Kunnantalo kakkosesta Kuninkaantuvaksi

Soinin kunnantalon viereinen rakennus, Kunnantalo II, on rakennettu alun perin lääkäritaloksi vuonna 1960. Talo saneerattiin toimistokäyttöön, mutta se jäi tyhjäksi, kun jotkut työntekijät oireilivat sisäilmaongelmien vuoksi. Taloa yritettiin ensin myydä, mutta purkuvaihtoehtokin oli olemassa.

Soini-seura päätti ostaa talon, jos sen kunnostukseen saadaan avustus Ely-keskukselta, Talo sijaitsi keskeisellä paikalla ja aikaisemmat tilat Kombi-hallin yläkerrassa olivat epäkäytännölliset ja syrjässä.

Kauppa syntyi, kun Ely-keskus teki myönteisen rahoituspäätöksen. Kunnostuksen kokonaiskustannukset olivat noin 140.000 euroa. Ely-keskuksen avustus oli noin 84.000 euroa, kunnan osuus noin 20.000 euroa ja loppuosa oli talkootyötä, jonka arvoksi tuli noin 35.000 euroa. Talkoolaisia on ollut yli 70 ja töitä on tehty lähes joka päivä.

Työt alkoivat joulukuussa 2017 ja kunnostetut tilat avattiin yleisölle viime maaliskuussa. Soini-seuran puheenjohtaja Lasse Autio nimesi avajaistilaisuudessa talon Kuninkaantuvaksi.

Kuninkaantupa pitää sisällään monenlaista toimintaa ja tarjoaa tilat niin kokouksien kuin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Kokous-, toimisto- ja arkistotilojen lisäksi talosta löytyvät tilat maamme lähihistoriaan tutustumiseen: voit tutustua sotahistoriaan, kouluhistoriaan sekatavarakauppahistoriaan. Kunniamerkkejä, kunniakirjoja, sotilas- ja lotta-asuja ja sotamuistoja löytyy tiloista runsaasti.

Kuninkaantuvassa on myös Kuninkaanhovi-korsu, jonka kaima löytyy Mika Waltarin kuvaamasta korsusta Kollaalla.

Kannattaa käydä tutustumassa Kuninkaantuvan tarjontaan ja tuntea historian läsnäolo!
Kuninkaantuvan kesä alkaa 4.6., jolloin talo on avoinna klo 12.00 – 16.00. Jatkossa talon aukioloajat ovat ti – la klo 12.00 – 16.00. Su ja ma suljettu.

Teksti ja kuvat Heikki Makkonen

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho ja se toimii Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin alueella. Vuoden lopussa kerhon jäsenmäärä oli 80 ja nyt on menossa 86. toimintavuosi. Piirin toiminnanjohtaja Jani Syvänen oli vieraana kerhon kevätkokouksessa.

Kevätkokous on mainio paikka tarkastella edellisen vuoden toimintaa. Viime vuoden toimintakertomuksesta toimintaa löytyy syksystä kevääseen. Veteraanityö on kerhollemme kunnia-asia ja sen näkyi viime vuonna veteraanikeräyksiin osallistumisena yhdessä Ähtärin Reserviläisten kanssa. Veteraanikeräys suoritettiin viime vuonna viimeistä kertaa ja tuotto noin 9.000 euroa oli Etelä-Pohjanmaan huippua. Veteraanisiunauksissa kerhomme on huolehtinut havuseppeleen laskemisesta vainajan arkulle.

Viime vuonna kerhomme oli mukana talkootöissä avantouinnin SM-kisoissa. Talkootöistä saatu korvaus oli taloudellisesti merkittävä. Syyskuussa olimme Ähtärin Reserviläisten kanssa toteuttamassa kokonaisturvallisuustapahtumaa kutsuntojen yhteydessä.

Kerhomme jäsenten osallistumisaktiivisuudesta pidetään kirjaa ja eniten pisteitä kerännyt voittaa toimintakilpailun ja saa vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon. Kiertopalkinto on 75 mm hylsy vuodelta 1938. Kerhomme on saanut hylsyn Ähtärin Varikolta 40 –vuotislahjaksi. Kevätkokouksessa kiertopalkinnon sai varapuheenjohtaja Lasse Raassina. Kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin villasukkia ja Carilainen Sportin lahjoittamat hiihtohanskat.

Toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus

Toiminnanjohtaja Syvänen toi terveiset toiminnanjohtajien neuvottelupäiviltä esittelemällä siellä käsiteltyjä asioita. Toisena asiakokonaisuutena Syväsellä oli nykyään netissä julkaistavan Lakeuden Maanpuolustajan lukijatilastot ja nettilehden saama vastaanotto. Kolmantena asiakokonaisuutena Syväsellä oli ylentämisperusteet ja ylennysesitykset. Meille kevätkokouksen osanottajille oli uutta, että ylinopeussakkorangaistukset vaikuttavat ylennyksiin kahden vuoden ajan. Toiminnanjohtajalle uusi tieto oli, että kerhomme on maamme vanhin maaseutukerho.

Kilpailutuloksia

Mustikkavuorella hiihdettiin ja ammuttiin. Pistooliampumahiihdon kolmen kärki oli: 1. Lasse Raassina (res.ups.), 2. Kimmo Kilponen (res.) ja 3. Hannu Humalamäki (res.ups.)

Ähtärin Reserviläisten haastepilkkikisassa eniten kaloja sai Juhani Luodeslampi (res.ups.), haastajan edustaja Juhani Akonniemi (res.) sai toiseksi eniten ja kolmossijan jakoivat Veikko Hallila (res.ups.) ja Jarmo Soukkala (res.)

Teksti Heikki Makkonen

Salpalinjasta reilu vuosi sitten valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva on nyt suuren yleisön saatavana DVD-tallenteena. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta. Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

– Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa. Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti, Juha Huttunen perustelee.

Elokuvan DVD-levy tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin tai sen voi tilata nyt jo suoraan tuottajalta juha.huttunen@videoflow.com

Dokumentissa tarvittiin paljon avustajia. Salpalinjan miehitystä kesäkuussa 1941 linnoitusjalkaväen joukoin kuvattiin autenttisilla paikoilla jossain Miehikkälässä.

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.

Lisätietoja:
Juha Huttunen
Tuottaja, storyTv films Oy
juha.huttunen@videoflow.com
0400 650 252

Terho Ahonen
tiedottaja, elokuvan Salpalinja-asiantuntija
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Dokumentin teatteriversion pitkätraileri:

Salpalinja lyhyesti ja kuvia: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/01/salpalinja-lyhyesti-ja-valokuvia.html