Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Törni ja SS-pataljoona näyttelykesän valtit Haminassa

Julkaistu

Lehdistötiedote Hamina 7.1.2019

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni 100 -vuotta ja Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona Saksassa ovat Wanhan Veteraanin näyttelyvaltit kesällä 2019 Haminassa. Molemmat aiheet herättävät yhä tunteita puolesta ja vastaan.

Kolme huimapäätä ja kovien taistelujen karaisemaa upseeria neuvottelussa ennen vastaiskua. Kuvassa vasemmalla kapteeni Railio JR 33, keskellä Mannerheim-ristin ritari luutnantti Törni Jääkärikomppanian päällikkö ja oikealla edellisen ””adjutantti”” luutnantti Pitkänen.

Waffen SS -keskusteluun odotetaan lisävauhtia helmikuussa. Silloin valmistuu valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaama puolueeton arkistoselvitys siitä, oliko Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941-43 palvelleilla suomalaisilla osuutta juutalaisten surmaamiseen. Tutkimus käynnistettiin, kun vuosi sitten Simon Wiesenthal -keskuksesta oli käännytty tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoleen ja pyydetty Suomea laatimaan asiasta selvitys.

Wanha Veteraani on elokuun alussa 2018 perustettu rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminassa. Sen jatkuvasti uudistuva perusnäyttely antaa läpileikkauksen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintatyöstä vuodesta 1956 aina nykypäivään asti.

– Vahvoilla vaihtuvien näyttelyjen teemoilla vedämme väkeä kiinnostumaan myös yhdestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivestä, rauhanturvaamisesta. Pidämme myös sotiemme veteraanit ja lotat esillä Wanhassa Veteraanissa, toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki perustelee.

Kangasmäki korostaa, että Wanha Veteraani ei vaihtuvien näyttelyjen aihevalinnoillaan ota mitään kantaa itse kuhunkin asiaan.

– Esittelemme tapahtunutta Suomen maanpuolustushistoriaa sellaisena, kuin se tiedossamme on.

Wanhan Veteraani on samalla uusi matkailukohde Haminassa. Ryhmille on jo ensi kesäksi valmiiksi räätälöity kahden päivän matkailupaketti. Siinä tutustutaan paitsi Haminaan myös Virolahteen, sen Harjun kartanomaisemaan ja Salpalinjaan sekä vaikkapa uuteen Vaalimaan Outlet-kauppakylään.

Lisänä seminaari ja kirjallisuustapahtuma
Lauri Törnin sotilasuraa Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa sekä ”SS-panttipataljoonamme” roolia Saksassa valotetaan näyttelyjen avajaispäivänä 1. kesäkuuta asiantuntijaseminaarissa RUK:n Maneesissa Haminassa.

Myöhemmin kesällä järjestetään tapahtuma, jossa käsitellään Lauri Törniä suomalaisen fiktiivisen sotakirjallisuuden hahmona. Esimerkiksi paikalla on useita Törni-teoksia kirjoittanut kirjailija Esa Sirén Kouvolasta. Tilaisuudessa tuskin jätetään mainitsematta Vihreät baretit -elokuvaa ja että sen pääosaa esittäneen John Waynen roolihahmon esikuvana on Lauri Törni, Larry Thorne!

Päivittäisten opastuskierrosten alkuun perinnekeskuksen vieraille pidetään lyhyt johdantoesitys näyttelyaiheiden yhteydestä Suomen puolustushistoriaan.

Harvinaista materiaalia
Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Lauri Törnin syntymästä. Näyttelyyn on koottu usean yksityisen keräilijän ja Osasto Lauri Törni perinnekillan keräämiä asepukuja ja esineitä. Osa harvinaisesta aineistosta on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa, jotkut esineet tällä tietoa samalla myös viimeistä kertaa.

– Vietnamin sodassa Törnin viimeisen maallisen matkan turmapaikalta löydetty helikopterin lavan osa ja miehen ruotsalainen Carl Gustav m/45 –konepistooli saadaan näyttelyyn. Esillä on tietysti paljon valokuvia Törnin elämän varrelta. Mukana on kuvia myös Törnin juhlavista hautajaisista Arlingtonin sotilashautausmaalta 26.6.2003 Yhdysvalloista, näyttelypäällikkö Ismo Flink luettelee.

SS-pataljoonan vaiheita esitellään näyttelyssä suomalaisten SS-upseereiden, -aliupseereiden ja -miehistön sotilaspukukokonaisuuksin, kunniamerkein, asein ja varustein. Lisäksi nähtäväksi tulee paljon aiheeseen liittyviä henkilökohtaisia esineitä, valokuvia ja dokumentteja. Näyttelyaineistoa ja -apua saadaan yksityisten keräilijöiden lisäksi myös Suomen SS-miesten perintöä vaalivalta Veljesapu-Perinneyhdistykseltä.

Ryhmille auki läpi vuoden
Ennakko-odotukset Wanhan Veteraanin näyttelykesän suosiosta ovat suuret. Sille pohjaa antaa aiheiden vetovoima maanpuolustusalan harrastajien keskuudessa. Teemojen esilläolon uskotaan herättävän kiinnostusta ja saavan myös suuren yleisön ottamaan Wanhan Veteraanin retkikohteekseen kesällä 2019.

Perinnekeskus on auki kesä-elokuun kuutena päivänä viikossa. Ryhmille ovet ovat tilauksesta auki kesällä myös maanantaisin ja muulloinkin ympäri vuoden; tarkemmat tiedot www.rvpk.fi

Isänmaan ja rauhan asialla kotona ja maailmalla
Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä. Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan ensimmäinen valtakunnallinen museo Suomessa ja samalla kriisinhallintaveteraaneille uusi pyhiinvaelluskohde verestää muistoja yksin tai yhdessä.

Wanhaa Veteraania ylläpitää Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry. Sen puheenjohtaja on eversti Markku Hutka Ruotsinpyhtäältä. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry ja Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ry. Nyt yhdistykseen kuuluu kaikkiaan jo 23 valtakunnallista, alueellista ja paikallista maanpuolustusyhdistystä ja järjestöä, ja lisää tulee. Viimeisin hyväksytty jäsenyhdistys on Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry.

Perinnekeskuksen näyttelytarjonta on jo valmiiksi suunniteltu syksyn 2019 vaihtuvaan näyttelyyn. Silloin on esillä viime sotien aikana koko kansaa koskettanut teema: Sotien 1939-45 -aikainen vapaaehtoinen talkoo- ja varainkeräystoiminta.

Lisätietoja:
www.rvpk.fi

Yhdistyksen toiminta-ajatus selviää em. kotisivuilta sekä myös sen blogiteksteistä: www.rvpk.fi/blogi

https://www.kymenmatkat.fi/matkakohde/hamina-wanha-veteraani-lauri-torni-100-vuotta-juhlanayttely/

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Ismo Flink
Näyttelypäällikkö, Wanha Veteraani
ismo.flink@hotmail.com
050 534 6225

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Isonkyrön Asemiesmuseo 1596 – 1945

Julkaistu

Isonkyrön Asemiesmuseo sisältää historiallisen kertauksen niistä sotavaiheista, jotka ovat kuuluneet kotiseutumme miesten ja naisten kohtaloihin.

Isonkyrön Asemiesmuseo on perustettu vuonna 1997. Asemiesmuseon perustaminen on suoraa jatkoa vuonna 1994 Isossakyrössä järjestetystä suuresta valtakunnallisesta Asemiestapahtumasta.

Asemiesmuseon perustajina ja ylläpitäjinä olivat vuoteen 2016 saakka paikkakunnan maanpuolustusyhdistykset naisjaostoineen. Nykyään ylläpidosta ja toiminnasta vastaa Asemiesmuseon perinnetoimikunta, jossa on jäseniä eri isänmaallisista järjestöistä.

Asemiesmuseo sijaitsee Isonkyrön kunnan omistamassa Pohjankyrö-talossa, joka on entinen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -talo vuodelta 1939.

Ulkosalla on lisäksi vuonna 2004 käyttöön vihitty tykkipuisto, jossa on yhdeksän tykkiä, joista kahdeksan on ollut rintamakäytössä. Tykkipuisto sisältää jalkaväki-, kenttä- ja ilmatorjunta-tykkejä, joilla kaikilla on oma historiansa.

Asemiesmuseon asiasisältö käsittää sotavaiheita ajalta 1596 – 1945:
– Nuijasota 1596 – 1597
– Suuri Pohjan Sota 1700 – 1721
– 30-vuotinen sota
– Suomen sota 1808
– Vapaussota
– Talvisota 1939 – 1940
– Jatkosota 1941 – 1944
– Lapin sota 1945

Vitriineissä:
– Asepukuja Nuijasodasta vuoteen 1945
– Lotta-asuja ja -muistoja

Esille ryhmitettynä:
– Jalkaväen kevyitä ja raskaita aseita
– Ilmavoimat ja ilmatorjunta
– Lääkintähuollon välineitä
– Lotta-toiminnan esittely 1918 – 1944
– Sotamuistoja
– Suuri valokuvagalleria
– Tietoarkisto
– Sankarivainajien muistotaulut 1918 ja 1939 – 1945

Toimintaa:
Asemiesmuseo on auki heinäkuussa sunnuntaisin klo 12 – 15 ja suurten kesätapahtumien aikana ja erikseen tilattaessa kautta vuoden.

– Muistoesineitä ja kirjoja myynnissä
– Kokoustila käytössä

Yhteystiedot:
Raimo Suhonen 0400 66 205
raimo.suhonen@hotmail.com

Erkki Hölsö 050 5140 506
erkki.holso@netikka.fi

Isonkyrön Asemiesmuseo
Pohjankyröntie 124
61500 Isokyrö

Tervetuloa tutustumaan!

”Sanasta miestä, sarvesta härkää”

Julkaistu

Vuosi vaihtuu pian ja on tullut aika suorittaa pieni katsaus menneeseen vuoteen. Vuosi 2018 on ollut tapahtumarikas ja monella tavalla mieleen jäävä. Monessa ollaan oltu mukana ja kaikesta selvitty kunnialla. On ollut hieno seurata aktiivisten yhdistysten ja kerhojen toimintaa näköalapaikalta. Etelä-Pohjanmaalla on tekemisen meininki. Tapana on ollut, että täällä ei edes aloiteta mitään, ellei sitä viedä 110% tarmolla loppuun. Sellaisesta kulttuurista on helppo tykätä.

Ensimmäinen vuosi toiminnanjohtajan pestissä tuli jokin aika sitten täyteen. Täytyy todeta, että haasteita on piisannut, muttei yhtään tylsää päivää. Pieni sopiva vipinä ja paine rattaissa pitää mielen aktiivisena, liikekannalla. Näkyvyyttä ja positiivista esilläoloa on parannettu systemaattisesti pitkin vuotta. Se on kannattanut, sillä useat Etelä-Pohjanmaan alueen yhdistykset ovat rikkoneet omat kaikkien aikojen jäsenmääräennätyksensä. Samaan aikaan ollaan saatu lukea tutkimuksia maanpuolustustahdon heikkenemisestä. Ristiriitainen juttu. Ehkäpä totuus on toinen tai ainakin siltä väliltä.

Julkisuudessa on esitetty arvailuja mistä maanpuolustustahdon heikkeneminen voisi johtua. Seuraavaksi esitän omaa pohdintaani asian tiimoilta.

Olen oman aktiivipalvelukseni aikana täyttänyt vuosittain PV:n TIP –kyselyjä, joissa esiintyy samankaltaisia kysymyksiä, joita olen saanut lukea maanpuolustustahtokyselyihin liittyen. Olen jäänyt pohtimaan onko kysymysten rakenne ja asettelu oikeanlainen? Kohderyhmä, joille kysymykset suunnataan saattaa jäädä miettimään kysymyksen kryptista asettelua, onko kysymykseen piilotettu jokin sivumerkitys mikä pitää ottaa vastatessa huomioon?

”Jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.”

Hyökätäänkö aseellisesti vai nykyaikaisesti kyber -keinoin? Sitä kysymys ei kerro, mutta vastausten virhemarginaali sen sijaan kasvaakin jo 50% osuudella kysymyksen ymmärtäjästä riippuen. En ole koskaan pitänyt kapulakielestä. Ainoastaan selkeästi esitetyillä kysymyksillä on lupa odottaa selkeitä vastauksia. On täysin selvää, että pilkun jälkeisen tappiomielialan luominen etukäteen ei palvele ketään, vähiten Isänmaata.

Tulee väistämättä mieleen myös varusmiehille suunnatut p-kokeen kysymykset. Kysymys ”Haluaisitko olla kukkakauppias?”, johon vastaaja varmasti joutuu parikin kertaa miettimään mitä tällä kysymyksellä oikeasti ajetaan takaa? Eikö kukkakauppias voi puolustaa Isänmaataan? Perustuslakiin on säädetty maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee meitä kaikkia, kukkakauppiaitakin. Kysymyksissä tietyn yksittäisen ammattikunnan esiintuominen negatiivisessa valossa on epäkorrektia tai vähintäänkin arveluttavaa.

Pohdittavaksi jää, onko maanpuolustustahto siis todellakin heikentynyt, vai onko kysymys vastauksien virhemarginaalista, joita epätietoisuus kysymysten tarkoitusperien tai kysymysten asettelujen takana on tuottanut? Itse haluan uskoa, että maanpuolustustahto ei ole niin huolestuttavalla tasolla kuin on annettu yleisesti ymmärtää. Tuntemattoman sotilaan kapteeni Kaarnaa mukaillen: ”Mennäänpäs tuon mokoman suon yli niin että heilahtaa.”

Kuluneena vuonna on kentällä jälleen tehty hyvää työtä vapaaehtoisen maanpuolustuksen eteen. Perinteitä on kunnioitettu usealla tapaa, osoittaen samalla kykyä uudistua ja kehittyä eläen nykyajassa. Reserviläisten aktiivisen toiminnan, oma-aloitteinen kouluttautuminen ja koulutuksen antaminen pahimman varalle on arvokasta työtä, jota ei voi koskaan korostaa liikaa. On syytä muistaa ja muistuttaa jälleen, että suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostamme me reserviläiset.

Kiittäen arvokkaasta työstänne Isänmaan eteen ja menestystä vuodelle 2019!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviläiset Nijmegen marssitapahtumassa

Julkaistu

Ennätysmäärä suomalaisia osallistui viime heinäkuussa Nijmegenin marssille, joka tunnetaan maailman suurimpana useamman päivän marssitapahtumana. Kymmenet tuhannet marssijat eri puolilta maailmaa kävelivät Hollannissa neljän päivän aikana 160 – 180 kilometriä. ”Vierdaagselle” ilmoittautui Suomesta lähes 200 lähtijää. Puolustusvoimien 100-vuotisen historian kunniaksi Suomi tavoitteli vähintään sataa osallistujaa. Suomen marssiosaston rungon muodostivat eri reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen edustajista kootut joukkueet. Ähtärin Reserviupseerikerhon Pekka Hyvösaho oli yksi marssijoista.

Pekka Hyvösaho huomasi syksyllä 2017 MPK:n koulutuskalenterissa Marssikurssin ja sinne ilmoittautumalla pääsi mukaan osallistumaan Nijmegenin marssitapahtumaan. Pekan motivaationa oli itsensä ylittäminen ja tavoitteena vaativan marssin suorittaminen: alkoi kestävyysharjoittelu ja välineiden testaus sekä välineiden sisäänajo. Pekka kertoi kokemuksistaan Ähtärin Reserviupseerien syyskokouksessa.

Marssin varhaisvaiheet
Syksyllä 1904  Bredassa  perustettiin jalkaväkirykmentin jalkapallojoukkue, joka herätti sotilaiden keskuudessa runsaasti kiinnostusta. Vuoden 1909 syksyllä Bredan urheilutapahtumaan liitettiin marssitapahtuma, johon osallistui noin 300 sotilasta, jotka marssivat 150 kilometriä varuskunnasta toiseen varuskuntaa.

Kuningatar Vilhelmiina myönsi marssiin osallistuneille sotilaille ensimmäiset Vierdaagse -ristit lokakuussa 1909.

Nijmegenin marssin lähtöpaikkoja oli alkuvaiheessa useita, kunnes marssin ainoaksi aloituspaikaksi tuli vuonna 1925 Nijmegen.

Market Garden –joukkue lähdössä. Pekka Hyvösaho (toinen vasemmalta) kantoi Suomen lippua. Kuva: Pekka Hyvösalo

Marssitapahtuma järjestettiin 102. kerran
Marssijoita oli noin 47 000, joista sotilaita 29 eri maasta noin 7000. Sotilaat majoittuivat kaupungin laidalla monikansallisessa Camp Heumensoordissa, joka rakennetaan vuosittain tätä tapahtumaa varten. Leiristä löytyi kaikki sotilaiden tarvitsemat palvelut, myös olutteltta.

Pekka Hyvösaho kuului 11 hengen Market Garden Finland – joukkueeseen, jossa kukaan ei tuntenut toisiaan entuudestaan. Suomen joukkueilla oli yhtenäinen sotilasasustus.

Ensimmäisenä päivänä yksi joukkueen jäsen joutui lopettamaan marssin. Neljäntenä, viimeisenä päivänä toinen kaveri joutui luovuttamaan. Suomalaisia marssijoita oli 166 kpl joista 19 joutui lopettamaan eri syistä. Marssin rasittavuutta lisäsi se, että marssijoilla oli mukana kuljetettavien nesteiden lisäksi vähintään 10 kg paino repussa.

Marssit alkoivat aamulla aikaisin klo 4-6 välillä, jotta aamuilman viileys voitiin hyödyntää. Marssialusta oli asfalttia ja sää yleensä helteinen auringonpaiste.

Marssireittien varrella oli runsaasti paikallisia tsemppaamassa ja tarjoamassa syötävää ja juotavaa sekä vesipisteitä, joissa sai kasteltua mm. päähineensä.

Marssin kokonaispituus oli 160 km ja viimeinen eli neljäs päivä päättyi viiden kilometrin Via Gladiola – juhlasuoraan, jonka varrella oli runsaasti yleisöä kannustamassa marssijoita. Perillä marssin suorittaneille annettiin Vierdaagse -ristit.

Pekka Hyvösaho Vierdaagse –ristin ansainneena. Kuva: Pekka Hyvösalo

Valmistelut
Marssi on vaativa eikä marssille voi lähteä kylmiltään, vaikka olisi miten hyvä peruskunto. Pekan kokemuksia kuunnellessa korostui kenkien osuus ja jalkojen hoito marssin aikana. Erityisessti korostui, että varsikenkien sisäänajo on olennainen osa valmistautumista: vasta kova käyttö mukauttaa kengät sopiviksi. Jalkojen suojaaminen hiertymiltä on opeteltava ennen marssia ja suojaamisessa auttaa omat kokeilut sekä muiden marsseihin osallistuneiden kokemukset. Kuivat sukat ovat vaihdetta marssin aikana riittävän usein.

Pekka Hyvösaho aloitti harjoittelun ajoissa kuntosalilla. Lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluivat niin hiihto, juoksu kuin marssi 10 kilon paino repussa. Ponnistus tuotti toivotun tuloksen: Vierdaaagse –ristin. Pekka harkitsee osallistuvansa uudestaan marssitapahtumaan joskus tulevaisuudessa.

Teksti Heikki Makkonen

Jouluaaton kunniavartiossa

Julkaistu

Kunniavartiossa Isonkyrön sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja kapteeni res Markku Antila ja sotainvalidiosaston puheenjohtaja kapteeni evp Erkki Hölsö.

Isonkyrön Sankarihauta kutsui jälleen sotainvalidien ja veteraanien puheenjohtajat jouluaaton kunniavartioon. Oli taas liikuttava hetki seurata vartiovuoron aikana omaisten kynttilöiden sytyttämistä sankarivainajien kummuille. Eräs vanhempi rouva totesi, että onpa totisennäköisiä miehiä nuo lumipukuiset. Onkohan ne oikeita? Saattaja vastasi, että ovat. On hienoa, että sankarivainajia kunnioitetaan tällä tavalla, totesi vanhempi rouva. Todettiin poistuessamme vartiovuorosta, että ollaan oikealla asialla.

Erkki Hölsö

Lisää kuvia Etelä-Pohjanmaalla järjestetyistä kunniavartioista löydät klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.