Artikkeli

Ähtärin sotilaskotiyhdistys juhli 60 -vuotistaivaltaan toimintansa vuosista kertovalla näyttelyllä ja päiväjuhlalla. Yhdistys toimii ns. kodittomana sotilaskotina, mutta perustaa tarvittaessa sotilaskodin esim. kertausharjoitusjoukoille.

Ähtärin sotilaskotiyhdistys perustettiin 22.2.1960 palvelemaan Asevarikko 7 varusmiehiä. Sotilaskotitoiminta sai vuonna 1964 asianmukaiset tilat, joissa toimi vuoteen 1977. Tuon vuoden jälkeen Inhaan ei tullut enää varusmiehiä.

Nykyään noin 40 -jäseninen Ähtärin sotilaskotiyhdistys toimii aktiivisesti ja toiminnan jatkuminen näyttää turvatulta, sillä mukaan on saatu pikkusisaria.

Juhlivan yhdistyksen sotilaskotisisaret ovat yli kymmenen vuoden ajan muistaneet villasukilla tulevia varusmiehiä kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä varusmiesinfoissa. Perinne alkoi, kun 90 vuotta täyttänyt Sotilaskotiliitto kampanjoi tekemään villasukkia tuntemattomille sotilaille. Kahvituksia sotilaskotiyhdistys järjestää kutsunnoissa.

Varsin työntäyteistä aikaa Ähtärin Sotilaskotiyhdistyksen jäsenille oli sotilaskotitoiminnan järjestäminen Mini-Suomessa 1990-luvun alussa. Sotilaskoti oli avoinna kesäisin 4-5 viikkoa. Toiminta antoi tarmoa ja toi ystäviä ympäri Suomen. Sotilaskoti oli Puolustusvoimain osastolla, jonka varusmiehet tulivat useista eri varuskunnista.

Sotilaskotijärjestö täytti pari vuotta sitten sata vuotta ja juhlavuoden kunniaksi sotilaskotiyhdistykset järjestivät Pop up – tapahtumia 7.5. 2018 eri puolilla Suomea. Niin myös nyt juhliva yhdistys.

Viime keväänä juhlivan yhdistyksen vuoro oli järjestää herrasmieskisa. Herrasmieskisa on Ähtärin maanpuolustusjärjestöjen vuotuinen, leikkimielinen kisa, jossa järjestelyvastuu vaihtuu vuosittain.

Päiväjuhla

Naistenpäivänä järjestetyssä 60 -vuotisjuhlassa ohjelma oli soljutettu Hannu Antilan johtaman Soinin Soittokunnan esityksiin. Tutut marssisävelmät täyttivät Pirkkasalin, mutta mukaan mahtuivat niin Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen kuin Rauli Somerjoen Tähdet, tähdet.

Puheenjohtaja Valkaman tervehdyssanojen jälkeen Marja-Terttu Rauhalalle luovutettiin Sotilaskotiliiton sotilaskotiansioristi. Pikkusisaret Aino Leppä ja Anna Kujansuu kertoivat sanoin ja kuvin toiminnastaan. Esityksen oli ohjannut Anne Rinne.

Puolustusvoimien tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Yhdistyksen sihteeri Anu Kujansuu kiitti juhlayleisöä mukanaolosta ja luki juhlivalle sotilaskotiyhdistykselle tulleet onnittelusähkeet. Onnittelijoiden joukossa oli mm. puolustusministeri Kaikkonen.

Juhlakahveille päästiin Maamme -laulun jälkeen.

SOTILASKOTI – HYMYLLÄ JA SYDÄMELLÄ kohti uutta vuosikymmentä!

Heikki Makkonen

Meidän pitää ensiksikin muistaa mitä työtä eri yhdistyksissä on jo tehty ja henkilöt, jotka sitä työtä ovat tehneet ja kunnioittaa niitä saavutuksia ja antaa niille kuuluva arvo. Toiseksi meidän tulee kertoa niistä saavutuksista tuleville sukupolville ja välittää sitä viestiä sekä sanomaa eteenpäin. Kolmanneksi meidän tulee käydä vuorovaikutteista keskustelua ja lähteä miettimään mitä on se käytännön työ millä edetään ja luoda uusi foorumi tälle työlle. Näin linjasi vastavalittu Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja FM Teppo Ylitalo.

Perinneyhdistyksen perustava kokous pidettiin Hotelli Fooningissa lauantaina 29.2.2020. Paikalle oli saapunut 46 eri yhdistysten ja seutukuntien edustajaa. Kokouksen avaussanat lausui Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Esko Petäjä. Hän kutsui kokouksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Pasi Kivisaaren. Kokouksen sihteerinä toiminut toiminnanjohtaja Pertti Kortesniemi esitteli vielä luonnosasteella olevat perinneyhdistyksen säännöt. Säännöt ovat ennakkotarkastettu PRH:ssa ja ne hyväksytään lopullisesti käyttöönotettavaksi kesäkuun alussa. Kokous edellytti sääntöjen täsmennystä parista kohtaa. Säännöt ovat tässä vaiheessa Suomen sotaveteraaniliiton alla olevien perinneyhdistysten mukaiset mutta tulevaisuudessa ne siirtyvät Tammenlehvän perinneliiton alle.

Perinneyhdistyksen hallituksen kooksi päätettiin puheenjohtaja ja 15 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Aluksi päätettiin seutukuntien esittämät jäsenet ja varajäsenet. Asukasmäärän perusteella kolme suurinta seutukuntaa sai esittää kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä hallitukseen. Seinäjoen seutukunnasta varsinaisiksi jäseniksi valittiin Mikko Kanto ja Juha Rinnekari sekä varajäseniksi Timo Fors ja Jaakko Perkiö. Keskisestä seutukunnasta varsinaiseksi jäseneksi valittiin Jaakko Liinamaa ja varalle Tuomo Rinta-Tassi. Toista varsinaista jäsentä ja varajäsentä ei valittu koska heistä ei ollut tullut esitystä. Härmänmaan seutukunta esitti valittavaksi varsinaisiksi jäseniksi Lasse Rajamäki ja Sakari Hanhimäki sekä varalle Seppo Malmi ja Irja Pesonen. Suomenselän seutukunnasta varsinaiseksi jäseneksi valittiin Aarre Löytömäki ja varalle Veli Kujala. Suupohjan seutukunnasta valittiin Tommi Lauri ja varalle Maija Luomaniemi sekä Järviseudun seutukunnasta Anssi Kuusela ja varalle Satu Toijala-Saari. Pappeja edustaa Jaakko Antila ja varalla Aulis Harju.

Kun näin oli valittu hallitukseen yhdeksän varsinaista ja yhtä paljon varajäseniä, voitiin jäljellä olevista perustajajärjestöistä valita kuusi jäsentä ja heille varajäsenet. Tammenlehvän perinneliittoon kuuluvista alueellisista jäsenjärjestöistä oli edustajia seuraavasti: Rintamaveteraaniliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Kaatuneitten Omaisten Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Sotilaspoikien Perinneliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Suojeluskuntien ja Lotta Svärd Perinteiden Liitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto ja Lottaperinteiden Liitto. Valituksi tulivat Rintamaveteraaniliiton edustaja Markku Lehtola ja varalle Aarne Heikkilä, Sotainvalidien Veljesliiton edustaja Marko Hakala ja varalle Erkki Honkala, reserviläisiä edustanut Jani Syvänen ja varalle Timo Sysilampi, sotaveteraanien edustaja Pertti Kortesniemi ja varalle Tarja Tapanainen, rauhanturvaajien edustaja Jari Ojala ja varalle Maija Haanpää sekä Lottaperinteiden Liiton edustaja Kaisu Norrbacka ja varalle Marja-Liisa Haveri-Nieminen.

Kokous päätti lopuksi valita toiminnantarkastajaksi Martti Ahopellon ja varalle Jouko Tervaportin sekä päätti perustamisasiakirjan allekirjoitustilaisuuden ja hallituksen järjestäytymiskokouksen pidettäväksi 13.5.2020 kello 10.00 Hotelli Fooningissa. Puheenjohtaja Pari Kivisaari kiitti parituntisen kokouksen lopuksi kokousedustajia ja toivotti valituille hallituksen jäsenille ja puheenjohtajalle voimia, tarmoa ja jaksamista tulevissa haasteissa.

Timo Sysilampi

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa 1920- ja 1930 -luvuilla oli varautumista pahimpaan. Sotaa kukaan ei toivonut. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen jäsenilleen antama koulutus, varustus ja yhteishenki olivat varsinkin talvisodassa iso apu kenttäarmeijalle sen torjuessa vihollista ankarissa oloissa.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesä-syyskuussa 2020 esittelee järjestöparin toimintaa. Historia käydään läpi perustamisesta aina Neuvostoliiton sanelemaan lakkauttamiseen 1944 asti.

– Näyttely Haminassa palauttaa mieliin suojeluskuntien ja lottien ratkaisevan suuren merkityksen niin talvi- kuin jatkosodassakin, näyttelypäällikkö Ismo Flink sanoo.

Koko Suomeen ulottuneen valtakunnallisen toiminnan paikallistaso ankkuroidaan näyttelyssä kattavin ja harvinaisin esimerkein Kymenlaaksoon.

Suojeluskunta oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut miesten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Suurimmillaan sen jäsenmäärä oli vuonna 1941, noin 120 000 jäsentä. Pääosin kuntajakoon perustuvia paikallisia suojeluskuntia oli 674 kappaletta! Järjestöön kuului myös yli 72 000 sotilaspoikaa.

– Jo pelkästään suojeluskuntien materiaalinen tuki kenttäarmeijalle oli suuri, esimerkiksi 80 000 kivääriä ja 150 000 miehen vaatetus. Myös suojeluskuntien harjoituksissa kehittynyt ampumataito oli sodassa tarpeen, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki muistuttaa.

Lotta Svärd oli 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se perustettiin tukemaan suojeluskuntia kautta maan. Järjestöön kuului enimmillään noin 180 000 lottaa ja liki 50 000 pikkulottaa.

Wanha Veteraani kokoaa näyttelyä hyvässä yhteistyössä Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry:n kanssa. Kymenlaaksosta Haminan kaupunginmuseon ja Miehikkälän Salpalinja-museon apu yhdessä lukuisten yksityisten materiaaliluovuttajien kanssa on tärkeä.

Suojeluskunta- ja lotta-aiheita käsitellään näyttelyn avausseminaarissa Haminassa RUK:n Maneesissa sunnuntaina 31. toukokuuta. Suomen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa esittelevä perusnäyttely on niin ikään kesällä nähtävillä samaan aikaan 30.5 – 4.10. ti-su klo 10-16 ja ke 10-18.

Kansa sodassa – kotirintama kerää, uhraa ja taistelee – talvinäyttely on Wanhassa Veteraanissa auki vielä viikonloppuisin la-su 8. maaliskuuta saakka.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely osaltaan nostaa järjestöjen työn sille kuuluvaan kunniaan isänmaan puolesta.

Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com, 040 504 0293

Wanha Veteraani: www.rvpk.fi
Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry: www.perinne.fi