Artikkeli

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien uusien puheenjohtajien tervehdykset

Julkaistu 15.1.2020

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Etelä–Pohjanmaan reserviupseeripiirin syyskokouksessa tulin valituksi piirin puheenjohtajaksi tehtävää pitkään hoitaneen Marko Kaappolan jälkeen. Aloittaessani pestin 1.1.2020 kiitän saamastani luottamuksesta. Tässä vaiheessa lienee asiallista suorittaa lyhyt esittäytyminen.

Olen syntynyt 1969 ja asunut koko elämäni Ilmajoella, lukuun ottamatta opiskeluvuosia Jyväskylässä ja yhden vuoden työpestiä Mäntyharjussa. Koulutukseltani sekä ammatiltani olen luokanopettaja ja työnantajani tällä hetkellä on Kurikan kaupunki.

Maanpuolustusurani alkoi helmikuussa 1989, kun astuin alokkaaksi Satakunnan tykistörykmenttiin Niinisalossa. Koulutusalana alokas, myöhemmin tykkimies Taivalmaalla oli kenttätykistön tuliasematoiminta. Puolustusvoimat koulutti minusta Haminassa myös reserviupseerin Pyörre-kurssilla 191. Kotiuduin reservin vänrikkinä Ruutin päivänä 4.1.1990 ja liityin saman tien Ilmajoen reserviupseerikerhoon.

Puolustusvoimat on minua ajoittain lisäkouluttanut kertausharjoituksissa ja niinpä olen saanut osakseni myös ylennyksiä. Viimeisimmässä niistä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi minut kapteeniksi reservissä 6.12.2015. Tykistössä urani viimeiseksi asemaksi jäi tulipatterin päällikön tehtävä ennen kuin nuoremmat astuivat siinä tilalleni.

Olen harrastanut vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa reservissä vuodesta -90 lähtien enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Muotoina ovat olleet reserviupseeritoiminta, MPK:n kurssit ja muutaman muun yhdistyksen jäsenyys. Ilmajoen reserviupseerikerhon hallitukseen olen kuulunut lähes yhtäjaksoisesti 30 vuoden ajan muutamaa vuotta lukuun ottamatta ja nyt kuudentoista vuoden ajan olen ollut kerhon puheenjohtajana. Piiritasolla olen toiminut pitkään paitsi hallituksen jäsenenä, myös puheenjohtajistossa; aluksi 2. varapuheenjohtajana vuosina 2012–2013 ja viimeksi 1. varapuheenjohtajana vuosina 2014–2019. Liitossa olen ollut piirin edustajana liittovaltuustossa kaksi kolmivuotiskautta.

Toimintani Ilmajoen kerhon puheenjohtajana jatkuu siis ainakin vuoden 2020. Kieltämättä parempi olisi, jos kerho saataisiin uusiin, innostuneisiin käsiin – oman puheenjohtajakauteni suurimpana epäonnistumisena voinkin jossain mielessä pitää sitä, että olen edelleen siinä tehtävässä. Toiminta pyörii muutamien (liian harvojen) aktiivien voimilla. Tämä tilanne lienee tuttu monissa kerhoissa. Toki näihin vuosiin sisältyy monia mukavia onnistumisia: jäsenmäärää saatiin nostettua 2010-luvun alussa, osittain kiitos liiton silloisten jäsenhankintakilpailujen. Kerhon talous on myös vakaalla pohjalla; tämä tilanne on saavutettu vuotuisella kökkätyöllämme Ilmajoen musiikkijuhlilla ja se on mahdollistanut mm. kalustohankintoja kerholle

Nyt aloittaessani piirin puheenjohtajana tuleva agendani on vasta hahmottumassa. Luultavasti useimmat tunnistavat järjestömme suurimmat haasteet (kuten uusien, erityisesti nuorten henkilöiden mukaan saamisen vaikeuden; kilpailun ihmisten vapaa-ajasta muiden harrastusten kanssa, pienten paikkakuntien kerhojen hiipumisen jne.). Itse katsoisin, että varsinainen toiminnan kiinnostavuus tehdään ruohonjuuritasolla, eli yksittäisissä kerhoissa. Piiri voi olla tukemassa tätä ja piirin omassa toiminnassa ratkaiseva merkitys on tietenkin toiminnanjohtajalla. Nykyinen toiminnanjohtajamme onkin kiitettävästi lisännyt piirin näkyvyyttä eri tapahtumissa sekä mm. sosiaalisessa mediassa. Itse en tässä nykyajan some-maailmassa ole kovin aktiivinen jaksanut ainakaan toistaiseksi olla.

Joka tapauksessa piirin puheenjohtajana luotan maakunnan perinteiseen isänmaallisuuteen ja reserviupseeriaatteeseen. Vaikka meillä ei varuskuntaa alueella enää olekaan, on eteläpohjalaisten suhde maanpuolustukseen sekä Puolustusvoimiin nähdäkseni lämmin ja luja. Koetan tehdä oman osani, että se tulevaisuudessakin sellaisena pysyisi.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2020 maanpuolustustyön parissa!

Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Tuomas Taivalmaa (s. Ilmajoella 1969) aloitti Etelä-Pohjanmaan reserviupseeripiirin puheenjohtajana 1.1.2020. Varusmiespalveluksensa hän on suorittanut Satakunnan tykistörykmentissä (1989–1990) sekä Reserviupseerikoulussa Haminassa (RUK 191, Pyörre-kurssi). Reservin kapteeniksi Taivalmaa on ylennetty 6.12.2015.

Ilmajoen reserviupseerikerhoon Taivalmaa liittyi 1990 ja on toiminut sen puheenjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Reserviupseeripiirin hallituksessa hän on toiminut tuosta vuodesta lähtien ja piirin 2. varapuheenjohtajana 2012–2013 sekä 1. varapuheenjohtajana 2014–2019. Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsenenä Taivalmaa on toiminut kaksi kolmivuotiskautta. RUL:n kultainen ansiomitali Taivalmaalle myönnettiin 2016.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Tänä vuonna, 2020 Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri täyttää 60 vuotta, piiriimme kuuluu 30 yhdistystä. Suomen suurimpana maanpuolustusjärjestönä roolimme puolustusjärjestelmässä on merkittävä, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri on jäsenmäärältään kolmanneksi suurin piiri 18 maakunnallisesta piiristä. Tämän vuoden ajankohtaisia asioita meillä tulee olemaan www-sivujen uudistus yhdistyksissä ja Turpo-kilpailun jalkauttaminen maakunnan lukioihin. Turpo-kilpailulla pyritään innostamaan nuoria pohtimaan turvallisuuspolitiikkaa sekä vahvistamaan maanpuolustustahtoa, sen toteuttamista varten Reserviläispiiri yhdessä Reserviupseeripiirin kanssa muodostaa keväällä kilpailuorganisaation.

Maanpuolustusmyönteisen ilmapiirin myötä jäsenmäärämme on tehnyt tasaista kasvua, erityisesti naisten ja nuorten jäsenmäärän kasvu ilahduttaa. Piirinä ylläpidämme kansalaistemme maanpuolustustahtoa ja edistämme reserviläisten kenttäkelpoisuutta. Jäsenenä pääset osaksi esimerkiksi ammuntaa, maastotoimintaa, liikuntaa ja urheilua sekä monipuolista koulutustoimintaa. Tarjoamme kiinnostavaa toimintaa ikään, sukupuoleen tai armeijataustaan katsomatta kalenteriisi sopivalla tavalla. Parhaiten meidät tunnetaan seppeleenlaskuista ja maanpuolustusjuhlista, joita järjestämme eri puolilla maakuntaa erityisesti kansallisina juhlapyhinä. Olemme myös vahvasti mukana tukemassa sotiemme veteraaneja.

Jäseneksemme voi liittyä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, älä aseta henkistä kynnystä liian korkealle, vaan liity rohkeasti jäseneksi, sillä piirimme alueelta löytyy jokaiselle mieleinen yhdistys. Ota myös seurantaan ajantasainen Lakeuden Maanpuolustaja verkkojulkaisu osoitteessa www.lakeudenmaanpuolustaja.fi

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Mika Mäki on syntynyt 1966 Kokkolassa. Ammatiltaan hän on hieroja/lomaosakeyrittäjä. Varusmiespalveluksensa Mäki on suorittanut Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa 3/86, josta kotiutui pioneeriryhmänjohtajana. Ylennetty reservin ylikersantiksi 2005.

Mäki liittyi Ylihärmän Reserviläisiin 2003, jossa toiminut puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin hallituksen jäsen vuodesta 2016 alkaen, varapuheenjohtajana Mäki toimi vuoden 2019 ja puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen. Reserviläisliiton hallituksen jäsen Mäki on ollut vuodesta 2019 alkaen.

Harrastuksiin on kuulunut reserviläistoiminnan lisäksi useita luottamus- ja toimihenkilötehtäviä eri urheiluseuroissa, näistä ansioista myönnetty 2018 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi.

Kohti Isonkyrön maakunnallista Tammisunnuntain muistojuhlaa

Julkaistu 14.1.2020

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys perustettiin 4.6.1990 jatkamaan Vapaussodan Huoltosäätiön viitoittamissa jäljissä vapaussotaan osallistuneiden tai muuten maamme vapauttamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muiston ja perinteiden esillä pitämistä.

Yhdistyksellemme annettu pitkä nimi antaa toiminnastamme väärän mielikuvan, sillä tavoitteenamme on tuoda esiin itsenäisyyshistoriamme tapahtumia aina talvi- ja jatkosotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen saakka. Vaalimme siis isänmaamme vapauttajien 1918 sekä talvi-, jatko- ja Lapinsodissa itsenäisyyttämme puolustaneiden muistoa ja kunnioitusta. Huolehdimme lisäksi, että Suojeluskunta ja Lottajärjestöjen merkitys maamme itsenäisyyden ja vapauden saavuttamisessa ja säilyttämisessä sekä kotirintaman ponnistelut ja sodanjälkeinen jälleenrakentaminen pysyvät elävinä suomalaisten keskuudessa.

Tammisunnuntaina 27. tammikuuta 1918 käynnistyi Suomen Senaatin antama tehtävä kenraali Mannerheimin johtoon määrätyille lähinnä suojeluskunnista muodostetuille joukoille palauttaa maahan järjestys ja riisua aseista venäläinen sotaväki. Vapaussodan alkamisen muistopäivällä on erityistä merkitystä alueellamme, sillä venäläisten varuskuntien aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla Tammisunnuntaina. Ensimmäisenä aloitettiin Laihialla, jonne Isonkyrön pappilassa olleesta suojeluskunnan esikunnasta lähetettiin 39 isokyröläistä. He osallistuivat Hulmin valtauksen toiseen hyökkäykseen jääkäri Viljo Laakson johdolla. Sitten seurasivat nopeassa tahdissa Lapua, Seinäjoki, Ylistaro, Vähäkyrö ja Vaasa.

Edessä olivat kuitenkin monet taistelut, ennen kuin itsenäisyytemme oli varmistettu. Jo ensimmäisissä taisteluissa kävi ilmi, että vastassa olisi niin oman maan kansalaisia, punakaartilaisia, kuin venäläistäkin sotaväkeä.

Isokyrö. Arkkitehti Matti Björklundin suunnittelema Karhupatsas on otettu kaikkien 1900-luvun sotien yhteiseksi muistomerkiksi. Kuva Jari Asu.

Tammisunnuntain muistaminen on ollut yhdistyksemme tärkein vuosittainen juhla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Juhlia on järjestetty 22 eri paikkakunnilla ja nyt toista kertaa Isossakyrössä. Ensimmäisen kerran Tammisunnuntaita vietettiin toimestamme Isossakyrössä 1996. Toteutamme Tammisunnuntain 102-vuotismuistojuhlan yhdessä Isonkyrön seurakunnan, Isonkyrön kunnan, Kyrönmaan lukion, Isonkyrön reserviupseerikerhon ja Isonkyrön reserviläisten kanssa.

Tammisunnuntain vietto alkaa 26.1.2020 sanajumalanpalveluksella Isonkyrön kirkossa klo 10.00. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppeleet 1918 vapaussodan ja 1939 – 1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkille, asevelihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille. Juhlaväelle tarjotaan lounas kello 11.15 alkaen Isonkyrön seurakuntatalossa ja päiväjuhla alkaa Isonkyrön koulukeskuksessa kello 12.30. Yleisön toivotaan olevan paikoillaan kello 12.25. Juhlapuhujana on prikaatikenraali Mika Kalliomaa ja musiikista huolehtii Laivaston seitsikko sekä Heikki ja Topi Salli.

Tammisunnuntain maakunnallinen muistojuhla on kerännyt perinnetyön tekijöiden ohella runsaasti yleisöä yhteiseen juhlahetkeen. Toivomme näin käyvän tulevanakin Tammisunnuntaina. Juhlatapahtumiin on vapaa pääsy, pukukoodina on tumma puku ja kunniamerkit.

Lämpimästi tervetuloa!

Tapani Tikkala
puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

”Miksi sinä liityit reserviläisiin?”

Julkaistu 2.1.2020

Minulta eniten kysytty kysymys viimeisen kuukauden aikana on: ”Miksi sinä liityit reserviläisiin?” Niin, miksi? Aloin itsekin sitä syväluotaavasti miettiä, mikä saa nelikymppisen, neljän lapsen äidin ja armeijaa käymättömän liittymään reserviläisiin?
Vastaus on, monta asiaa.

Nuorempana toki kunnioitin itselleni läheisen pappani työtä tämän maan eteen, mutta kuten kliseinen sanonta menee, ikä tuo viisautta, on totta. Se tuo ymmärrystä tajuta vielä paremmin, millaisia uhrauksia niin miehet, kuin naisetkin tuolloin antoi. Vielä ajankohtaisemmaksi asian teki vanhimman poikani kutsunnat pari vuotta sitten.

Toinen syy, joka vahvasti tulee mieleen, kiertää hieman toisen rakkaan harrastuksen, vapaaehtoisen pelastuspalvelun VaPePan kautta.

Monin paikoin vapaaehtoisista on pulaa. Yleensä jonkin alueen herättää tutustumaan toimintaan vasta se, kun jokin ikävä tapahtuma kohtaa paikkakuntaa, näin kävi myös itselleni. Vasta se omalla paikkakunnalla tapahtunut tragedia ja siihen liittyvä avuttomuuden tunne sai minut etsimään tietoa VaPePasta ja mahdollisista koulutuksista.

Tässä siis yksi hyvä syy liittyä reserviläisiin, tietoa ja taitoa voi kehittää, jotta on valmiutta toimia, jos jotain tapahtuu, toki toivoen, että niin ei koskaan käy.

Myös sillä, että olemme elvyttäneet täällä Lapualla reserviläisten toimintaa ja olemme kovasti viimeisen vuoden aikana jalkautuneet erilaisiin tapahtumiin, toivon olevan positiivinen vaikutus myös tuleviin alokkaisiin. Ei nähtäisi palvelusaikaa pakollisena pahana, vaan paikkana, josta saadaan paljon eväitä tulevaisuuteen.

Tätä kirjoittaessani, vanhin poikani on kotiutunut vuoden palvelusajan jälkeen ja hymyssä suin mietin pojan kanssa lomilla käytyjä keskusteluja. Ollaan vertailtu SRA:n ja armeijan ammutuskäskyjä ja minä olen oppinut, mitä on siivutus ja monta muuta asiaa.

Hyvänä äitinä olen tietenkin lyönyt pojalle reserviläisiin liittymislomakkeet jo kouraan, tästä on hyvä jatkaa.

Maria Koski

Asepalvelus tutuksi Kurikassa

Julkaistu 31.12.2019

Perjantaisena iltana 27.12.2019 järjestettiin varusmiesinfo Kurikan nuorille tuleville asevelvollisille Kurikan maanpuolustusjärjestöjen järjestämänä.

Asiantuntijoina olivat kaikissa puolustushaaroissa palvelevat Kurikkalaiset varusmiehet. Alikersantti Oskari Ikäheimo Satakunnan lennostossa Pirkkalassa palveleva apumekaanikko, upseerioppilas Jyri Hirsimäki RUK sotilaspoliisilinja palveluspaikka kokelaana Upinniemessä sekä alikersantti Ville Koponen PORPR 3 K jääkärijoukkueen rj Niinisalosta.

Seikkaperäisesti tuli selvitettyä kuulijajoukolle nykypalvelus varusmiehenä uudella 2020 koulutusohjelmalla. Kuulijat halusivat mm. tietää miten pääsee sinne minne haluaa suuntautua esimerkiksi sotilaspoliisiksi, erikoismieheksi jne?

Kaikkiin kysymyksiin löytyi vastaukset. Johtajakoulutuksen merkitys korostui erityisesti.

Toivotamme hyvää uutta vuotta ja erinomaista palvelusaikaa 2020 aloittaville saapumiserille.

Kurikan reserviläiset

Vasemmalla alikersantti Oskari Ikäheimo Satakunnan lennostossa, keskellä upseerioppilas Jyri Hirsimäki Upinniemestä ja alikersantti Ville Koponen Niinisalosta. Kuva: Mikko Säntti

Joulukuun lopulla 1939 paukkuivat kovat pakkaset rintamalla

Julkaistu 30.12.2019

Talvisotaa oli käyty vasta muutamia viikkoja, ja kylminä pakkasöinä rintamalla paleltiin. Hätä oli todella suuri.

Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin esikunta vetosi Teuvan Suojeluskuntaan 28. joulukuuta todeten, että Etelä-Pohjanmaalta lähetetyt, etulinjoilla olevat miehet, ovat kirpeiden pakkasöiden vuoksi lämpimien päällystakkien, housujen, huopakenkien ja lapikkaiden tarpeessa.

Siksi niitä on ryhdyttävä heti kiireellisesti keräämään. Keräyksissä on esikunnan mukaan käytettävä kaikkia mahdollisia tahoja ja voimia. Ohjeena on, että ne keillä kaksi on, antakoon toisen. Miesten palelua yritettiin myös vähentää aloittamalla tammikuun lopulla 1940 käytöstä poistettujen bensiini- ja öljytynnyreiden keräys. Tynnyreistä ryhdyttiin valmistamaan kipeästi kaivattuja kamiinoita rintamalle.

Teuvalaiset olivat jo ennen Suojeluskuntapiirin esikunnan vetoomusta olleet yhteisellä asialla pitämällä joulukuun alussa 1939 seurakuntatalossa yhteisen kokouksen, jossa keskusteltiin huollon järjestämisestä. Edustettuina olivat Lotta-Svärd kyläosastot, maamiesseurat ja naisosastot, kolmen työväen yhdistyksen edustajat, Martat, Naiset mukaan -yhdistys, terveydenhoito- kunnallis- kansanhuolto- ja huoltolautakunta, opettajayhdistys sekä seurakunta. Kokouksessa päätettiin perustaa Teuvalle vapaan huollon keskustoimikunta, jonka tehtävänä oli valvoa huollon tasapuolista jakoa. Teuva näytti silloin esimerkillistä yhteishenkeä suuren kansallisen hädän hetkellä. Tämä yhteishenki olkoon meille nykysukupolville esimerkkinä.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten muisto elää vahvasti Teuvalla

Reserviupseerit ja Reserviläiset järjestivät jälleen yhteistyössä sankarihaudalla jouluaaton kunniavartion. Kunniavartiossa aloittivat Niilo Hakala ja Jukka Muotio, heidän jälkeensä tulivat Erkki Nevanperä ja Jarkko Kallio. Niku Rintala ja Eemeli Vainioranta jatkoivat, ja lopuksi vartiossa olivat Joonas Lehtimäki ja Samuli Vainio.

Erityisen ilahduttavaa ja esimerkillistä oli, että nuoret vänrikit ja luutnantti osallistuivat meidän ”vanhojen” lisäksi tähän kunniavartioon.

Erkki Nevanperä
Reserviupseerikerhon puheenjohtaja