Jani Syvänen

Miettilän historiallinen reservikasarmialue Rautjärvellä on saanut uuden nähtävyyden. Kollaa- ja Simo Häyhä-museon etupuolelle valmistui maahan kaivettu ja hirsirakenteinen tykkiasema. Sen arsenaalina on kenttätykki mallia 76RK27, jollaisia oli käytössä talvisodankin aikaan.

Kyseinen tykki on venäläinen, ja valmistunut vuonna 1941. Mallia oli Puolustusvoimilla koulutuskäytössä vielä 1980-luvulla. Sitä operoi puoli tusinaa miestä, ja sillä pystyi ampumaan 8-10 kilometrin päähän.

Miettilään saatiin kaksi sotienaikaista tykkiä näyttelyesineiksi jo 1980-luvulla.

– Silloin niitä ei saanut suunnata osoittamaan itään päin, kertoo tykkiasemahanketta koordinoinut Aarto Kosunen Rautjärven reserviupseerikerhosta. Hän lisää, että tykit suunnattiin uudelleen, kun Neuvostoliitto oli romahtanut.

Ajatus tykkiaseman rakentamisesta syntyi nelisen vuotta sitten, kun tykkien suojaksi alettiin kaavailla katosta.

– Minun mielestäni pelkkä katos ei olisi mitenkään sopinut arvokkaaseen ja historialliseen maisemaan, Kosunen kertoo.

Tykkiaseman rakentaminen otettiin osaksi Miettilän kasarmikankaan kehittämishanketta, joka oli alkuaan EU-rahoitteinen Leader-hanke. Kehittämiseen kuuluu myös entisen komppanianpäällikön talon kunnostaminen sotahistoriakeskukseksi, sekä alueella olevan vanhan rantasaunan kunnostus.

Tykkiaseman rakentaminen jumittui kuitenkin muutamaksi vuodeksi, koska Museovirasto halusi tutkia rakennuspaikan ja lausua siitä. Museoväki teki koekaivauksia kesällä 2021, ja aiotulta rakennuspaikalta löytyikin vanhoja rakennuksen perustuksia. Tykkiaseman sijaintia piti sitten siirtää noin 15 metriä. Lupa rakentamiseen tuli Museovirastolta vuosi sitten. Leader-rahoituksen osalta oltiin kuitenkin myöhässä, koska sen hanke loppui.

Rautjärven reserviupseerikerho ja reserviläiset päättivät sitten tehdä tykkiaseman talkootyönä. Merkittävä avustus hankkeeseen saatiin Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen tuelta, ja sen lisäksi puutavaraa lahjoituksena Imatran Seudun Sähköltä. Tykkiaseman eli suorasuuntaustykin pesäkkeen piirustukset saatiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kautta, ja ne on laatinut aikanaan Linnoitustoimisto.

Kun luvat ja piirustukset sekä materiaalit oli saatu hankittua, itse rakennustyö vei Kosusen mukaan huhtikuussa lumien sulettua vain kolme päivää. Apuna oli toki kaivinkone, mutta myös talkooporukkaa oli parhaimmillaan tusinan verran. Talkoilla kunnostettiin ja tervattiin myös tykkien pyörät.

Sotahistoriakeskus odottaa

Tuleva Sotahistoriakeskus, eli komppanianpäällikön talo on sisäosiltaan remontoitu, mutta sen avajaiset ovat viime tiedon mukaan aikaisintaan loppukesällä tai syksyllä. Remonttia edeltävät sisäosien purkutyöt tehtiin talvella reserviupseerikerhon ja reserviläisten talkootyönä.

Sotahistoria on osa Rautjärven kunnan matkailustrategiaa. Kollaa- ja Simo Häyhä-museo on jo laajalti tunnettu, mutta Rautjärvelle ja Miettilään tulleet matkailijat kyselevät tavan takaa muutakin katsottavaa ja koettavaa. Sotahistoriakeskus museoineen ja muine sisältöineen tulee osaltaan vastaamaan tähän kysyntään.

Lisäksi Rautjärven reserviupseerit on lanseeraamassa opastettua kierrosta kunnan alueella oleville sotahistoriakohteille. Kierrokset ovat saamassa omat nettisivut kevään aikana. Kierroksia voivat kiinnostuneet jo nyt kysellä Aarto Kosuselta. (aarto.kosunen@luukku.com)

Tykkiasemaan voi tutustua esimerkiksi Kollaa- ja Simo Häyhä-museon kauden avajaisissa 20.5.2023, taikka Miettilä Kollaus-kesätapahtumassa 29.7.2023, jonka pääesiintyjäksi on tulossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Kollaa-museoon kävi viime kesäkautena tutustumassa 4500 vierailijaa, kertoo museon toiminnanjohtaja Kari Partanen.

Täksi kesäksi näyttelyä on hieman järjestelty uudelleen, ja esille on saatu pari uutta esinettä. Toinen on taiteilija Aukusti Tuhkan tekemä taulu, jossa taistelijain kuvan yhteydessä on Kollaan soturien nimikirjoituksia. Niistä erottuu muun muassa Marokon Kauhun, eli Aarne Juutilaisen nimikirjoitus. Taulu on aikanaan luovutettu pääministeri Jukka Ragnellille, ja museoon se on saatu lainaan hänen perikunnaltaan.

Punaiset ja valkoiset kävivät hekin alussa vapaussotaa. Alkuvuodesta 1918 Suomessa käydystä vapaussodasta on puhuttu monilla nimillä aina kapinasta kansalaissotaan.

Ylen Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa vuodelta 1978 vapaussotaan osallistunut talvi- ja jatkosodan päämajoitusmestari, kenraaliluutnantti A.F. Airo sanoo saaneensa Mannerheimilta nimenomaan vapaussodan muistomitalin. Ja toiseksi Airo kysyy: ”Jos sota oli vain sisällissota, miksi Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat siitä rauhan Tartossa?”

Haminassa Wanhassa Veteraanissa äitienpäivän aattona avattavan Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan -näyttelyaineiston kerääjä, majuri Ville-Veikko Kirvesmies Joensuusta perustelee vapaussota-nimeä:

– Molemmat osapuolet nimittivät sotaa alussa vapaussodaksi. Kummallekin vapautuminen tarkoitti eri asioita. Sodan aloittaneilla punaisilla oli aikomus vapautua porvarien ja herrojen pakkovallasta. Laillisen hallituksen armeijana valkoisten tavoitteena oli vapautua venäläisestä sotaväestä ja varmistaa Suomen tuore itsenäisyys, Kirvesmies sanoo.

Vapaussota-näyttelyään Kirvesmies pitää laajimpana ja monipuolisimpana Suomessa. Näyttelyä pohjustetaan niin ikään lauantaina 13. toukokuuta RUK:n Maneesissa pidettävässä seminaarissa. Pääpuhuja, filosofian tohtori Jussi Niinistö lähestyy aihetta pelkistetyllä kysymyksellä: Miksi vapaussota?

Kymenlaaksossa verisen sodan terroria on tutkinut filosofian tohtori Mirja Turunen Kotkasta. Hän tuo luennossaan esille punaisen ja valkoisen terrorin ulottumisen käytännössä maakunnan kaikkiin kuntiin.

Näyttelyaineiston kokoaja Ville-Veikko Kirvesmies muistuttaa seminaarissa vapaussodan kulttuuriperinnöstä, sodan aineellisesta ja henkisestä taltioinnista.

– Näyttelyssä nähtävien useiden merkkien, lippujen ja taideteosten tekijöinä ovat olleet suuret suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Aarno Karimo, Jean Sibelius, Lauri Leppänen, Emil Wikström ja Gunnar Finne´.

Näyttelyn suola esineiden tarinoissa

Yksi näyttelyn helmistä on monelle tuntemattomaksi jääneen eversti Martti Ahon tarina. Viiden sodan veteraanin, mukaan lukien vapaussota, ja kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkit ovat kaikki nähtävillä. Kahden Mannerheimin-ristin saajia 191 ritarista oli vain neljä. Heitä olivat Ahon lisäksi Aaro Pajari, Hans Wind ja Ilmari Juutilainen.

Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan -näyttely on esillä Haminassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa 13.5.- 1.10.2023 ti-su kello 10-16, juhannuksena suljettu. Vapaussota-seminaari RUK:n Maneesissa 13.5. alkaa kahvituksella kello 11. Luennot alkavat kello 12. Seminaariin on vapaa pääsy.

Osa näyttelyn tuotosta lahjoitetaan Ukrainan vapautta puolustavien hyväksi.

Wanha Veteraani on museona ainoa Suomessa, jossa on kattava Suomen rauhanturvatoimintaa vuodesta 1956 nykypäivään esittelevä pysyvä näyttely. Messi Camp Hamina on avoinna näyttelyaikoina ja tilauksesta.

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani

♦ ♦ ♦

Kutsumme median edustajat Haminaan tutustumaan näyttelyyn ja seuraamaan seminaaria lauantaina 13.5.2023 tai tutustumaan näyttelyyn sen aukioloaikoina.

Lisätietoja näyttelyistä ja Wanhasta Veteraanista www.rvpk.fi

Ville-Veikko Kirvesmies
Vapaussota-näyttely
kirvesmies.schmarden27@gmail.com
0400-907 191

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Messi Camp Hamina
Ravintolapalvelut ja majoitus
Kimmo Dufva
kimmo.dufva@gmail.com
040 508 5746

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293