Jani Syvänen

Pitkät perinteet omaava reserviläisten maakunnallinen kristillis-isänmaallinen kesäillan kirkko järjestetään jo 26 peräkkäisen kerran. Tänä vuonna isänmaallinen kirkkotilaisuus järjestetään Vaasassa elokuun 8 päivä klo 19 alkaen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit, paikalliset reserviläisjärjestöt ja Vaasan Suomalainen seurakunta kutsuvat tiistaina 8.8.2023 klo 19:00 perinteiseen kahden maakunnan alueella vuosittain kiertävään kirkkoiltaan, jonka teemana on: ”Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan”

Kirkkoillassa puhuu Lapuan hiippakuntapastori, teologian tohtori Jaakko Antila. Puolustusvoimien ja Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen tuo aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Pasi Heinua. Kirkkoillan päätössanat lausuu rovasti Maaria Perälä. Tilaisuuden juontaa perinteiseen tapaan Heikki Koivisto.

Musiikkiosuudessa esiintyy mieskuoro Pohjanmiehet ja yhdessä lauletaan isänmaallisia ja kesäisiä virsiä. Illan päätteeksi kirkkokahvit kirkon kryptassa.

Lämpimästi tervetuloa isänmaalliseen kirkkotilaisuuteen!

Kirkkoillan tulostettavan ohjelman löydät TÄSTÄ!

Artikkelin pääkuva: Vaasan kaupungin kirkko, kuvaaja Johan Hagström

Isonkyrön sankarihautausmaata vartioivaa Karhupatsasta juhlistettiin torstaina 13. heinäkuuta aurinkoisessa säässä. Juhlan yhteydessä paljastettiin uudet sankarivainajien kunniaksi pystytetyt tietolaatat.

Juhlassa puheen pitivät konserninjohtaja majuri evp Antti Kuljukka sekä seurakuntapastori Vihtori Leskelä. Musiikista vastasi Kyrönmaan puhaltajat. Tilaisuudessa laskettiin kaksi seppelettä, joista toisen laskivat Isonkyrön reserviläisjärjestöjen edustajat ja toisen sankarivainajien omaisten edustajat. Juhlan järjestelyistä vastasivat Isonkyrön kunta ja seurakunta sekä eri kansalaisjärjestöt ja yhdistykset.

Isonkyrön sankarihautausmaa perustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1918. Kesäkuussa 1923 paljastettiin Matti Visannin suunnittelema graniittinen Karhupatsas. Karhuaiheen Visanti keksi isokyröläisten talonpoikien aikoinaan käyttämästä sinetistä. Aivan Isonkyrön uuden kirkon vieressä sijaitsevalle sankarihautausmaalle on haudattu 235 sankarivainajaa. Isokyröläisiä kaatui vapaussodassa 19, talvisodassa 82 ja jatkosodassa 134.

Juhlassa paljastettiin Isonkyrön seurakunnan sekä kaatuneiden muistosäätiön sankarihautausmaalle lahjoittamat tietotolaatat. Laattojen taustalla on kaatuneiden muistosäätiön hanke. Säätiön mukaan hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen sankarihautausmaista, vaalia sankarivainajien muistoa sekä kohottaa sankarihautausmaiden kulttuurihistoriallista merkitystä. Toinen laatoista edustaa vuonna 1918 kaatuneita ja toinen 1939-1945 kaatuneita.

Lisäksi juhlassa paljastettiin kahden sankarivainajan, Heikki Kitinojan ja Eino Matti Vatilon hautakiviin kiinnitetyt muistolaatat. Sekä Kitinoja, että Vatilo jäivät aikanaan kentälle, mutta heidät löydettiin myöhemmin: Kitinoja vuonna 2012 ja Vatilo 2015. Muistolaatoissa kerrotaan, että Kitinoja ja Vatilo ovat löydetty ja he ovat saaneet leposijansa Isonkyrön hautausmaalta.

Karhupatsaan lisäksi juhlassa muisteltiin myös 82-vuotta sitten käytyä Kuivalaisen kukkulan taistelua. Kiteellä käyty taistelu on isokyröläisille erityisen tärkeä, sillä Kyrönmaalta kotoisin olevista miehistä koostunut pataljoona oli osallisena siinä. Verisessä taistelussa kaatui 26 ja haavoittui 55 Isokyröläistä.

Juhla jäi erityisellä tavalla mieleen myös tämän jutun kirjoittajille. Oli suuri kunnia päästä kunniavartioon uusien tietolaattojen rinnalle. Samalla saimme ensimmäisen kosketuksemme reserviläistoimintaan. Emmepä olisi uskoneet, että alle kuukausi kotiutumisemme jälkeen pääsemme jo uudestaan pukemaan maastopukua päälle.

Anni Ikola ja Juho Vuorio

Seinäjoen veteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Antila järjesti Martti Ahopellon yhteistyöllä kesäkuun 16. päivänä retken Jurvaan. Jurvan sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Marttila oli koonnut upean näyttelyn sodan ajan puhdetöistä museolle.

Erikoisen hienon osuuden hän oli koonnut sota-aikana käytössä olleiden lentokoneiden puisista pienoismalleista, joiden taustatiedot hän kertoi sangen yksityiskohtaisesti.
Meille kuulijoille selvisi, että Jorman suosikki sodan ajan lentokoneista oli Messerschmitt, tuttavallisemmin ”Mersu”, jossa käytettiin Mercedes Benzin moottoria. Tästä näimme hänen itsensä kokoaman pienoismallin.

Hämmästelimme Jorman teknistä tietämystä koneen rakenteista, mm. siitä, että koneella voitiin lentää ”pää alaspäin”, koska moottorissa oli Boschin ruiskutuspumppu kaasuttimen sijasta. Todellista saksalaista teknistä osaamista oli se, että Mersun potkurin keskellä olevan reiän läpi pystyttiin ampumaan konekiväärillä todella osuvaa tulta.

Jurvalainen käsityötaito tuli esiin, kun näimme Väinö Nyystin Tiiksjärven lentotukikohdassa veistämät neljän eri konetyypin pienoismallit. Arvokas yksityiskohta oli näyttelyssä myös jurvalaisen Alpo Kaislan upseerilakki. Lentoupseeri Kaisla toimi sodan aikana Blenheim -pommikoneen tähystäjänä ja päällikkönä. Surullista oli, että hän kuoli yöharjoituslennolla sattuneessa onnettomuudessa 1943.

Aivan oman lukunsa vaatisivat Jorman kokoamat sodan ajan valokuvat, joihin jokaiseen hän oli laatinut saatetekstit, jotka saivat kuvat elämään.

Näyttelyn rakentamiseen osallistuneen Katri Marttilan (16v), mietteitä:
“Oli koskettavaa nähdä niitä lentokoneiden pienoismalleja, jotka oli veistetty sodan keskellä Tiiksjärvellä. Ihmeellisesti ne ovat säilyneet ehjänä vuosien saatossa.
Koska nuoret harvemmin etsivät tietoa itse, on tärkeää, että kouluissa käydään läpi sota-ajan tapahtumia. Tällaisten näyttelyiden avulla voidaan sotavuosien tapahtumia välittää paikallisesti.”

Jorma Marttila on tehnyt elämäntyönsä Jurvan yläkoulun historian opettajana, mutta vielä eläkkeellä ollessaankin hän on panostanut Suomen sotahistorian esille tuomiseen.
Sovimme vierailullamme siitä, että Jorma tulee syksyllä Seinäjoelle perinnepiirin kutsumana kertomaan nämä tarinat niille kiinnostuneille, joita tuo näyttely ei kesän aikana tavoita.

Kiitos Jorma! Näyttelysi on upea esimerkki siitä, kuinka perinnetyötä voidaan tehdä!

Näyttely on avoinna Jurvan museolla kesän ajan.

Esko Petäjä
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry