Lakeuden Maanpuolustaja

Jani Syvänen

Reserviläispiirin kevätkokouksessa palkittiin ansioituneita

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin Impivaarantien kokoustiloissa Seinäjoella. 29.4.2024 nuijittuun vuosikokoukseen saapui väkeä kuudesta eri yhdistyksestä, osallistuneiden kokonaisluvun jäädessä maltilliseen 15 henkilöön.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki esittelemässä tulevaa tiimivaatetusta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki esitteli ennen varsinaista kokousta tilattaviksi pian tulevia ”piirin tekstiilejä”, jotka vaikuttivatkin väen hypisteltävinä kiertäneinä oikein laadukkailta pukineilta. Näytillä olleista takeista laitetaan vielä lisätietoa lähemmin.

Reserviläisliiton ansioristi

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirillä oli kunnia luovuttaa kevätkokouksessa tunnustuksena erityisen ansiokkaasta, pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä liiton tarkoitusperien edistämiseksi Reserviläisliiton ansioristi Alahärmän Reserviläisten Antti Isotalolle.

Vuoden yhdistykset palkittiin kahdessa sarjassa

Reserviläisliiton ansioristi luovutettiin pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä Antti Isotalolle.

Vuoden yhdistys kilpailu käytiin uudistetulla pisteytyksellä kahdessa sarjassa toimintalomakkeilla raportoituun aktiivisuuteen perustuen. Toimintalomakkeen palautti 23 yhdistystä.

Isojen yhdistysten aktiivisin porukka löytyi tällä kertaa Ylihärmästä. Ylihärmässä on tekemisen meininki hyvällä mallilla. Säännöllisyys toiminnassa, mm. ohjatut viikkoliikunnat ja ammunnat toivat voiton kotiin. Vuoden yhdistys 2023 kiertopalkinnon ja kunniakirjan kävi pokkaamassa Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Jani Lindroos.

Isot yhdistykset (yli 100)
1. Ylihärmän Reserviläiset 76,30 %
2. Lapuan Reserviläiset 71,79 %
3. Laihian Reserviläiset 56,33 %

Vuoden yhdistys 2023 kiertopalkinnon ja kunniakirjan kävi pokkaamassa Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Jani Lindroos.

Pienten yhdistysten parhaaksi nousi ehkäpä hieman odotetusti Isonkyrön Reserviläiset. Kyröölääsien aktiivisuus ja yhteishenki tuovat mieleen sarjakuvalehdestä tutun Gallian kylän, jossa ollaan voittamattomia. Ammunta ja liikunnallisuus olivat avainsanoina myös pienten yhdistysten välisessä mittelössä selkeään voittoon.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jari Viertola saapui pokkaamaan vuoden yhdistys kiertopalkinnon, sekä kunniakirjan. Erityismaininnan ansaitsee myös Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset, joka on tehnyt jäsenmäärään suhteutettuna puheenjohtaja Pirkko Sysilammen johdolla hienon nousun. Pienen mutta pippurisen naisten yhdistyksen kunnostautuminen ammunnassa nosti sijoitusta huimasti takavuosiin verrattuna.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jari Viertola saapui pokkaamaan vuoden yhdistys kiertopalkinnon sekä kunniakirjan.

Pienet yhdistykset (alle 100)
1. Isonkyrön Reserviläiset 163,20 %
2. E-P:n Reserviläisnaiset 121,21 %
3. Alahärmän Reserviläiset 67,19 %

Prosenttiammunta aktivoitui

Prosenttiammunta on Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhdistyksille järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Prosenttiammuntaan lasketaan kaikki vähintään kymmenen laukausta käsittävät ampumasuoritukset, joissa käytetään kilpailulajeissa käytettäviä aseita.

Yhdistysten väliseen prosenttiammuntakilpailuun on osallistuttu vuosittain vaihtelevasti. Vuoden 2023 perioidia tarkasteltaessa prosenttiammunta on vilkastunut huomattavasti edellisvuoteen verraten. Vuoden 2023 prosenttiammuntakilpailuun osallistui kymmenen yhdistystä. Kilpailu järjestettiin kahdessa eri sarjassa.

Ilmajoen Reserviläisten puheenjohtaja Ville-Matti Kulmala kävi pokkaamassa kunniakirjan voiton merkiksi.

Isojen yhdistysten murskaavan ylivoimainen oli Ilmajoen Reserviläiset. Ruudinsavuisena tunnettu paikkakunta kunnostautui myös yhdistysten välisessä kilpailussa ampuen voiton kotiin. Ilmajoen Reserviläisten puheenjohtaja Ville-Matti Kulmala kävi pokkaamassa kunniakirjan voiton merkiksi.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja saapui jo toistamiseen saman illan aikana pokkaamaan kehystetyn kunniakirjan vitriiniin.

Isot yhdistykset, yli 100 jäsentä
1. Ilmajoen Reserviläiset 100,00 %
2. Ylihärmän Reserviläiset 86,13 %
3. Vaasan Reserviläiset 45,05 %

Pienten yhdistysten voiton vei niin ikään ylivoimalla rujosti runnoen jo mainitut ”Etelä-Pohjanmaan Gallialaiset” Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja saapui jo toistamiseen saman illan aikana pokkaamaan kehystetyn kunniakirjan vitriiniin.

Pienet yhdistykset, alle 100 jäsentä
1. Isonkyrön Reserviläiset 100,00 %
2. Jurvan Reserviläiset 74,05
3. E-P:n Reserviläisnaiset 15,15 %

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin piirin kunniajäsen Ulla Muurimäki. Sihteerinä kokouksessa toimi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen. Kuva: Mika Mäki

Hengeltään reipas kokous sujui mallikkaasti

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin piirin kunniajäsen Ulla Muurimäki. Kokoukselle valittu puheenjohtaja naputteli sääntöjen määrittelemät esityslistan pykälät vuosien kokemuksella. Kevätkokouksen tärkein teema oli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelle 2023. Kevätkokous vahvisti odotetusti vastuuvapauden myöntämisen hallitukselle. Sujuvasti kulkenut kokous poiki esityslistaan lennosta ylimääräisen pykälän koskien tiedottamista.

”Haluan tietää mitä maakunnassa tapahtuu” – lausahti naurahtaen puheenjohtaja Muurimäki. Toki tärkeää tiedotettavaa olikin mm. Teuvalla 19.5.2024 järjestettäviin sankarihautajaisien järjestelyihin liittyen sekä yhdistyksille esitettyä tukipyyntöä syyskuussa järjestettävää Napue – jotosta koskien.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviupseeripiirin kevätkokous täytti luokkatilan Seinäjoella

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokous järjestettiin Seinäjoella 22.4. piiritoimiston tiloissa. Takatalvi ja kesärenkaat eivät estäneet maakunnan miehiä, vaan sääntömääräiseen kevätkokoukseen saapui väkeä peräti kymmenestä eri maakunnan kerhosta.

Ennen varsinaisen yleisen kokouksen aloittamista saatiin pienimuotoinen esittely kattojärjestön korkeinta valtaa käyttävään toimielimeen liittyen. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin liittovaltuustoedustaja Marko Kaappola oli kutsuttuna esittelemässä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston kevätkokouksessa 20.4.2024 käsiteltyä aineistoa.

RUL liittovaltuustoedustaja Marko Kaappola esittelemässä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuustoasioita. Kuva: Jani Syvänen

Kunnostautuneiden palkitseminen

Kiertopalkinnon ja kunniakirjan Kurikan kerholle vastaanotti piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola. Palkintoja luovuttamassa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä on ollut vuosia perinteenä, että ennen yleisen kokouksen sääntömääräisiin työjärjestyskohtiin pureutumista, palkitaan ansioituneita kerhoja viime vuoden toimintalomakkeilla tapahtuneeseen raportointiin perustuen.

Mallikerhot valittiin tuttuun tapaan kahdessa sarjassa. Isojen kerhojen (yli 50) jäsentä vuoden mallikerho statuksen nappasi itselleen Kurikan Reserviupseerikerho. Kiertopalkinnon ja kunniakirjan kerholle tuli vastaanottamaan Kurikan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen ja piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola.

Isojen kerhojen parhaat (yli 50) jäsentä

1. Kurikan Reserviupseerikerho 9894 pistettä
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 6530 pistettä
3. Ähtärin Reserviupseerikerho 5398 pistettä

Pienten kerhojen (alle 50) jäsentä vuoden mallikerhoksi nimettiin aktiivisuudestaan tunnettu Ylistaron Reserviupseerikerho. Kiertopalkinnon ja kunniakirjan vastaanotti Ylistaron Reserviupseerikerhon puheenjohtaja ja piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Molempien mallikerhopalkintojen luovutuksen osuessa tällä kertaa piirihallituksen johdon käsiin, voitaneen todeta, että esimerkissä on voimaa.

Kiertopalkinnon ja kunniakirjan Ylistaron kerholle vastaanotti piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki. Kuva: Jani Syvänen

Pienten kerhojen parhaat (alle 50) jäsentä

1. Ylistaron Reserviupseerikerho 2122 pistettä
2. Kortesjärven Reserviupseerikerho 939 pistettä
3. Teuvan Reserviupseerikerho 389 pistettä

Prosenttiampujat kunniaan

Prosenttiammunta on Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhdistyksille järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Prosenttiammuntaan lasketaan kaikki vähintään kymmenen laukausta käsittävät ampumasuoritukset, joissa käytetään kilpailulajeissa käytettäviä aseita.

Prosenttiammunnan suorittamista valvoo ja osallistumiset kirjaa yhdistysten ampumavastaavat. Jäsenmäärä, jonka perusteella tulos lasketaan, on maksaneiden jäsenten lukumäärä ensimmäisenä päivänä joulukuuta liittojen jäsenrekisterissä.

Prosenttiammuntatuloksensa ilmoitti 7 kerhoa 16:sta toimintalomakkeen jättäneestä.

Isojen kerhojen (yli 50) jäsentä vuoden prosenttiampuja statuksen nappasi itselleen Ähtärin Reserviupseerikerho.

1. Ähtärin Reserviupseerikerho 75,34 %
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 66,67 %
3. Kurikan Reserviupseerikerho 64,15 %
4. Seinäjoen Reserviupseerikerho 12,40 %

Pienten kerhojen (alle 50) jäsentä vuoden prosenttiampujaksi nousi Kortesjärven Reserviupseerikerho kovalla tuloksella.

1. Kortesjärven Reserviupseerikerho 100,00 %
2. Ylistaron Reserviupseerikerho 57,14 %
3. Kuortaneen Reserviupseerikerho 22,86 %

Molempien kerhojen edustus puuttui tällä kertaa kevätkokouksesta, joten kunniakirjat toimitetaan palkittaville kerhoille toisella tapaa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin sääntömääräiseen kevätkokoukseen saapui väkeä peräti kymmenestä eri maakunnan kerhosta. Kuva: Jani Syvänen

Sujuva ja hyvähenkinen kokous

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin esityslistan sille varatussa kohdassa Jorma Kangasluoma Ylistaron Reserviupseerikerhosta. Kangasluoma koputtelikin puunuijalla kokousta sujuvasti eteenpäin kokenein ottein. Kokousväki oli yksimielistä ja esiteltävään aineistoon tyytyväisiä, joten toimintakertomus ja tilinpäätös voitiin vahvistaa, sekä vastuuvapaus myöntää hallitukselle.

Piirihallituksen kokoonpano oli aiheuttanut joltain osin polemiikkia taustalla ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari käytti pitkän ja jopa historiallisen puheenvuoron ottaessaan kantaa piirin toimintatapoihin nyt ja jatkossa. Hyvin valmisteltu puheenvuoro käsitteli perusteellisesti yksilön yhdistymisvapautta viitaten perustuslakiin, yhdistyslakiin sekä yhdistyksen sääntöihin. Eriäviä mielipiteitä ei esitetty, joten voidaan todeta, että piirin puheenjohtajan puheenvuoro oli tyhjentävä.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Miten saada reserviläistoimintaan mukaan uudet tai muuten toimintaan osallistumattomat jäsenet?

Julkaistu

Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan parisen vuotta sitten, alkoi reserviläisyhdistyksiin liittyä uusia jäseniä sankoin joukoin. Esimerkiksi Seinäjoella liittyi vuoden aikana yli 100 uutta jäsentä, mikä on 30 % jäsenmäärästä.

Tämä toi mukanaan uusia haasteita, miten ottaa huomioon tuntuva jäsenkasvu? Miten saada jäsenmäärä pidettyä? Ja miten saada uudet ja vanhat jäsenet mukaan toimintaan?

Jarmo Koskela on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin 1. varapuheenjohtaja.

Olen useasti pohtinut miten saada mukaan toimintaan uudet ja sellaiset jäsenet, jotka vain maksavat jäsenmaksunsa, mutta eivät muuten osallistu toimintaan. Nyt kun jäsenmäärä kasvoi 30 % on aika toimia ja kehittää yhdistystä palvelemaan kaikkia jäseniämme.

Yhdistyksissä on monenlaista toimintaa. Yhdistysten hallituksiin kaivattaisiin monesti ”uutta verta”. Meillä on kunniavartioita, mielenkiintoisia luentoja, viikko / kuukausiammunnat, saunailtoja, retkiä jne. Silti harvoin mukaan toimintaan tulee uusia kasvoja.

Kiinnostus ilmaistaan jäsenhakemuksiin

Kun katsoo uusia jäsenhakemuksia, niin melkein jokaisella jäseneksi hakevalla on kiinnostuksen kohteena ammunta, maanpuolustustoiminta, maakuntajoukot ja osalla heistä myös kunniavartiot eli perinnetoiminta. Vuosia kuluu, mutta nämä henkilöt eivät kuitenkaan osallistu tarjottuihin toimintoihin? Olen tehnyt sellaisen päätelmän, jotta ammunta kiinnostaa eniten, mutta osallistumiskynnys yhdistysten viikko/kuukausiammuntoihin on suuri. Varsinkin ellei ole aikaisemmin ampunut millään aseella tai edellisestä kerrasta on kulunut vuosia.

Seinäjoen Reserviläisten järjestämät matalan kynnyksen ammunnat vasta-alkajille on ollut menestys. Ammunnanjohtaja Jarmo Koskela valvoo turvallista suoritusta.

Matalan kynnyksen malli

Muistan kuulleeni jostain matalan kynnyksen urheilulajeista, joiden tavoitteena on saada juuri uusia jäseniä mukaan harrastamaan ja kilpailemaan eri lajeissa. Kuten nimikin jo sanoo ”matalalla kynnyksellä”. Niinpä päätimme kokeilla matalan kynnyksen pistooliammuntoja vasta-alkajille. Kokeilu oli positiivinen yllätys, kun kurssit täyttyivät muutamassa tunnissa uusilla ja sellaisilla jäsenillä, jotka eivät olleet ennen osallistuneet yhdistyksen toimintaan. Matalan kynnyksen ammuntoja on nyt jo muutamia järjestetty ja niistä saatu palaute on ollut todella positiivista.

Mielekäs toiminta aktivoi sankoin joukoin ammunnasta kiinnostuneet liikkeelle.

Kannustan kaikkia yhdistysten jäseniä osallistumaan omien yhdistystenne toimintaan matalalla kynnyksellä. Lisäksi kannustan kaikkia yhdistyksiä järjestämään vasta-alkajille tai muuten toimintaan osallistumattomille omia tapahtumia. Naisille suosittelen järjestämään omia ammuntatilaisuuksia, joissa vaihtoehtoina on vapaavalintaisesti .22 kaliiperin pienoispistooli tai 9mm kaliiperin pistooli.

Maanpuolustusterveisin
Jarmo Koskela
1. varapuheenjohtaja
Ampuma- ja urheilutoimikunnan puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kansallinen veteraanipäivä

Julkaistu

Kansallinen veteraanipäivä on Suomessa sotaveteraanien kunniaksi 27. huhtikuuta vietettävä juhlapäivä ja yleinen liputuspäivä. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa ja asia vahvistettiin valtioneuvostossa puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä 1986.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireillä on ollut suuri kunnia keskustella vuosien mittaan useiden sodan kauheudet nähneiden miesten kanssa ja välittää osaltaan heidän tarinaansa jälkipolville.

”Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Sotiemme veteraanien uhrauksia arvostaen ja muistoa kunnioittaen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Lakeuden Maanpuolustajan huhtikuun 2024 henkilökuvassa Pekka Piispanen

Julkaistu

Reservin ylikersantti Piispaselle kiinnostus maanpuolustustyötä kohtaan on tullut verenperintönä.

Kuka: Pekka Piispanen
Sotilasarvo: Ylikersantti (res)
Motto: ”Positiivisuuden kautta!”
Syntymäpaikka: Karstula
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset:
– YO-merkonomi
– Kaupanalan erikoisammattitutkinto

Työura:
– Nuoruus ja kesätyöt yrittäjäperheessä, joka piti kirjakauppaa Karstulassa.
– Suomalainen Kirjakauppa, myymäläpäällikkö 1990-2012
– Kuuskaistan Palvelut Oy, palvelupäällikkö 2012 – jatkuu

Perhesuhteet:
Vaimo, 3 aikuista lasta, jotka ovat jo maailmalla.

Kunniavartiossa kolme sukupolvea. Pekan appi reservin vääpeli Veli-Matti Hautala, Pekan poika upseerioppilas Eetu Piispanen (nyk. luutnantin arvossa) ja reservin ylikersantti Pekka Piispanen.

Harrastukset:
– Kaukalopallo, höntsälätkä, maastopyöräily, padel
– Kalastus ja luonnossa liikkuminen
– Penkkiurheilu
– Matkustelu

Pekka Piispaselle ulkoilu ja matkailu on tärkeitä. Kun nämä kaksi teemaa yhdistää voi päätyä vaikka pyöräilemään Itävaltaan.
Pekka Piispanen tunnetaan maanpuolustustyön lisäksi myös kovana myyntimiehenä. Pekka pitää hallussaan epävirallista Suomen ennätystä isänmaallisten runokirjojen myynnissä vuodelta 2023.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Olen nuoresta pitäen ollut kiinnostunut luonnosta ja siellä liikkumisesta, vietinhän nuoruuteni metsien ja järvien keskellä. Armeijan jälkeen, kun muutin Seinäjoelle opiskelemaan ja työelämään huomasin ympärillä olevan maakunnan hehkuvan todellista Koti- Uskonto ja Isänmaa teemaa. Vaimoni vanhemmat olivat aktiivisia maanpuolustustyössä ja appiukkoni puhui minut mukaan järjestötoimintaan jo 90-luvun alkupuolella. Toki isänmaan asioista oli kovasti puhuttu jo lapsuuskodissa, olivathan molemmat pappani olleet sodassa ja sieltä selvinneet takaisin. Maanpuolustustyö on siis osittain tarttunut verenperintönä ja loppu kiinnittynyt muuton myötä Seinäjoelle.