Ampumaradalla paistaa aina aurinko
Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset järjestivät 14. toukokuuta Seinäjoella ampumatapahtuman liittyen Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton Tulta toukokuussa -haasteeseen.
Haasteen ideana on, että jäsenistö kirjaa verkkolomakkeelle jokaisen henkilökohtaisen yli 10 laukausta käsittävän ampumasuorituksen, josta saadaan sitten dataa ampuma-aktiivisuudesta niin järjestöjen, piirien kuin yhdistystenkin osalta. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Haasteesta voi lukea lisätietoja osoitteesta https://www.reservilaisliitto.fi/kirjoitus/tulta-toukokuussa-haaste-kaynnistyi/
Iloisesta naisjoukosta jokainen saikin kirjata suorituksen Tulta toukokuussa-tapahtumaan. Illan aikana ammuttiin ekokiväärillä niin pystytä, polvelta kuin makuultakin sekä pienoispistoolilla. Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisiin voi liittyä jäseneksi kaikki maanpuolustuksesta kiinnostuneet naiset, olit sitten käynyt armeijan tai et. Kesän lämpimin päivä tähän mennessä helli innokasta naisporukkaa.
Sanonta ”Ampumaradalla paistaa aina aurinko” piti kutinsa nytkin.
Terhi Hakola
Hautajaiset sotilaallisin kunnianosoituksin kolmelle jatkosodan sankarille Teuvalla
Teuvalaisten sankarivainajien siunaus- ja hautaustilaisuus toimitetaan sotilaallisin kunnianosoituksin Teuvan kirkossa, osoitteessa Porvarintie 44 tulevana sunnuntaina 19.5.2024 kello 13:00 alkaen.
Alikersantti Arvo Ketonen, sotamies Tauno Lähdes ja sotamies Tauno Komsi katosivat Äyräpään kovissa puolustustaisteluissa 4.7.1944. Lähdes taisteli talvisodassa JR 24:n toisessa konekiväärikomppaniassa Kiviniemen ja Haitermaan alueella. Komsi taisteli kiväärimiehenä Taipaleenjoella ja Vuosalmella legendaarisen everstiluutnantti Matti Laurilan johtamassa JR 23:ssa. Ketonen toimi talvisodassa Kuormakomppania 48:n kengitysseppänä ja hänet siirrettiin maavoimiin 27.5.1940.
Jatkosodassa nämä urheat miehet taistelivat JR 58:n toisessa pataljoonassa, joka perustettiin Teuvalla 19.6.1941 nykyisen kulttuuritalo Orrelan maastossa. JR 58:n taistelujentie kulki Kiteeltä Okanmäen, Äyräpään ja Kivennavan kautta Rajajoen alueelle. Arvo Ketonen toimi JR 58:ssa esikuntalähettinä ja kengitysseppänä. Hänet ylennettiin 17.8.1941 korpraaliksi ja 30.11.1941 alikersantiksi. Tauno Lähdes toimi jatkosodassa konekiväärimiehenä ja hänet palkittiin ansioistaan 2. luokan vapaudenmitalilla. Hän haavoittui 27.7.1941. Tauno Komsi toimi kaasunsuojelumiehenä ja osallistui ansiokkaasti mm. haavoittuneiden kantoon.
Kesäkuun 27. 1944 kaikki kolme siirrettiin Adolf Ehrnroothin johtaman JR 7 eli ns. Tyrjän rykmentin 8. komppaniaan. Suomalaiset puolustivat heinäkuun alussa Vuoksen etelärannalla Vuosalmen sillanpääasemaa, jota hallitsi Äyräpään harju. Taistelukertomuksen mukaan heinäkuun 4. päivä klo 4:30 alkoi vihollisen tunnin kestävä raju kranaattisade raskailla aseilla ja lentokoneilla. Vihollinen sai joen rantaan kolme konekivääriä, joilla se tulitti joella haavoittuneita kuljettavia veneitä. Koko päivä käytiin sillanpääasemassa ja harjanteella rajuja taisteluita. 8. komppania sai lyötyä rajulla vastahyökkäyksellä vasemman sivustan kautta vihollisen takaisin. Puna-armeija jatkoi hyökkäystä seuraavana päivänä ja sai haltuunsa sillanpään lossiin saakka. Suomalaiset vetäytyivät Vuoksen yli, mutta rintama pysähtyi siihen eli oli saavutettu suuri torjuntavoitto.
Näissä kahden päivän taisteluissa 8. komppania menetti 2/3 miehistään ja useita johtajia mm. komppanian päällikön, joka haavoittui vaikeasti ja jäi sillanpäähän. Heinäkuun 4. päivän taistelussa kaatuivat myös nämä kolme urheaa teuvalaista sotilasta, joiden jäänteet ovat nyt arkuissa odottaen viimeistä matkaansa Teuvan kunniakkaalle sankarihautausmaalle. Siellä heitä on odottanut jo noin 80 vuotta kolme vierekkäistä ristiä, joiden eteen tehtyihin hautoihin heidät nyt kunnialaukauksien saattelemana lasketaan.
Teuvan Sankarihautausmaalla on 247 sankarivainajan ristiä. Jatkosodassa heistä kaatui 195. Näiden sankarivainajien hautauksen jälkeen on vielä jäljellä 34 sodissa kadonnutta sotilasta, joiden jäänteet toivottavasti vielä joskus saatetaan oman ristinsä alle. Osalle kadonneista ja kentälle jääneistä on pidetty sankarihautajaiset heti sotien jälkeen.
Vainajien siunauksen toimittaa Teuvan seurakunnan kirkkoherra Lauri Annala. Siunauksen yhteydessä pidettävässä muistotilaisuudessa Puolustusvoimien puheenvuoron pitää Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Marko Kivelä ja Teuvan kunnan puheenvuoron kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Lauri Ketonen, Kari Komsi, Milla Hietaharju puhuvat omaisten puolesta. Reserviläisten puheenvuoron pitää reservin majuri Erkki Nevanperä. JR7:n muistoja valottaa everstiluutnantti evp. Hans Adolf Ehrnrooth. Lisäksi on varattu puheenvuoro sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle (kaivajaryhmä).
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys osallistuu myös tapahtumaan ja heidän toimestaan tehdään tilaisuudesta YouTube -taltiointi. Pohjanmaan aluetoimisto vastaa tilaisuuden järjestelyistä sotilaallisten kunnianosoitusten osalta. Kirkkoupseerina toimii kapteeni Matti Kujala, paikalla on myös everstiluutnantti Pasi Heinua. Musiikista vastavat Pohjanmaan maanpuolustussoittokunta, Teuvan veteraanikuoro ja kanttori Heikki Havi. Teuvan Reserviupseerikerhon ja Teuvan Reserviläisten puolesta on eri tehtävissä lähes 20 jäsentä.
Tilaisuus on kaikille avoin sekä kirkossa että sankarihautausmaalla.
Ristien alla lepäävät lunastivat meille rakkaan Isänmaan hengellään. Kaatuneitten, sotaveteraanien ja lottien muistoa ei saa koskaan hälventää.
Erkki Nevanperä
Teuvan Reserviupseerikerhon pj.
Järjestelytoimikunnan jäsen ja yhdyshenkilö
p. 045 156 6056
Suomen rannikkotykistöllä luultua isompi merkitys viime sodissa
Tsaarinajan Venäjän Suomenlahden pohjoisrannalle rakentama vahva rannikkotykistö oli Neuvostoliitolle itselleen epäonnekkaasti kunnioitettava pelote. Puna-armeija ei tohtinut uhmata Suomen edelleen kehittämää rannikonpuolustusta viime sodissa.
Talvisodan lopulla maaliskuun alussa 1940 Neuvostoliitto yritti jäitse isoa maihinnousua Kotkan ja Virolahden edustalla ja sai ”rantapyssyn” armottoman tulen silmilleen. Osin samaa tapahtui jatkosodassa Viipurinlahdella kesällä 1944.
Suomen rannikkotykistö sodissa 1939 – 1945 -näyttely Wanhassa Veteraanissa Haminassa kertoo kuvin, esinein, tekstein ja keskeisten henkilötarinoiden kautta aselajin onnistumisesta.
– Vihollinen tiesi Suomen rannikkotykistön vahvaksi, jota ei helpolla läpäistäisi. Ulottuvan ja raskaan tulen torjuntavaikutus ei rajoittunut vain merelle. Rannikkotykistö tuki tehokkaasti maataisteluja niin Karjalankannaksen merisivustalla kuin Laatokan rantamailla, näyttelyn sisällön kokoaja Johanna Pakola Kaarinasta sanoo.
Köyliöläislähtöinen Pakola on palkittu tietokirjailija ja johtanut valtakunnallisen Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen toimintaa puheenjohtajana viimeiset viisi vuotta.
Turussa toimivan merivoimien vastuumuseo Merikeskus Forum Marinumin toimitusjohtajana 2015 -2022 työskennellyt kommodori evp, Tapio Maijala kiteyttää rannikkotykistön tärkeimmän onnistumisen jatkosodan kesän 1944 torjuntataisteluihin:
– Kannaksen suurista torjuntataisteluista Viipurinlahdella rannikkojoukot, sen jalkaväki ja tykistö, olivat ratkaisevassa pääosassa, näyttelyä Haminassa pystyttämässä ollut Maijala korostaa.
Tapio Maijala oli Kotkan Rannikkoalueen komentajana vuosina 2002 -2004.
Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin näyttelykausi avataan 18. toukokuuta. Museon rauhanturvaamisen perusnäyttelyä on uudistettu uusin esinein ja kokoelman rakennetta selkeyttämällä.
Museon rannikkotykistön näyttelyä syvennetään avajaispäivänä RUK:n Maneesissa asiantuntijaseminaarilla. Maijalan ja Pakolan lisäksi alustajana on entinen kansanedustaja, toimittaja, rannikkotykistön res. kapteeni ja paikallishistorioitsija Antero Kekkonen Kotkasta. Seminaariin on vapaa pääsy.
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki muistuttaa, että samana päivänä vietetään Haminan Museokadun yksivuotistapahtumaa Kadettikoulunkadun varrella. Siihen Wanhan Veteraanin tarjontakin liittyy.
Lisätietoja:
www.rvpk.fi
Johanna Pakola
tietokirjailija, Rannikkotykistö-näyttelyn kokoaja
johanna.pakola@gmail.com
040 588 4231
Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Wanha Veteraani
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115
Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293
Ulla Muurimäki 70 vuotta!
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien entinen toiminnanjohtaja Ulla Muurimäki täyttää tänään 70-vuotta!
Ulla Muurimäki valittiin marraskuussa 1984 Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n, Etelä-Pohjanmaan Reservin Aliupseeripiiri ry:n ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n toiminnanjohtajaksi. Ulla Muurimäen valintaa luonnehdittiin tiedotusvälineissä historialliseksi päätökseksi, koska kyseisten järjestöjen johtavissa tehtävissä ei aikaisemmin ole ollut naisia.
Muurimäki totesi valintansa jälkeen kokevansa naisena aattelisen puolen reserviläistoiminnassa läheisemmäksi, koska naiset voivat osallistua siihen yhtä hyvin kuin miehet. Aatteellinen työ on Muurimäen mukaan käytännössä mm. maanpuolustustahdon lisäämistä, siihen liittyvän tiedon levittämistä, yhteyksien pitämistä sotiemme veteraaneihin ja heidän osuutensa kunnioittamista.
”Rauhanajatuksemme lähtee siltä pohjalta, että sotilaallinen tyhjiö ei ole tyhjiö pitkään. Yksipuolisen aseriisunnan hyväksyneiden rauhanliikkeiden olemassaolo on todistus siitä, että suomalaiset ovat kovin haksahtavaisia idealistisuuteen. Vuosi sitten tehdyssä gallupissa nuoret eivät pitäneet asepalvelua ja rauhantyötä minään vastakkaisina ilmiöinä.” -Muurimäki arvioi uutena toiminnanjohtajana maaliskuussa 1985 sanomalehti Pohjalaiselle antamassaan haastattelussa.
Ulla Muurimäki toimi Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuen yhteisenä toiminnanjohtajana 33 vuotta.
Tänään 70-vuotta täyttävä pitkän päivätyön vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa tehnyt Ulla Muurimäki viettää ansaittuja eläkepäiviä.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki onnittelevat syntymäpäiväsankaria!