Puolustusvoimien miesvahvuus koostuu 97-prosenttisesti varusmiehistä, joiden fyysisestä ja henkisestä kunnosta riippuu Suomen puolustuskyky. Nyt on enemmän kuin ajankohtaista kiinnittää huomiota armeijan tärkeimpään aseeseen, sen omaan miehistöön.
Olemme juuri juhlineet 100-vuotiasta upeaa Suomeamme ja todistaneet monimuotoisesti, kuinka hieno isänmaa meillä on. Entä seuraavat 100 vuotta? Olemmeko kypsiä ottamaan vastuun maamme rajojen turvaamisesta ja sisäisestä rauhasta?
Kouluttajina, kasvattajina ja kansalaisina teemme valintoja, jotka vaikuttavat erääseen tärkeimpään aseeseen niin rauhan kuin sodan aikana: maanpuolustustahtoon.
Koululaitos pyrkii kannustamaan oppilaita kunnon ja terveyden ylläpitämiseen. Uskon nuoriimme ja heidän oikeisiin valintoihin kunhan pahin pelimaailman riippuvuuksista johtuva aallonpohja on saavutettu.
Omalla koulullamme on ”Tikissä”-projekti, jossa liikunta, ravinto, uni ja rentoutuminen pyritään siirtämään nuorten arkeen ja tietoisuuteen herättelemään nuoria huolenpitoon itsestään. ”Operaatio pyykkilauta” ja muut opettajien pilke silmäkulmassa keksimät tempaukset palauttavat leikin liikunnan moottoriksi.
Liikkuva koulu, välituntiturnaukset ja liikunta-apit ovat keinoja, joilla nuoria houkutellaan liikkumaan. Mutta onko vastauksia toisen asteen kunnonkohotukseen, jolloin varusmiespalvelus lähestyy ja houkutukset lisääntyvät?
Liikunnanopettajaliiton LIT Kasper Mäkelä ja Puolustusvoimien liikuntapäällikkö evl Harri Koski kokosivat joukon opettajia pilottiprojektiin kehittämään toisen asteen valmistavaa kurssia armeijaan aikoville. Pitkäaikainen yhteistyö LIITOn ja PV:n kanssa poiki useita eri malleja valmistaa eri kunnossa olevia nuoria armeijaan.
Eräs kokeiluista on Kurikan lukion ja Sedun yhteisesti toteuttama Inttikuntoon-kurssi.
Kurssin tavoitteena on rakentaa pitempiaikaisesti pohjaa kestää armeijan fyysiset ja henkiset rasitukset.
Uskoisin kuitenkin, että tärkein anti kurssilla on oikean asenteen oppiminen kohtaamaan varusmiesarjen. Kurssi kokoaa ikäluokan nuoret sukupuolesta, rodusta ja koulutustaustasta riippumatta saman päämäärän tavoitteluun. Kurssi toteutetaan Kurikan reserviläisten ja MPK:n tuella.
Pääesikunnan koulutusosasto valmistelee fyysisen toimintakyvyn tehtäväkohtaisia vaatimuksia, toki vielä palkatun henkilöstön voimin kahdessa varuskunnassa.
Puolustusvoimien liikuntapäällikkö everstiluutnantti Harri Koski pitää tärkeänä jo kouluttavan henkilökunnan varusmiehille annettavien tehtävien kohdentumista oikein. ”Tämä vaatii luonnollisesti aikaa ja kulttuurinmuutosta”, Koski toteaa.
Tulevaisuudessa on tavoitteena karkeasti jakaa varusmiehet viiteen kuntoluokkaan eri sotilastehtäville (Ruotuväki 13/2018). Armeijan tapa toimia onkin ihailtavaa: tuleen ei konkreettisesti jäädä makaamaan, vaan vallitsevat ympäristössä tapahtuvat muutokset otetaan huomioon ja korjaavat ratkaisut tehdään niiden pohjalta ja kurssia tarkennetaan.
Pääministeri Sipilä otti kantaa varusmiesten kunnon heikkenemiseen ja ehdotti kuntien liikuntatoimen toimenpiteitä asian korjaamiseksi. PV ja koululaitoksemme on jo alkanut korjausliikkeen.
Erilaiset projektit ja aktiivisen elämäntavan tuominen kouluarkeen sekä PV:n tutkimukseen perustuvat liikuntakoulutukset herättelevät nuoret huolenpitoon kunnostaan – henkisestä ja fyysisestä.
Keskiasteen inttikuntoon-tyyppiset kurssit antavat maastossa liikkumisen ja majoittumisen perustaidot mutta ennen kaikkea asennetta, joita armeija jalostaa.
Ylipäällikkö, presidentti Niinistön rauhallinen, hötkyilemätön johtaminen on suunnanviittana liikuntakasvatuksen juuritasoillakin. Jopa maanpuolustustahto korjataan reilulla, toisiaan arvostavilla teoilla ja yhdessä tekemällä.
”Ollos huoleton, poikas valveill`on”.
Arto Mäkipelto
liikunnanopettaja, res. kapt.
Kurikka
