• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Tammisunnuntain muistojuhla Vimpelissä 27.1.2019

Julkaistu 29.1.2019

Tapani Tikkalan tervehdyspuhe Vimpelissä 27.1.2019

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, naiset ja miehet.

Oottako kuullu, että tänään on Tammisunnuntai? – Näillä sanoilla Vaasan Jaakkoo aloitti pakinansa jatkosodan aikana. Jaakkoon aloitussanat oli suunnattu erityisesti sotasensuurille.

Tervehdyspuheen lausui Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala. Kuva: Jari Asu

Vapaussodasta tuli viime vuonna kuluneeksi 100 vuotta, joten eri puolilla valtakuntaa järjestettiin runsaasti eri tapahtumiin liittyviä tasavuosijuhlia. Mainitsen näistä kaksi. Yhdistyksemme järjesti Seinäjoella valtakunnallisen kaksipäiväisen Tammisunnuntain 100-vuotisjuhlan ja toukokuussa Vapaussodan Perinneliitto järjesti Helsingin seudun perinneyhdistyksen kanssa Helsingissä Vapaussodan päättymisen 100-vuotisjuhlan. Molemmat juhlat onnistuivat erinomaisesti, mutta tilaisuuksien valtakunnallinen uutisointi, tai paremminkin sen puute, tuo mieleen talvi- ja jatkosodan sotasensuurin.

Aivan kuten jo 50 vuotta aikaisemmin 1968, maassamme vallitsi vapaussodan saavutukset täysin sivuuttanut ajan henki. Muistovuoden 2018 aikana punaisen osapuolen kärsimykset saivat kaiken mediahuomion ja jo talvisodassa saavutettu sovinto jätettiin huomioimatta. Unohdettiin mainita, että punaiset nousivat kapinaan ja vaihtoivat äänestysliput aseisiin. Kun sitten demokraattisesti valittu Suomen hallitus kukisti kapinan ja säilytti itsenäisyytemme valkoisen armeijansa avulla, nousi uutisoinnissa päällimmäiseksi näkemykseksi, että laillinen hallitus oli sortaja ja vallan väkivaltaiseen anastamiseen ryhtyneet punakaarteineen oli sorrettu. Syntyi mielikuva, jossa kaikki väkivalta oli laillisen hallituksen joukkojen syytä.

Vapaussodan Perinneliitolla, yhdistyksellämme ja sen jäsenkunnalla on vielä paljon työsarkaa oikean tiedon välittäjinä!

Tapani Löfvingin päivistä lähtien tiheä kuusimetsä on tarjonnut suojaa niin sisseille, sotilaille kuin siviileillekin. Yksittäinen kuusenoksa puolestaan erotti hallituksen joukoissa taistelleet valkoisen armeijan sotilaat punakaartilaisista Tampereen kaupunkitaisteluissa huhtikuun alussa 1918. Kuusenhavu antoi turvaa ja lisäsi sotilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Havutunnus liitettiin pian puolustusvoimien, suojeluskuntien ja maanpuolustusjärjestöjen merkkeihin ja tunnuksiin. Siitä tuli nopeasti isänmaallisuuden symboli, jota on käytetty jo yli sadan vuoden ajan!

Tammisunnuntainstandaari.

Kuusenhavu on myös yhdistyksemme, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen, lipussa ja standaarissa keskeisenä symbolina. Yhdistyksemme perustettiin 4.6.1990 tekemään Vapaussodan perinnetyötä Etelä-Pohjanmaalla. Valtakunnallisesti kuulumme Vapaussodan Perinneliittoon ja olemme sen suurin jäsenyhdistys. Vietämme ensi vuonna 30-vuotisjuhlia.

Yhdistyksemme on järjestänyt Tammisunnuntain maakunnallisia muistojuhlia vuosittain vuodesta 1994 alkaen, tämä tilaisuus mukaan lukien 22:lla eri paikkakunnalla. Seinäjoella olemme juhlineen kolme kertaa, Lapualla, Kauhajoella ja Ähtärissä kahdesti. Meidät on otettu jokaisella paikkakunnalla lämpimästi vastaan ja olemme saaneet niin seurakunnan, kunnan kuin eri järjestöjen varauksettoman tuen tilaisuuksia järjestäessämme. Niin on myös täällä Vimpelissä. Kiitän Vimpelin seurakuntaa, Vimpelin kuntaa, Vimpelin lukiota, Vimpeli-Seuraa ja Vimpelin Reserviupseerikerhoa suurenmoisesta avusta juhlien järjestelyissä sekä paikallisia yrityksiä saamastamme tuesta. Vimpelin kunta ansaitsee erityisen kiitoksen maittavasta kirkkolounaasta.

Prikaatikenraali evp Mauri Koskela, puheenjohtaja Tapani Tikkala ja Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö Mauri Etelämäki. Kuva: Jari Asu

Tammisunnuntain muistojuhla on yhdistyksemme vuosittainen päätapahtuma, jossa muistamme Etelä-Pohjanmaalla sunnuntai-iltana 27.1.1918 aloitettua venäläisen sotaväen aseistariisuntaa. Tässä yhteydessä vimpeliläiset voivat röyhistää rintapieliään, sillä ennen tammisunnuntaita tänne uskallettiin ottaa vastaan sotakoulu, jossa ehdittiin kouluttaa vajaan kolmen viikon aikana 207 suojeluskuntalaista vaativiin johtotehtäviin. Heistä 80 oli vapaussodassa upseerin tehtävissä, toimien komppanianpäällikköinä, varapäällikköinä, adjutantteina tai joukkueenjohtajina. Kolme Vimpelin kurssin käynyttä, Aarne Pelkonen, Paul Raatikainen ja Kustaa Tapola, toimi pataljoonankomentajana rintamalla. Vimpelistä kurssille osallistui 11 miestä.

Vapaussotaan osallistui noin 100 vimpeliläistä miestä ja viisi naista. Vapaussodan sankarien muistomerkki paljastettiin Vimpelin kirkon viereen 29.10.1922. Siinä on kuuden vapaussodassa kaatuneen vimpeliläisen nimet. Jumalanpalveluksen jälkeen laskimme muistomerkille seppeleen, jonka nauhoissa lukee ”Sankarivainajien muistoa kunnioittaen – Tammisunnuntain juhlaväki”.

Seppeleenlasku. Kuva: Jari Asu

Seppelnauhan tekstissä ei siis lue Vapaussodan sankarivainajien muistoa kunnioittaen, ainoastaan sankarivainajien muistoa kunnioittaen. Moni vapaussoturi joutui puolustamaan isänmaataan myös talvi- ja jatkosodassa, osa vielä Lapin sodassa. Useat heistä ahkeroivat Suojeluskunnissa sotien välisenä aikana ja naiset työskentelivät Lotta Svärd – järjestössä, talvi- ja jatkosodassa sekä rintamalla että kotirintaman vaativissa tehtävissä. Pikkulotat ja sotilaspojat vastasivat monista tärkeistä kotiseudun tehtävistä. Sodan jälkeen ei ollut tilaisuutta lepoon vaan oli selviydyttävä sotakorvauksista, siirtoväen asuttamisesta ja jälleenrakentamisesta. Monen elämä oli aloitettava täysin alusta. Yhdistyksemme vaalii, nimestään huolimatta, kaikkien edellä mainittujen ryhmien muistoa.

”Näimme nousevan laajan Pohjanmaan. Näimme kansan, kuin kuohuvan meren. Näimme miehiä, jotka tunsivat vaan, pyhän innon – ja syttyvän veren. Ei silloin voimamme vavisseet, ei huolista huokunut rinta. Ei ollut – kallis arvoltaan, tää oman veremme hinta.”

Kunniavartio. Kuva: Jari Asu

Tämä on ensimmäinen säkeistö vimpeliläisen monitoimimiehen, sotakoulun puuhamiehen, suojeluskunnan päällikön, nuorisoseuramiehen, muusikon, kauppias Helge Lakasen kirjoittamasta runosta URHOJEN MUISTOLLE, joka on omistettu Vimpelin Suojeluskunnan miehille ja I. Etelä-Pohjalaiselle komppanialle, johon Vimpelin miehet vapaustaistelussa kuuluivat. Runo lausuttiin ensimmäisen kerran suojeluskuntajuhlilla Vimpelissä 13. huhtikuuta 1919.

Nyt, miltei sata vuotta myöhemmin, minulla on kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Tammisunnuntain maakunnalliseen 101-vuotisjuhlaan Vimpeliin!

 

Facebooktwittermail

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jatkosodan päättymisen muistoa kunnioitettiin Lappajärvellä
  • Sedu Survival järjestettiin jo 16. kerran Seinäjoen leirintäalueella
  • Perinteinen polkupyörämarssi poljettiin aurinkoisessa säässä Kuortaneella
  • Lakeuden Maanpuolustajan elokuun 2023 henkilökuvassa Sari Pirttimäki
  • Periksiantamattomuus pääosissa Ylihärmässä – Suomen vahvimmat reserviläiset kruunattu

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Tapahtumat

syys 23
12:30 - 16:30

TURPO-seminaari Vaasassa

syys 25
17:00 - 19:00

Maaottelumarssi Ylihärmässä

syys 26
17:30 - 19:30

Luento Seinäjoella: Jatkosota ilmassa – Pohjalaisia lentäjäkohtaloita

syys 27
18:00 - 19:30

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n hallituksen kokous 2/2023

syys 30
09:30 - 16:00

Pappina sodassa -näytelmä ja luentotilaisuus Laihialla

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·