Jani Syvänen

MilFight on kamppailutaitoihin liittyvä hybridi, johon olen koonnut mielestäni olennaiset kamppailuun, voimankäyttöön ja itsepuolustukseen kuuluvat tekniikat.

Kyseessä on siis hätävarjelun oikeutukseen liittyvä konsepti. Liian usein kamppailugenressä sotketaan kamppailu-urheilu, itsepuolustus, voimankäyttö sekä lähitaistelu. Nämä ovat aivan eri asioita, joita tulee lähestyä eri tulokulmista. Kaiken taustalla on oltava myös ymmärrys Suomen rikoslain säädöksistä hätävarjelusta ja erityisesti sen liioittelusta. Tästä syystä lähitaistelutekniikoita (vastustajan eliminointi) emme normi salitreeneissä viljele. Mutta Suomen lainsäädännön mukaan ”turpaansa ei tarvitse ottaa”, jolloin on ymmärrettävä mitä saa ja mitä kulloisessakin tilanteessa pystyy tekemään. MilFight nimenä juontuu taustastani, jolloin olen tuohon lyhentänyt sanat military ja fight. Jokaisella järjestelmällä täytyy olla tunnistettava kutsumanimi. Tunnuksessa nyrkki kuvaa tahtoa ja salama tehoa.

Metodi
MilFight -harjoittelun perusajatus on se, että saadaan tekniikat toimimaan kullekin harjoittelijalle. Toistoja tehdään paljon ja perustekniikoista johdetaan runsaasti urheilun tavoin jatkoliikkeitä. On aina osattava tehdä vastaliike ja vastaliikkeelle taas uusi jatko. Tämä prosessi jatkuu, kunnes tilanne on jommankumman harjoittelijan hallussa. Yksittäisessä harjoituksessa tempo kiihtyy loppua kohden, jolloin pyritään selvittämään miten saadaan tekniikka toimimaan, kun vastustaja laittaa täysillä hanttiin. Tämä on yksi merkittävimmistä periaatteista; se mitä tehdään on toimittava uhkatilanteessa oikeasti! Kuntokin kehittyy takuuvarmasti eikä painon hallintaan liittyviä diettejä tarvita. Muodollisuuksia ei ole ja länsimaalaisina emme kumartele toisillemme, vaan kättelemme silmiin katsoen harjoitusten lopuksi. Ennen tätä, loppuvenyttelyjen jälkeen, on tehty myös hivenen hartiahierontaa harjoitteluparille.

Kehityskaari
Olen luonut MilFight -järjestelmän 2000 -luvun alussa ja kehittäminen jatkuu loputtomiin. Metodin synty sai alkunsa täysin itsekkäistä lähtökohdista. Haluan itsekin harjoitella juuri näin ja jos ympärille saan koottua harjoitusryhmää, hyvä niin. Kehitystyö jatkuu myös kaiken aikaa, sillä kukaan ei tule sanomaan ”ei näin voi tehdä, tekniikka ei kuulu tyylisuuntaan”. Meillä mitään kamppailun osa-aluetta ei väheksytä eikä harrasteta akrobatiaa. Kaikki energia käytetään kamppailukyvyn kehittämiseen. Olen runsaan 40 vuoden aikana harrastanut aktiivisesti viittätoista eri kamppailulajia ja osallistunut lukemattoman määrän eri lajileireille. Vaikutteita on tullut karatesta, judosta, taekwondosta, jujutsusta, ninjutsusta (Bujinkan Budo Taijutsu), aikidosta, taijista, nyrkkeilystä, potkunyrkkeilysta sekä escrimasta ja kalista. Kamppailuajatus kumpuaa filippiiniläisistä lajeista. Judon perustaja Jigoro Kano on muinoin todennut, että on harjoiteltava vain sellaisia tekniikoita, joita on mahdollista tehdä täydellä voimalla. Me noudatamma myös tätä periaatetta. Myös modernien järjestelmien vaikutus näkyy, esimerkkinä vaikkapa Lee Morrisonin ”Urban Combatives”. Käyn myös edelleen aktiivisesti hakemassa lisäoppia osallistumalla kiinnostaviin seminaareihin. Jos MilFightia vertaa johonkin olemassa olevaan, niin lähimpänä varmasti on venäläisten taistelusambo, jonka perusteisiin olen myös saanut tutustua.

Harjoittelua hikisen turvallisesti
Harjoittelemme urheilijoiden tyyliin paita märkänä runsain toistoin mutta missään vaiheessa emme laske pisteitä salimatsissa. Ilman ottelutyyppistä harjoittelua pystyssä ja matossa, ei kamppailutaito ja itsepuolustuskyky koskaan kehity vaistomaiseksi. Myöskään emme missään vaiheessa korosta voittajia ja aliarvioi häviäjiä, vaan jokainen yrittää parhaansa kehittyä omassa tahdissaan. Vaikka kaikkia hätävarjeluun liittyviä tekniikoita ei matsityyppisessä harjoittelussa voikaan tehdä, kehittää tällainen välttämätöntä reaktiokykyä ja itsensä hallintaa. Kaikkinensa harjoittelu toteutetaan osallistujia kunnioittavassa turvallisessa ja rennossa ilmapiirissä!

Kohderyhmä perustekniikkaleirille
Harjoittelu sopii niin miehille kuin naisillekin eikä aiempaa kamppailukokemusta vaadita. Metodista hyötyvät myös turvallisuusalalla kenttätyötä uhkien parissa tekevät. Varsinaisia kuukausia kestäviä peruskursseja en pidä, vaan ”sisäänheittona” toteutan viikonlopun mittaista perustekniikkaleiriä alkuvuodesta ja myös syyskuussa. Opetan perustekniikat tuolloin niin, että on mahdollista osallistua leiriviikonlopun jälkeen viikkoharjoituksiin. Viikkoharjoituksia on neljästi viikon aikana, jolloin on mahdollista luoda itselleen sopiva aikataulutus. Maanantaisin ja perjantaisin harjoitellaan toimintaa maassa ja pystytekniikoiden vuoro on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

Tulevan viikonloppuna on Vaasassa perustekniikkaleiri, johon linkki ohessa

https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/97843/

Lajimottomme ”Fit to fight” (”Timminä taistoon”) selviää vain saliolosuhteissa.

Hannu Maunula
hannu.maunula@netikka.fi
p. 0500 719283

Isonkyrön Asemiesmuseo sisältää historiallisen kertauksen niistä sotavaiheista, jotka ovat kuuluneet kotiseutumme miesten ja naisten kohtaloihin.

Isonkyrön Asemiesmuseo on perustettu vuonna 1997. Asemiesmuseon perustaminen on suoraa jatkoa vuonna 1994 Isossakyrössä järjestetystä suuresta valtakunnallisesta Asemiestapahtumasta.

Asemiesmuseon perustajina ja ylläpitäjinä olivat vuoteen 2016 saakka paikkakunnan maanpuolustusyhdistykset naisjaostoineen. Nykyään ylläpidosta ja toiminnasta vastaa Asemiesmuseon perinnetoimikunta, jossa on jäseniä eri isänmaallisista järjestöistä.

Asemiesmuseo sijaitsee Isonkyrön kunnan omistamassa Pohjankyrö-talossa, joka on entinen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -talo vuodelta 1939.

Ulkosalla on lisäksi vuonna 2004 käyttöön vihitty tykkipuisto, jossa on yhdeksän tykkiä, joista kahdeksan on ollut rintamakäytössä. Tykkipuisto sisältää jalkaväki-, kenttä- ja ilmatorjunta-tykkejä, joilla kaikilla on oma historiansa.

Asemiesmuseon asiasisältö käsittää sotavaiheita ajalta 1596 – 1945:
– Nuijasota 1596 – 1597
– Suuri Pohjan Sota 1700 – 1721
– 30-vuotinen sota
– Suomen sota 1808
– Vapaussota
– Talvisota 1939 – 1940
– Jatkosota 1941 – 1944
– Lapin sota 1945

Vitriineissä:
– Asepukuja Nuijasodasta vuoteen 1945
– Lotta-asuja ja -muistoja

Esille ryhmitettynä:
– Jalkaväen kevyitä ja raskaita aseita
– Ilmavoimat ja ilmatorjunta
– Lääkintähuollon välineitä
– Lotta-toiminnan esittely 1918 – 1944
– Sotamuistoja
– Suuri valokuvagalleria
– Tietoarkisto
– Sankarivainajien muistotaulut 1918 ja 1939 – 1945

Toimintaa:
Asemiesmuseo on auki heinäkuussa sunnuntaisin klo 12 – 15 ja suurten kesätapahtumien aikana ja erikseen tilattaessa kautta vuoden.

– Muistoesineitä ja kirjoja myynnissä
– Kokoustila käytössä

Yhteystiedot:
Raimo Suhonen 0400 66 205
raimo.suhonen@hotmail.com

Erkki Hölsö 050 5140 506
erkki.holso@netikka.fi

Isonkyrön Asemiesmuseo
Pohjankyröntie 124
61500 Isokyrö

Tervetuloa tutustumaan!