Jani Syvänen

Hyvä reserviläistoiminnasta ja ammunnoista kiinnostunut henkilö. Aika monella on varmasti jossakin vaiheessa käynyt mielessä ajatus: ”Olisipa mukava käydä ammunnoissa, kun viimeksi on saanut ampua varusmiehenä 20 vuotta sitten.”

No, tähän ajatukseen löytyy helppo ratkaisu. Meistä jokaisella on mahdollisuus päästä osallistumaan ammuntoihin, vaikka vaan ihan omaksi iloksi tai sitten valikoituen tiettyihin lajeihin, kuten reserviläisammuntoihin, pistooliampumajuoksuihin tai SRA-kilpailuihin yms. Ammunnan harjoittaminen ei vaadi oman pistoolin tai kiväärin omistamista, sillä paikkakuntasi omissa reserviläisjärjestöissä on tarvittavat ”työkalut” ammunnan harjoittamiseen.

Lähtökohtana on, että ammunnasta kiinnostunut henkilö ottaa ensiksi yhteyttä paikkakunnan omaan reserviläisjärjestöön ja liittyy paikallisyhdistyksen jäseneksi esim. ottamalla yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin. Yhdistysten ampuma-asevastaavat ja ammuntojen johtajat opastavat sitten uutta jäsentä aikataulujen ja varusteiden suhteen. Ammuntaharrastuksen aloittaminen ei vaadi alkuun paljoa. Riittää, kun saapuu paikan päälle sovittuihin ammuntoihin ja ottaa mukaan kuulo- ja silmäsuojat sekä 20€ ratamaksun suorittamiseksi. (ratamaksu sisältää yhdistyksen aseen ja patruunat)

Paikan päällä uusi ampuja opastetaan oikeanlaisesta ampuma-asennosta aloittaen, aseen teknisiin ominaisuuksien kautta siihen, miten lipas täytetään, ase viritetään ja varmistetaan. Lisäksi käydään läpi aseen oikeaoppinen laukaiseminen. Ennen varsinaisten ammuntojen aloittamista käydään aina läpi ammunnan kulku ja varomääräykset ammuntojen johtajan toimesta. Käytettävät komennot ovat Puolustusvoimien ammunnoista tuttuja ja tähtäävät aina huolelliseen aseenkäsittelyyn ja toiminnan turvallisuuteen.

Seinäjoen Reserviläisten ammunnat kestävät yleensä parisen tuntia. Pääsääntöisesti ammumme 9mm pistooleilla paikallaan oleviin sekä kääntyviin tauluihin 15–25 m ampumaetäisyyksiltä. Ammuntojen jälkeen siivotaan paikat kuntoon ja ampuma-asekouluttaja kirjoittaa ampujien ammuntavihkoihin ammunta-ajankohdan, sekä merkitsee millä aseella on ammuttu. Tämän käytännön vaatii poliisiviranomainen, jos ammunnanharrastaja on kahden (2) vuoden päästä halukas hakemaan lupaa omaan pistooliin.

Seinäjoen Reserviläisillä on käytössä useita pistooli- sekä kiväärikaliiberin aseita eri ammuntojen harjoitteluun sekä ammuntaan kuuluvat tarvikkeet. (mm. taulut, paikat yms.)

Ammuntavuorot Nurmossa ovat kevät- ja syyskauden pääsääntöisesti aina kuun viimeisenä tiistaina klo 19–21.

Ajat voit varmistaa vielä yhdistyksemme koti- ja Facebook -sivuiltamme, jossa tiedotetaan muustakin toiminnastamme.
Linkki kotisivuillemme, josta löydät myös yhteystiedot löytyy tästä: Seinäjoen Reserviläiset ry

Hei, meillä on muuten ammunnoissa todella hauskaa ja letkeä huumori lentää välillä yli rajojenkin. Eli, meidän seuraan on todella helppo tulla ja tunnet heti ilmapiirin kotoisaksi. Ampujia on ihan vasta-alkajista Suomen mestareihin saakka. Olet lämpimästi tervetullut uusi tai vanha jäsen ammuntojen saloihin mukaan.

Ota vaan reippaasti yhteyttä niin autamme sinua mukavan harrastuksen pariin!

Lyhyt video ammunnoista: https://www.facebook.com/seinajoenreservilaiset/videos/391007024684827/

Marko Pänkälä
Ampuma-asekouluttaja
Seinäjoen Reserviläiset ry

 

Ilmajoen reserviläisyhdistysten yhteinen kevätkokoustilaisuus 20.2. sai arvokkaan vieraan, kun kokousesitelmää pitämään oli saapunut Suomen Reserviupseeriliiton järjestösihteeri Susanna Takamaa. Vierailu Ilmajoella oli viime elokuussa työnä aloittaneen Takamaan ensimmäinen esiintyminen työtehtävässään Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuudessa kuultiin energisen ja sanavalmiin naisen puheenvuoro suoraan liiton ytimestä.

Reservin luutnantti Susanna Takamaa on kotoisin Seinäjoelta ja asuu nykyisin Tampereella. Yhteiskuntatieteiden maisteri, aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastaja suoritti aikoinaan naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Niinisalon Tykistöprikaatissa. Järjestösihteerinä Takamaan keskeisiin työtehtäviin kuuluu mm. liiton järjestötoiminta ja viestintä. Työtehtäviin kuuluu mm. liiton kotisivujen sekä sosiaalisen median päivittämistä sekä koulutusmateriaalien – ja tilaisuuksien suunnittelua. Järjestösihteeri pitää yhteyttä jäsenyhdistysten ja piirien kanssa, mistä Ilmajoella saatiinkin siis nyt näyte.

Takamaa kertoo, että hän pyrkii kuuntelemaan herkällä korvalla eri yhdistyksissä ideoituja, hyväksi havaittuja toimintoja ja tapahtumia ja välittämään ideoita liiton muihin yhdistyksiin. Sosiaalinen media, joka liiton osalta on lähtökohtaisesti Takamaan hallinnassa, on nopea ja interaktiivinen ympäristö, jonka äärellä etenkin nuorempi ikäpolvi viihtyy. Se on yksi tärkeä tiedotusalusta, jota hän pyrkii aktivoimaan parhaan kykynsä mukaan.

Monien kerhojen ongelmana, varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella, on hiipuva jäsenmäärä ja aktiivisten toimijoiden pieni osuus. Lääkkeeksi Takamaa ehdottaa yhteistyötä.

”Jokainen yrittää keksiä pyörän uudestaan, vaikka vaihtoehtoisesti voisi yrittää yhdessä parannella sitä pyörää. Yhteistyö alueen muiden reserviupseeriyhdistysten sekä reserviläisjärjestöjen kanssa voi piristää toimintaa kummasti.”  

Samoin hän kannustaa reserviläisyhdistyksiä tekemään yhteistyötä esimerkiksi veteraanijärjestöjen, kiltojen jne. kanssa, jolloin eri järjestöjen monenlaista asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää mm. aselajiosaamisessa.

Järjestösihteeri kehottaa myös antamaan nuorille vastuuta:

”Koska itse olen aikoinaan nuorena yhdistysintoilijana kohdannut hyväntahtoista, mutta samalla myös motivaation tappavaa ”ihan kiva ajatus, mutta” -asennetta, kehotan lämpimästi kaikkia yhdistyksiä ottamaan nuorten ajatukset ja ideat tosissaan. Uuden kokeileminen voi vaatia hieman resursseja ja toisinaan johtaa epäonnistuneisiin yrityksiin, mutta jos koskaan ei haluta astua pois omalta mukavuusalueelta, voi yhtä hyvin hyväksyä sen, että toiminta tulee kuolemaan.”

Vastuuttamisessa piilee tosin myös vaara.

”Vaikka omalla kohdallani yhdistyksen hallitustoiminta oli mieluista alusta alkaen, olen nähnyt myös tapauksia, joissa nuori jäsen ajetaan ulos toiminnasta antamalla liikaa vastuita ja velvollisuuksia heti yhdistystoiminnan alussa. Ei ole tarkoitus polttaa ketään loppuun, eikä toiminnan pitäisi kenestäkään tuntua pakotetulta työtaakalta.”

Takamaan mukaan toiminnallisuus onkin etenkin nuorten kohdalla avainasemassa. Nuorten mukaan ottamisesta hän kertoo oman esimerkin:

”Kun aikoinaan hain jäsenyyttä Seinäjoen Reserviupseerikerhoon sain heti lämpimän vastaanoton kerhon silloiselta puheenjohtajalta Marko Kaappolalta, joka soitti ja kyseli kuinka aktiivisesti haluaisin kerhossa toimia.”

Järjestösihteeri Takamaa kertoi Ilmajoella myös siitä, miten reserviupseeriliitto voi tarjota tukea paikalliskerhoille. Muotoja ovat esim. projektituki sekä Toimintapäivä –tapahtuma, johon liiton panostus tosin viime vuonna jäi aika laihaksi.

”Toimintapäivä ei suinkaan ole kuollut tapahtuma, vaikka se onkin ollut hieman horroksessa. Tänä vuonna liiton järjestötoimikunta on ottanut Toimintapäivän konseptin työpöydälleen ja aikoo tehdä siitä entistä ehoisamman. Tarkoituksena on luoda hyvä toimintapäivän paketti, jonka järjestämiseen tulee liitosta ideoita, ohjeita ja oheismateriaalia. Tästä toivottavasti on lisää kerrottavaa vielä tämän kevään aikana.”

Itseään Susanna Takamaa luonnehtii seuraavasti:

”Armeijan käynyt nainen ei aina ole kovin helppo pala purtavaksi. Itse olen toisinaan melko mahdoton jo ilman sitä armeijaakin, joten aina ei ole kanssaihmisillä ollut helppoa.”

Lopuksi Takamaa lähettää terveisiä maakuntaamme:

”Jos jotain terveisiä Etelä-Pohjanmaalle pitäisi eritellä, niin se menisi kaiketi näin: isoo kiitos! Seinäjoelta alkoi reserviupseeripolkuni, joka on johtanut unelmaduuniin reserviupseeriliittoon. Nykyään saan harrastaa työkseni! Vaikka olenkin kotiutunut Tampereelle, juureni ovat syvällä lakeuksien peruskalliossa, eivätkä ne sieltä irtoa.”

Teksti ja kuvat Tuomas Taivalmaa