• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

”Siihen tottuu kyllä”

Julkaistu 23.4.2019

Miksi Yrjö Jylhä on korostetusti esillä soinilaisten sota-ajan historiassa? Miksi majuri Sohlon tyttären aito lottapuku on esillä Kuninkaantuvan näyttelyssä? Kenelle lääkintäkersantti Laasasenaho sanoi: ”Siihen tottuu kyllä”?

Mm. näihin kysymyksiin saivat vastauksen ähtäriläisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenet tutustumiskäynnillään viime kuussa avattuun Kuninkaantupaan.

Soinilaiset osallistuivat talvisodan taisteluihin JR 30:ssä, jonka komentajana oli jääkärimajuri Sohlo. JR 30 taisteli Taipaleella Karjalankannaksen itäosassa. Yrjö Jylhä palveli Soinin komppanian päällikkönä.

Koukkunimen vastaiskussa 7.12.1939 Soinin komppaniasta kaatui 22 miestä, joista 21 oli soinilaisia. Komppanian vahvuus oli 191 miestä, joista talvisodassa kaatui 70 ja noin 120 haavoittui.
Kaikkiaan Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä. (Wikipedia).

Soini-seuran sihteeri Aarre Löytömäen oikean olkapään takana on kuva hänen isästään Einosta. Kuvateksti kertoo, että JR 7:n Eino Löytömäki täitarkastuksessa ennen lomalle lähtöä. Kuva: Heikki Makkonen

Jylhän nimesi komppaniansa lääkintäryhmän johtajaksi soinilaisen Lauri Laasasenahon. Jylhä oli kysynyt Laasasenaholta, miten hän jaksaa sulkea tuttujen miesten silmiä. Laasasenaoho oli vastannut, että siihen tottuu kyllä. Myöhemmin Jylhä kirjoitti Kiirastuli -kokoelmaan runon ”Kolme sanaa”. Alikersantti (myöh. kersantti) Lauri Laasasenaho haavoittui Terenttilässä 29.2.1940 ja kuoli Soinissa syksyllä 2001.

Jääkärimajuri Sohlo osallistui talvisotaan pataljoonan komentajana aluksi Jalkaväkirykmentti 21:ssä ja myöhemmin Jalkaväkirykmentti 30:ssä, mitä joukkoa komentaessaan hän menehtyi haavoihinsa Taipaleenjoen taistelussa 25.12.1939.

Lotta Kaija Sohlo oli jääkärimajuri Jaakko Sohlon tytär ja hän muutti isänsä kanssa Kiviniemen kasarmille ennen talvisotaa. Kaija Sohlo selvisi sodasta hengissä.

Kolme sanaa -runon voit kuunnella tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=16FhEvVEq2E

Kunnantalo kakkosesta Kuninkaantuvaksi

Soinin kunnantalon viereinen rakennus, Kunnantalo II, on rakennettu alun perin lääkäritaloksi vuonna 1960. Talo saneerattiin toimistokäyttöön, mutta se jäi tyhjäksi, kun jotkut työntekijät oireilivat sisäilmaongelmien vuoksi. Taloa yritettiin ensin myydä, mutta purkuvaihtoehtokin oli olemassa.

Soini-seura päätti ostaa talon, jos sen kunnostukseen saadaan avustus Ely-keskukselta, Talo sijaitsi keskeisellä paikalla ja aikaisemmat tilat Kombi-hallin yläkerrassa olivat epäkäytännölliset ja syrjässä.

Kauppa syntyi, kun Ely-keskus teki myönteisen rahoituspäätöksen. Kunnostuksen kokonaiskustannukset olivat noin 140.000 euroa. Ely-keskuksen avustus oli noin 84.000 euroa, kunnan osuus noin 20.000 euroa ja loppuosa oli talkootyötä, jonka arvoksi tuli noin 35.000 euroa. Talkoolaisia on ollut yli 70 ja töitä on tehty lähes joka päivä.

Työt alkoivat joulukuussa 2017 ja kunnostetut tilat avattiin yleisölle viime maaliskuussa. Soini-seuran puheenjohtaja Lasse Autio nimesi avajaistilaisuudessa talon Kuninkaantuvaksi.

Kuninkaantupa pitää sisällään monenlaista toimintaa ja tarjoaa tilat niin kokouksien kuin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Kokous-, toimisto- ja arkistotilojen lisäksi talosta löytyvät tilat maamme lähihistoriaan tutustumiseen: voit tutustua sotahistoriaan, kouluhistoriaan sekatavarakauppahistoriaan. Kunniamerkkejä, kunniakirjoja, sotilas- ja lotta-asuja ja sotamuistoja löytyy tiloista runsaasti.

Vasemmalla venäläisen sotilaan palvelusasu, keskellä amerikkalaisen sotilaan asu ja oikealla suomalaisten avuksi tulleen ruotsalaisen vapaaehtoisen asu. Kuva: Heikki Makkonen
Sekatavarakaupan näkymiä vuosilta 1940 – 1970. Kuva: Heikki Makkonen

Kuninkaantuvassa on myös Kuninkaanhovi-korsu, jonka kaima löytyy Mika Waltarin kuvaamasta korsusta Kollaalla.

Soini-seuran puheenjohtaja Lasse Autio Kuninkaanhovi -korsun edessä. Kuva: Heikki Makkonen

Kannattaa käydä tutustumassa Kuninkaantuvan tarjontaan ja tuntea historian läsnäolo!
Kuninkaantuvan kesä alkaa 4.6., jolloin talo on avoinna klo 12.00 – 16.00. Jatkossa talon aukioloajat ovat ti – la klo 12.00 – 16.00. Su ja ma suljettu.

Teksti ja kuvat Heikki Makkonen

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Sotapäiväkirja: Muistiinpanoja korpivaellukselta 15.6.1941 – 25.4. 1944

Julkaistu 16.4.2019

Karjanlahti, Matti: Muistiinpanoja korpivaellukselta 15.6.1941 – 25.4. 1944. Toimittanut Heikki Kajomeri. Helsinki, Suomi: BoD – Books on Demand. 136 sivua.

”Lähdettiin illalla kello 20.30 retkelle, mikä vain piti oleman vain kenttävarustustöihin lähtö, vaan otettiin kovat mukaan, joten niinkin hoopo mies kuin minä huomasin mihin on matka.”

Näin alkaa isoisäni Matti Karjanlahden jatkosodassa kirjoittama sotapäiväkirja, jolle hän on itse antanut nimen Muistiinpanoja korpivaellukselta. Kauhavalla syntynyt Matti oli yksi niistä harvoista rintamamiehistä, jotka päivittäin kirjasivat muistiin sodan tapahtumia ja niiden herättämiä tuntemuksia. Merkintöjä kertyi 15.6.1941 – 25.4. 1944 väliseltä ajalta yhteensä 660 päivältä. Kansallisarkistosta arvioitiin, että tämä olisi yksi laajimmista säilyneistä suomalaisen rintamamiehen henkilökohtaisista sotapäiväkirjoista.

Karjanlahti taisteli Rukajärven suunnalla 14. divisioonan kenttätykistörykmentti 18:n 3. patteristossa sodan loppuun ja kotiuttamiseensa asti. 14. divisioonan eli ns. Korpidivisioonan komentaja oli legendaarinen Erkki Raappana. Päiväkirjamerkintöjen lomaan on lisätty merkintöjä tapahtumista muualla rintamalla, jotta sotatoimien kokonaiskuva selviäisi paremmin.

Kirjassa kerrotaan Karjanlahden elämänvaiheista myös sodan jälkeen, kun Matti tapasi Irma Nuottimäen, jonka kanssa avioitui ja muutti asumaan Kortesjärvelle. He saivat tyttären, Helenan. Lapsen ollessa vasta 6 kuukauden ikäinen Matti muutti Helsinkiin ja seurasi avioero. Kului yli 30 vuotta, kunnes Alahärmässä asunut Helena päätti miehensä Pentti Takalan kanssa etsiä Matin Etelä-Suomesta.

Kirja on ostettavissa sähköpostilla lähettämällä yhteystietonsa osoitteeseen korpivaellukselta@gmail.com, soittamalla 044-5617422 tai ottamalla yhteyttä
Facebook-sivun kautta www.facebook.com/muistiinpanojakorpivaellukselta/.
Kirjan hinta postituskuluineen on 27 euroa.

Jyrki Takala

Kategoriassa: Ressutori

Ähtärin Reserviupseerikerhon mainio maaliskuu

Julkaistu 8.4.2019

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho ja se toimii Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin alueella. Vuoden lopussa kerhon jäsenmäärä oli 80 ja nyt on menossa 86. toimintavuosi. Piirin toiminnanjohtaja Jani Syvänen oli vieraana kerhon kevätkokouksessa.

Kevätkokous on mainio paikka tarkastella edellisen vuoden toimintaa. Viime vuoden toimintakertomuksesta toimintaa löytyy syksystä kevääseen. Veteraanityö on kerhollemme kunnia-asia ja sen näkyi viime vuonna veteraanikeräyksiin osallistumisena yhdessä Ähtärin Reserviläisten kanssa. Veteraanikeräys suoritettiin viime vuonna viimeistä kertaa ja tuotto noin 9.000 euroa oli Etelä-Pohjanmaan huippua. Veteraanisiunauksissa kerhomme on huolehtinut havuseppeleen laskemisesta vainajan arkulle.

Viime vuonna kerhomme oli mukana talkootöissä avantouinnin SM-kisoissa. Talkootöistä saatu korvaus oli taloudellisesti merkittävä. Syyskuussa olimme Ähtärin Reserviläisten kanssa toteuttamassa kokonaisturvallisuustapahtumaa kutsuntojen yhteydessä.

Kerhomme jäsenten osallistumisaktiivisuudesta pidetään kirjaa ja eniten pisteitä kerännyt voittaa toimintakilpailun ja saa vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon. Kiertopalkinto on 75 mm hylsy vuodelta 1938. Kerhomme on saanut hylsyn Ähtärin Varikolta 40 –vuotislahjaksi. Kevätkokouksessa kiertopalkinnon sai varapuheenjohtaja Lasse Raassina. Kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin villasukkia ja Carilainen Sportin lahjoittamat hiihtohanskat.

Ähtärin Reserviupseerikerho on maamme vanhin maaseutukerho. Kuva: Toivo Rinne-Laturi
Kevätkokouksessa kiertopalkinnon sai varapuheenjohtaja Lasse Raassina. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus

Toiminnanjohtaja Syvänen toi terveiset toiminnanjohtajien neuvottelupäiviltä esittelemällä siellä käsiteltyjä asioita. Toisena asiakokonaisuutena Syväsellä oli nykyään netissä julkaistavan Lakeuden Maanpuolustajan lukijatilastot ja nettilehden saama vastaanotto. Kolmantena asiakokonaisuutena Syväsellä oli ylentämisperusteet ja ylennysesitykset. Meille kevätkokouksen osanottajille oli uutta, että ylinopeussakkorangaistukset vaikuttavat ylennyksiin kahden vuoden ajan. Toiminnanjohtajalle uusi tieto oli, että kerhomme on maamme vanhin maaseutukerho.

Kilpailutuloksia

Mustikkavuorella hiihdettiin ja ammuttiin. Pistooliampumahiihdon kolmen kärki oli: 1. Lasse Raassina (res.ups.), 2. Kimmo Kilponen (res.) ja 3. Hannu Humalamäki (res.ups.)

Ähtärin Reserviläisten haastepilkkikisassa eniten kaloja sai Juhani Luodeslampi (res.ups.), haastajan edustaja Juhani Akonniemi (res.) sai toiseksi eniten ja kolmossijan jakoivat Veikko Hallila (res.ups.) ja Jarmo Soukkala (res.)

Pistooliampumahiihdon kolmen kärki oli: 1. Lasse Raassina (res.ups.), 2. Kimmo Kilponen (res.) ja 3. Hannu Humalamäki (res.ups.) Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Teksti Heikki Makkonen

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Dokumentti Salpalinjasta DVD-tallenteena

Julkaistu 1.4.2019

Salpalinjasta reilu vuosi sitten valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva on nyt suuren yleisön saatavana DVD-tallenteena. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta. Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

– Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa. Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti, Juha Huttunen perustelee.

Elokuvan DVD-levy tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin tai sen voi tilata nyt jo suoraan tuottajalta juha.huttunen@videoflow.com

Sotilaat rivissä. Kuva: Terho Ahonen

Dokumentissa tarvittiin paljon avustajia. Salpalinjan miehitystä kesäkuussa 1941 linnoitusjalkaväen joukoin kuvattiin autenttisilla paikoilla jossain Miehikkälässä.

Linnoittajat lapioimassa. Kuva: Terho Ahonen

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.

Lisätietoja:
Juha Huttunen
Tuottaja, storyTv films Oy
juha.huttunen@videoflow.com
0400 650 252

Terho Ahonen
tiedottaja, elokuvan Salpalinja-asiantuntija
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Dokumentin teatteriversion pitkätraileri:

Salpalinja lyhyesti ja kuvia: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/01/salpalinja-lyhyesti-ja-valokuvia.html

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

350 vapaaehtoista harjoittelee maanpuolustustaitoja Lohtajalla

Julkaistu 26.3.2019

Noin 350 vapaaehtoista harjoittelee sotilaallisia ja turvallisuuteen liittyviä taitoja PAUHA19 – harjoituksessa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 29.–31.3.2019. 19. kerran järjestettävä harjoitus on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin pääharjoitus.

Noin 350 vapaaehtoista harjoittelee sotilaallisia ja turvallisuuteen liittyviä taitoja PAUHA19 – harjoituksessa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 29.–31.3.2019. 19. kerran järjestettävä harjoitus on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin pääharjoitus. Pohjanmaan maanpuolustuspiiri koostuu Kokkolan, Vaasan ja Kauhavan koulutuspaikoista.

Painopiste paikallisjoukkojen osaamisen testaamisessa

Harjoitus koostuu puolustusvoimien tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta, kaikille reserviläisille avoimesta sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta ja asepalvelusta suorittamattomille kansalaisille suunnatusta varautumisen ja turvallisuuden koulutuksesta. Reserviläisille järjestetyistä kursseista kertyy osallistujille rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia.

Puolustusvoimien tilaamaan sotilaalliseen koulutukseen osallistuvat paikallisjoukkojen reserviläiset. Koulutusaiheina ovat mm. tukialueen taistelutekniikka. Tänä vuonna painopiste on soveltavassa toiminnassa, jossa mitataan paikallisjoukkoihin sijoitettujen reserviläisten osaamistasoa ja kartutetaan johtajien käytännön johtamistaitoa.

Reserviläisten sotilaallisia valmiuksia kehitetään esikunta-, huolto- ja kuljetustoimintaan sekä eloonjäämiskoulutukseen liittyvillä kursseilla. Varautumisen ja turvallisuuden koulutuksen suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret. Kursseilla harjoitellaan mm. alkusammutus-, ensiapu- ja maastotaitoja. Lisäksi nuoret tutustuvat puolustusvoimien toimintaan.

Harjoituksen kouluttaja- ja järjestelytehtävissä toimivat MPK:n koulutus- ja tukitehtäviin sitoutuneet vapaaehtoiset. Harjoituksen johto- ja tukitehtävissä toimii paikallisjoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä. Heidän tehtävänsä on suunniteltu sellaisiksi, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin heidän valmiuksiaan toimia omissa sodan ajan tehtävissä.

Harjoituksen johtovastuussa on Pohjanmaan maanpuolustuspiirin Kauhavan koulutuspaikka. Harjoitukseen antavat valvoja- ja materiaalitukea Pohjanmaan aluetoimisto, Porin prikaati ja Panssariprikaati.

Harjoituksen tapahtumia voi seurata Facebookissa www.facebook.com/PAUHAHarjoitus

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tutustua harjoitukseen lauantaina 30.3. klo 08:00

Porin prikaatin komentaja eversti Mika Kalliomaa tutustuu harjoitukseen lauantaina 30.3.2019. Samassa yhteydessä kutsuvieraille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään harjoituksen esittelytilaisuus klo 08:00 alkaen. Tiedotustilaisuuden jälkeen on mahdollisuus tutustua harjoituksen kursseihin. Tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittamaan tulostaan harjoituksen tiedotusupseeri Jouko Liikaselle p. 044 558 2603 / jouko.liikanen@kotinet.com torstaihin 28.3. klo 16:00 mennessä.

Lisätietoja harjoituksen sisällöstä antaa Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Jani Pikkarainen p. 050 553 6828, jani.pikkarainen@mpk.fi

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 138
  • Sivu 139
  • Sivu 140
  • Sivu 141
  • Sivu 142
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 159
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·