Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireillä oli suuri kunnia haastatella lapualaista 95 -vuotiasta sotaveteraani Matti Niemistä.

Tapasimme Matti Niemisen Härmän Kuntokeskuksella, jossa sotaveteraani oli viime viikolla kuntoutuksessa. Kävimme Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäen kanssa koputtamassa huoneiston oven takana, avaamaan tuli hyväntuulinen ja selkeäsanainen mies. Kädenpuristus oli tiukka ja tapaamisen yhteydessä kävi selväksi, että ollaan tekemissä miehen kanssa, jonka elämänkokemus on vertaansa vailla. Tovin keskusteltuamme totesimme, että Matti on tarinankertoja parhaasta päästä. Jutut olivat johdonmukaisia ja mielenkiintoisia. Niinpä totesimme, että olisipa hienoa, jos saisimme haastatella videolle Mattia hänen sotakokemuksistaan. Videohaastattelu toteutettiinkin heti tapaamistamme seuranneena päivänä.

Elisenvaaran pommituksesta on varsin vähän tietoa julkisuudessa vieläkin. On kunniakasta, että saimme mahdollisuuden kuulla Elisenvaarasta mieheltä, joka on ollut itse paikan päällä. Nykytekniikka ja uusi digitaalinen maanpuolustusjulkaisumme mahdollistaa videohaastattelun julkaisun kaikkien nähtäväksi.

Jani Syvänen

 

 

 

Viime aikoina on kiistelty siitä, kaunisteliko professori Mauno Jokipii tarkoituksellisesti suomalaisten vapaaehtoisten SS-miesten historiaa. Nyt on paljastunut, että Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin mainetta on mustattu keksityillä asioilla toisten tutkijoiden toimesta.

Tietokirjailija Kari Kallonen tarkasti epäilyttäneet väitteet Kansallisarkistossa. Kallonen esitelmöi aiheesta Haminassa rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin järjestämässä seminaarissa 1.6. teemalla”Lauri Törnin tarina – totta vai tarua?”. Tulokset löytyvät myös Kallosen uudesta Lauri Törni -elämäkerrasta.

Seminaarissa avataan samalla Wanhan Veteraanin Lauri Törni 100 vuotta sekä suomalainen Waffen SS-vapaaehtoispataljoona -näyttelyt.

Dosentit Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen väittivät kirjassaan ”Tuntematon Lauri Törni”, että Törni olisi syyllistynyt useisiin tappeluihin ja juopotteluihin ollessaan suomalaisista vapaaehtoisista koostuneen SS-pataljoonan mukana Saksassa. Tutkijat kirjoittavat, kuinka Törnin ”retki päättyi humalaisiin töppäyksiin ja nolostuttavaan kotiinpaluuseen maitojunan kyydissä”. Silvennoinen toistaa vielä myöhemmin artikkelissaan, kuinka ”Törni palautettiin SS:n Schönbrunnin kasarmeilta Suomeen juomisen ja tappelemisen takia”.

Saksasta palautettiin 16 upseeria jatkosodan syttyessä, koska vapaaehtoisten ryhmässä oli heitä liikaa. Tunnettu tieto on, että liikaupseereiden mukana lähetettiin välikohtauksen johdosta myös kolme aliupseeria Suomeen. Kallonen sanoo, että tutkijoiden esittämät lähteet eivät kerro mitään Törnin alkoholinkäytöstä, vain Valpon kuulustelija Juho Rajala väittää omassa muistiossaan Törnin liittyvän tappeluihin. Rajala itse oli tuomittu sotilaspassinsa väärentämisestä ja häntä syytettiin kuulustelukertomusten peukaloimisesta.

– Professori Jokipii kuitenkin kirjoittaa, että kaksi upseeria olisi syyllistynyt häiriöihin. Lähteenä oli yhdysupseeri K.E. Levälahden kirje, joka löytyisi Kansallisarkistosta. Anoin käyttöluvan SS-arkistoihin, joita tutkittiin samaan aikaan valtioneuvoston kanslian selvityshankkeessa, Kari Kallonen kertoo.

Kirjeessään 12.8.1941 Stralsundista Esko Riekille yhdysupseeri vahvistaakin syylliset, jotka ”ovat menneet samassa lähetyksessä kuin ne upseerit, jotka pyynnöstä ja ylimääräisinä täältä vapautettiin”. Levälahti julkistaa nimet, luutnantti Karjalaisen ja vänrikki Paukkalan, jotta upseereita ei sekoitettaisi syyttömiin. Tutkijat ovat silti mustanneet Törnin mainetta. Sekä Silvennoinen että Pohjonen ovat työskennelleet Kansallisarkistossa, kumpikaan ei ole kysyttäessä pystynyt esittämään mitään lähteitä väitteelleen.

Kari Kallonen kyseenalaistaa toisella esimerkillä tutkijoiden tiedot. Pohjonen ja Silvennoinen toistavat kirjassaan myös erään mielenterveysongelmaisen henkilön kuulustelukertomusta, jonka mukaan hän olisi työskennellyt Ruotsissa keväällä 1949 salaisena kuriirina eversti Alpo Marttiselle. Marttinen olisi toiminut johtajana ”amerikkalaisessa vakoilujärjestössä”, johon liittyisi myös Törni.

– Sotahistorian ja sotataidon dosentti Pasi Tuunaisen teoksesta ”Marttinen – Kahden armeijan soturi” kuitenkin selviää yksiselitteisesti, että Marttinen oli jo vuosia aikaisemmin matkannut Yhdysvaltoihin. Hän opetti keväällä 1949 Fort Leavenworthin maavoimien sotakorkeakoulussa oppilasupseereille talvisotataitoa, eikä voinut siksi puuhailla keksityssä vakoilujärjestössä Ruotsissa, Kallonen huomauttaa.

RUK:n Maneesissa pidettävän seminaarin toisena esitelmöitsijänä nähdään myös näyttelykohteena olevan suomalaisen Waffen SS-vapaaehtoispataljoonan toimintaan perehtynyt sotahistorioitsija, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, professori Ohto Manninen. Seminaari alkaa klo 12. Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat yleisölle auki kesä-, heinä- ja elokuun tiistaista sunnuntaihin klo 10–16.

Lisätietoja:
Kirjailija Kari Kallonen
kari.kallonen@netti.fi, puhelin 040 517 0659

Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225

Wanhan Veteraanin tiedottaja Terho Ahonen
terhoahonen2@gmail.com, puhelin 040 504 0293

Wanha Veteraani
www.rvpk.fi