Harras joukko kansalaisia kokoontui 3. päivänä helmikuuta talvisena lauantaina hotelli Alman pihamaalla. Olimme muistelemassa tapahtumaa tasan 84 vuotta sitten, kuulakasta talvipäivää, joka toi sodan silloiseen kauppalaan kotirintamalle.
Katkennut taival muistomerkki hotellin edustalla, sen kyltissä ovat niiden kolmentoista uhrin nimet joidenka kohtalona oli maallisen taipaleen päättyminen vihollisen pommien surmaamina tuona talvisodan päivänä.
Palaan tuohon talviseen päivään Seinäjoella. Pommitus oli yksi tarina monien surullisten tarinoiden joukossa sodan aikana. Seinäjoen ainut pommitus vaati kolmentoista siviilin hengen. Määrä oli iso osa tuon päivän siviilialueiden pommituksen uhreista. Yhteensä kotiseudun pommitukset vaativat 3. helmikuuta vuonna 1940 neljäkymmentä kuollutta uhria ja viisikymmentä haavoittunutta.
Kaikkiaan talvisodan 105 päivän aikana kotisuomessa pommituslentojen määrä oli peräti 2726 kertaa. Pommitusten uhriluvut olivat 956 kuollutta sekä 1840 haavoittunutta kansalaista. Mielenkiintoinen vertailu jatkosotaan, jolloin pommitusten määrä oli 2581 kertaa kotisuomeen. Uhriluvut olivat lähes samat. Pommituksen uhreina kuoli tilastojen mukaan 939 ja haavoittui 3516 kansalaista, jatkosodan kestäessä kuitenkin talvisotaa huomattavasti kauemman eli kolme vuotta 86 päivää.
Talvisodassa vihollisen käytössä olivat Viron sekä mm. Leningradin alueen lentokentät. Jatkosodassa saksalaisten miehittäessä Viron (Tallinna 28.8.1941) sekä Leningradin piirityksen alkaessa 8.9.1941 mainituilta lentokentiltä ei tehty enää pommituslentoja Suomeen. Myös Suomen ilmapuolustus oli aivan jotain muuta kuin talvisodan aikana. Siinä nähdäkseni selittyy ero pommitusten ”vähäisyyteen” jatkosodan aikana.
Jatkosodan taite tuli Saksan hävitessä Stalingradin taistelun alkuvuonna 1943. Tultaessa vuoteen 1944 oli Suomen johdolle selvää, että olemme häviävällä puolella ja rauhantunnusteluja oli saatava aikaiseksi, sen osan historiasta tiedämme.
Olen kirjoittanut Seinäjoen pommituksesta pidemmän kertomuksen Lakeuden Maanpuolustajaan kaksi vuotta sitten, joten voitte kerrata halutessanne tarkemman muistelman oheisesta LINKISTÄ.
Jari Ojala
Videotallenne muistohetkestä:
Ville Jalovaara on kirjoittanut useita historiaa käsitteleviä teoksia ja uutuus kirjassaan Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista, hän palaa sota-arkistoihin. Jalovaara kertoo luennossaan mitä Suomen kohtalon hetkinä oikein tapahtui.
Luentotilaisuus on avoin ja maksuton.
