• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Akat mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan

Julkaistu 3.4.2024

Keskusteluja seuratessani paluumuuttoni jälkeen Pirkanmaalta takaisin Etelä-Pohjanmaalle, olen laittanut merkille, että on hyvä kerrata, miten naiset voivat osallistua koko yhteiskuntaa hyödyttävään, itseä kehittävään ja maanpuolustusta tukevaan mainioon harrastukseen.

Naisten asenteella maanpuolustukseen liittyviin asioihin on valtava merkitys. Millaisen suhtautumisen ja asenteen nuori saa kotoa maanpuolustuksen suhteen vanhemmilta? Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys enää, ei edes täällä lakeuksilla, jossa maanpuolustustahto on tokikin tunnetusti ollut varsin korkeaa. Maailmalta tulee, jos jonkinlaista uutista erilaisista kotkotuksista, joka muokkaa asenteita. Tietotulva on valtava.

Reserviläisyhdistykseen voi liittyä myös armeijaa käymätön nainen

Ammunta on ylivoimaisesti suosituin reserviläisharrastuksen muoto ja naisampujat tarkkuudestaan tunnettuja. Kuva: Terhi Hakola

On hyvä muistaa, että täysi-ikäiset naiset voivat liittyä paikallisiin Reserviläisliiton jäsenyhdistyksiin joko varsinaisiksi tai kannatusjäseniksi. Ainoa rajaava tekijä saattaa olla se, onko naisten vapaaehtoinen asepalvelus suoritettu vai ei. Reserviläisyhdistykseen voi siis kuulua myös armeijan käymätön nainen. Naisille löytyy alueelta myös oma yhdistys nimeltä Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry.

Yhdistyksissä pääsee osalliseksi monipuoliseen maanpuolustustoimintaan samanhenkisten kanssa ja esimerkiksi ammunta on kovin suosittua tällä hetkellä. Naisia on paljon myös yhdistyksien hallituksissa ja saavatkin kovasti kiitosta aktiivisesta osallistumisesta. Ukkokerhojen aika on ohi ja näkeehän sen jo siitäkin, kun osa yhdistyksistä järjestössä kuin järjestössä kamppailee olemassaolostaan. Tekijöitä tarvitaan. Olikin kunnia, kun itseni kutsuttiin juuri Ylihärmän Reserviläisten hallitukseen mukaan.

Alavuden Reserviläiset järjestivät vuonna 2022 toiminnasta kiinnostuneille naisille mahdollisuuden tutustua pistooliammuntaan. Kuva: Jari Hellinen
Terhi Hakola harjoittelemassa sovellettua reserviläisammuntaa eli SRA:ta Kauhavalla. Aseena Bul Armory 9×19 kaliberinen PCC kivääri, jota myy Iron Point Finland Seinäjoelta. Kuva: Terhi Hakola

Naisille omia kursseja

Naisille järjestetään myös esimerkiksi omia matalan kynnyksen ampumakursseja Maanpuolustuskoulutuksen eli tutummin MPK:n puitteissa, joissa itsekin olen ollut apukouluttajana. Näissä lähdetään liikkeelle aivan perusteista ja aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Itse asiassa myös MPK panostaa naisten koulutukseen myös enenevissä määrin koska MPK:n yksi julkinen hallintotehtävä meneekin näin:

”Kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja tutustumistoimintaa.”

Ammuntaharrastuksen parissa yleisesti naiset voivat myös edetä aina ammunjohtajiksi saakka ja erilaisten toiminnallisten ampumalajien suosio kasvaa kohisten.

Naisten valmiusliitto järjestää niin valtakunnallisia kuin alueellisiakin harjoituksia, joissa on esimerkiksi kursseja poikkeusolojen kriisitilanteissa selviämiseen. Nämä harjoitukset ovat olleet kovin suosittuja jo vuosia. Kannattaa myös seurata somessa Reserviläisliiton, MPK:n ja Naisten valmiusliiton lisäksi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien kanavaa, josta saa lisää tietoa paikallisesta toiminnasta.

Terhi Hakola ja Etelä-Hämeen Reserviläispiirin entinen toiminnanjohtaja Reima Lundberg yhteiskuvassa. Banderollin punchline kertoo kaiken oleellisen. Kuva: Terhi Hakola

Varmasti on muitakin tapoja osallistua kuin tässä jutussa mainitut. Mutta jos oikein hurahtaa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan, voi edetä vaikkapa Suomen suurimman maanpuolustusjärjestön johtoon saakka, vaikka armeijaa ei olisi käynytkään. Näin kävi aikanaan itselläni ja päivääkään en ole katunut.

Toivotan maanpuolustushenkiset naiset niin Etelä-Pohjanmaan kuin Pohjanmaan maakunnista mukaan isänmaata tukevaan toimintaan!

Terhi Hakola
Ylihärmän Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

MPK Pohjanmaa toimii laatu edellä

Julkaistu 2.4.2024

Pohjanmaan maanpuolustuspiirin valmiuspäällikkö Toni Puutio oli vieraana 25. maaliskuuta Ähtärin Reserviupseerikerhon kevätkokousta edeltäneessä reserviläisillassa. Räjähdekeskuksen tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa Puutio kertoi MPK:n toiminnasta.

Reservin yliluutnantti Toni Puutio on ollut aktiivinen reserviläinen jo vuodesta 2008 alkaen. POHMPP:n valmiuspäällikkönä hän aloitti vuonna 2020. Puution tehtäviin kuuluvat koulutus (SOTVA, maakuntajoukot), MPK:n kouluttajapoolin hallinta ja rekrytointi.

— Suuri osa työstäni on olla MPK:n vapaaehtoisten sekä alueemme reserviläisten kontaktipintana, kiteytti Puutio.

Lähes joka viikonloppu on kursseja

Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Se on perustettu vuonna 1993. Vuonna 2008 MPK sai julkisoikeudellisen aseman. Sen tehtävät määritellään laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.

MPK:ssa on 14 jäsenjärjestöä. MPK on puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani. Tämän lisäksi MPK tekee yhteistyötä muiden turvallisuus-, kasvatus- ja valistustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Valtakunnallisesti MPK:lla on yli 2 000 kurssia vuodessa. Viime vuonna koulutusvuorokausia oli 115 000. Kursseille on osallistunut yli 60 000 henkilöä vuodessa. Toiminnassa on mukana kolmisen tuhatta vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa. Sitoutuneet ja vapaaehtoiset henkilöt ovat MPK:n suurin voimavara.

Reservin yliluutnantti Toni Puutio aloitti POHMPP:n valmiuspäällikkönä vuonna 2020. Kuva: Aarre Löytömäki

MPK Pohjanmaa keskittyy peruskoulutukseen

Pohjanmaan maanpuolustuspiiriin kuuluvat Kokkolan, Kauhavan ja Vaasan koulutuspaikat. Varuskuntia alueella ei ole. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Porin prikaati ja Pohjanmaan aluetoimisto. MPK:n valtakunnallisia osaamiskeskuksia on alueella kaksi: sotilaspoliisikoulutus ja tarkka-ampujakoulutus.

POHMPP:n uusi koulutusjärjestelmä (SOTVA) on jalkautettu vuosien 2020–2023 aikana. Sotilaallista valmiutta palveleva koulutus perustuu MPK:n koulutusohjelmiin ja alueen paikallisjoukkojen koulutustarpeeseen.

Koulutusjärjestelmä tarjoaa nousujohteisia koulutuspolkuja reserviläisille. Polku voi johtaa paikallisjoukkojen sijoitukseen. MPK Pohjanmaa kouluttaa omat kouluttajansa.

— Keskitymme peruskoulutukseen ja myös Ukrainan sodan oppien tuomiseen koulutukseen. Järjestelmää auditoidaan säännöllisesti. Tavoitteenamme on kasvattaa volyymia hallitusti laatu edellä, korosti Puutio.

Viime aikojen tilanteen ja tapahtumien myötä rekrytoinnissa on ollut havaittavissa selvä piikki. Ukrainan sota on osoittanut, että jalkaväkitaistelun osaaminen ja suojautuminen ovat taistelijan keskeisimpiä taitoja. Miehittämättömän ilmailun kouluttajakoulutus on jo käynnistetty.

Valmiuspäällikkö Toni Puutio kertoi, että uutena asiana koulutukseen ollaan tuomassa pimeätaistelua. Tavoitteena on, että jo kolmen vuoden päästä voidaan puhua laadukkaasta osaamistasosta.

MPK:lla on omat nettisivut osoitteessa mpk.fi. Sieltä löytyy myös tärkeä koulutuskalenteri. Valmiuspäällikkö Puutio muistutti, että koulutukseen voi hakea myös muualle kuin omalle alueelle.

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho. Viime vuonna 90 vuotta täyttäneen kerhon tämänvuotinen kevätkokous pidettiin Räjähdekeskuksen tiloissa. Kuva: Aarre Löytömäki

Ähtärin kerholla on pitkä historia

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho. Viime vuoden lokakuussa vietettiin kerhon 90-vuotisjuhlaa.

Ähtärin Reserviupseerikerhossa on jäseniä myös Soinista ja Lehtimäeltä. Viime vuoden lopussa kerhossa oli kaikkiaan 76 jäsentä. Kerhon ja hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Juhani Luodeslampi.

Aarre Löytömäki
Ähtärin Reserviupseerikerho ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Rauhoitella ja antaa rauha

Julkaistu 28.3.2024

Viime päivinä olen miettinyt kahta teonsanaa: yhtäältä ”rauhoitella”, toisaalta ”antaa rauha”. Sanoissa on keskenään paljon samaa, mutta sisältyykö niihin myös jokin ero?

Lähivuosien perspektiivissä tällä hetkellä eletään yhteiskunnallisessa keskustelussa kuohuvaa aikaa. Useat ovat vedonneet eri osapuoliin tilanteen rauhoittamiseksi. Myös oma tai läheisen ihmisen mieli voi olla rauhaton. Moni kaipaa jotakin, joka voisi rauhoittaa.

Rauhoitteleminen on lukuisissa tilanteissa tärkeää. Sitä tarvitaan, kun huolet tai muut kielteiset asiat valtaavat mielen. Silloin rauhoitteleminen tuo toisen näkökulman asioihin. Usein aikuisen tehtävänä on olla lapsen vierellä ja rauhoitella: ei hätää.

Rauhoitteleminen voi kuitenkin sisältää myös toisenlaisen merkityksen. Tällöin ristiriidat pyritään painamaan taustalle – kenties siirtämällä huomio jonnekin toisaalle. Tällainen rauhoitteleminen voi lieventää väliaikaisesti oireita, mutta se ei korjaa rauhattomuuden perimmäisiä syitä.

Kauan sitten Jerusalemissa elettiin levotonta aikaa. Oli tarve rauhoitella tilannetta. Jeesuksen saapuminen kaupunkiin pääsiäisjuhlille ei helpottanut asiaa, vaan ristiriidat tuntuivat kärjistyvän entisestään. Alkoi näyttää siltä, että tilanne rauhoittuisi parhaiten, jos tämä rauhanhäiritsijä tuomittaisiin ja vastaavasti vapautettaisiin Barabbas, kapinan aikana tehdystä murhasta tuomittu rikollinen. Erilaisilla myönnytyksillä huomio siirtyisi pois epämiellyttävistä asioista.

Rauhoittelemalla ei kuitenkaan saatu aikaan pysyvää korjausta tilanteeseen. Päinvastoin vanha järjestys alkoi horjua vähitellen yhä laajemmalla alueella. Samalla pääsiäisen tapahtumat toivat kuitenkin rauhan tavalla, jota tuomitsijat tai tilanteen rauhoittelijat eivät osanneet arvata. Tuo rauha on pohjimmiltaan silmiltämme salassa, mutta tänäkin vuonna pääsiäinen tuo sen näkyväksi.

Piispa Matti Salomäki
Kuva: Juha Harju

Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus saapuu levottomien, pelokkaiden ja epäilevien oppilaiden keskelle ja lausuu: ”Rauha teille.”
Hän ei ainoastaan rauhoittele vaan antaa rauhan, ikuisen rauhan.

Rauha sinulle ja pääsiäisjuhlaasi!

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa

 

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Suosittu SRA-kurssi järjestettiin jälleen Ilmajoella

Julkaistu 27.3.2024

Ilmajoen Reserviläiset järjestivät maaliskuun 22.-24. päivinä SRA turvallisen ampujan kurssin pitkällä perinteellä. Kursseja on järjestetty Ilmajoella jo vuodesta 1996 lähtien joka vuosi. Sana hyvästä kurssista on levinnyt laajalle.

Viime vuonna suosituksien pohjalta kurssille tultiin Turusta asti, tänä vuonna pisimmän matkan teki kurssilainen Hämeenlinnasta. Eikä tietysti ihme, kun kurssi järjestetään ns. ALL INCLUSIVE periaatteella. Kaikki kurssin aikana tarvittavat aseet ja patruunat kuuluvat hintaan. Lisäksi huoltotoimikunnan naiset pitävät huolta siitä, että ruoka ja juoma eivät kurssilta lopu.

Kurssi järjestetään tavanmukaisesti kahdenkymmenen hengen osallistujajoukolle kolmen päivän kokonaisuutena, jossa on oma päivänsä teorialle, toinen aseenkäsittelyn ja ammunnan harjoittelulle ja kolmas ampumakokeelle. Tämä on meillä todettu vuosien saatossa parhaiten toimivaksi ja kurssilaisia palvelevaksi konseptiksi.

Teoriaosuudessa perehdyttiin sääntöihin, aseen osiin ja turvalliseen ammuntaan. Kuva: V-M Kulmala

Perjantai-iltana aloitettiin Ilmajoen Laäkintävarikon kerholla teoriaosuudella. Tässä käydään läpi lajin säännöt, niiden kommervenkit, aseen osat ja turvallisen ammunnan periaatteet. Täysin kylmintään kenenkään ei pitäisi tulla paikalle, sillä kurssilaisille on etukäteen lähetetty tietopaketti, jossa on mukana kaikki mm. sääntömateriaalit sekä esitentti tehtäväksi, jonka avulla pystyy valmistautumaan illan päättävään teoriakokeeseen. Tänä vuonna teoriakoe tehtiin ensimmäistä kertaa verkon välityksellä omilla älypuhelimilla.

Lauantain teemana on tutustua lajiin ammunnan kautta, ja siirtää teoriaoppeja käytäntöön. Päivä aloitettiin aamupalalla ja kouluttajien palautteella teoriakokeesta. Seuran aktiivit lähtivät täksi ajaksi rakentamaan kahden tunnin rastit kiväärille, pistoolille ja haulikolle. Pääpaino lauantaina annettiin pistoolille ja sen kanssa toimiseen. Ampumakokeesta suurin osa ammutaan pistoolilla, sillä se herkimmin tuo esiin virheet piipun suunnassa ja sormen paikassa. Tänä vuonna pistoolilla harjoitusammunta tehtiin rivissä joukolla, aikaisemman yksilösuorituksen sijaan. Tällä tavoin ei pääse liikaa kylmettymään vuoroaan odotellessa ja saadaan enemmän valvottuja toistoja aikaiseksi.

Lauantaina annettiin pääpaino pistoolille ja sen kanssa toimiseen. Kuva: V-M Kulmala

Kiväärirastilla Ilmajoen reserviläisten laajan oman asekaluston avulla kurssilaiset pääsivät kokeilemaan niin AR- kuin tutumpaa AK-tyylistä kivääriä. Vaikka haulikkoa ei kokeessa käytetäkään, myös sen käsittelyä harjoiteltiin ja kaadettiin peltejä sekä särjettiin kiekkoja.

Ilmajoen reserviläisten keskitytään turvalliseen aseenkäsittelyyn ja tarjotaan osallistujille runsaasti toistoja harjoittelun kautta. Lisäksi jaettiin tietoa SM- ja pienempienkin kisojen kokemuksista, sekä vinkkejä aseiden rakenteluun ja virittelyyn harrastuksen edetessä.

Kiväärirastilla kurssilaiset pääsivät kokeilemaan mm. AK-tyylistä kivääriä. Kuva: V-M Kulmala
Käytännön ampumakokeen suorituksessa oli sopiva jännitys läsnä. Kuva: V-M Kulmala

Sunnuntaina koko viikonlopun kruunasi käytännön ampumakokeen suoritus, johon jokainen kurssilainen tuli pienen jännityksen saattelemana. Kahdella suorituspaikalla jokainen kävi tekemässä suorituksensa ja sai käteensä tuloslapun, jonka kanssa nousi mäen harjalle mökkiin kuulemaan pääkouluttajien päätöksen; menikö läpi vai ei. Ja pääsääntöisesti meni.

Hernekeiton voimin kotimatkalle lähteneet lupailivat palata piakkoin kisaamaan, joten uusia nimiä nähtäneen kohta tuloslistoilla.

Ville-Matti Kulmala
Puheenjohtaja
Ilmajoen Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Urheilutoiminta kenttäarmeijassa ja kotirintamalla sotien aikana

Julkaistu 20.3.2024

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan kovista painijoistaan kautta historian, mutta moniko tietää, että vapaussotaa, talvisotaa ja jatkosotaa yhdistää verrattain aktiivinen urheilutoiminta kenttäarmeijassa ja kotirintamalla.

Vaasan Voima-Veikkojen entinen painivalmentaja Erkki Hölsö.

Sotien 39-45 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää kuukausiluennon sotien aikaisesta urheilutoiminnasta ja paikalle luennoimaan on kutsuttu aiheeseen hyvin perehtynyt entinen painivalmentaja kapteeni (evp) Erkki Hölsö.

Kaikille avoin ja maksuton luentotilaisuus järjestetään Seinäjoen kaupungin kirjaston Jaaksisalissa 27.3.2024 klo 17.00 alkaen.

Luento käsittelee laajasti urheilutoimintaa kenttäarmeijassa ja kotirintamalla kronologisesti alkaen mm. Autonomian loppuajasta vapaussotaan 1918. SVUL ja TUL yhteistyön alkamista 1920-1930 luvulla. Urheilutoimintaa talvisodan ja välirauhan aikana. Menetettyjä olympialaisia 1940. Asemasotavaihe 1942–1944 rintamalla ja kotirintamalla. Kotirintamaottelut jalkapallossa, painissa ja pesäpallossa 1942–43. Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat ja kotirintamalla menehtyneet.

Kuukausiluennon luennoitsijana toimiva Erkki Hölsö on pitkän linjan painimies Isostakyröstä. Hölsö aloitti vuonna 1982 painivalmennus- ja painituomarityöskentelyn Vaasan Voima-Veikot ry:ssä. Vaasan Voima-Veikot nousi määrätietoisen valmennuksen ja seuratyön ansiosta Suomen painin piikkipaikalle vuonna 1999 ja keikkuu kärkikastissa hyvän perimän jälkeen edelleen.

Sotahistorian ja urheiluhistorian rajapintojen tutkimisesta koostettu esitys on harvemmin käsitelty aihepiiri. Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoista urheilutoiminnan historiaa Seinäjoelle!

Kannaksella painitaan. Kuva eräästä eteläpohjalaisen rykmentin painikilpailuista. Metsäpirtti, Tapparin lohko 24.6.1942. SA-kuva.
JR.II:sta sotilaskodissa, ””Messuhallissa”” pidetyistä Uhtuan suunnan paini- ja nyrkkeilykilpailuista. Ryhmäkuva painijoista. Uhtuan suunta 20.1.1943. SA-kuva.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 33
  • Sivu 34
  • Sivu 35
  • Sivu 36
  • Sivu 37
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 116
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Tallinnan KGB:n sellit toivat mieleen Härmässä vierailleet soomenpojat
  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·