Maanantaina 30. toukokuuta tehtiin Suomessa historiaa. Seinäjoen kaupunginvaltuuston kokouksessa jätettiin 42 kaupunginvaltuutetun allekirjoituksella varustettu valtuustoaloite kaupunginhallituksen valmisteltavaksi jossa edellytetään että Seinäjoen kaupunki alkaa valmistelemaan kriisinhallintaveteraanien huomioimista kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluissa.
Huomioimisen konkreettisena näkyvänä osoituksena olisi kriisinhallintaveteraanikortin noteeraus samaan alennusluokkaan varusmieskortin kanssa esimerkiksi uimahalleissa ja museoissa. Asiasta tekee merkityksellisen sen saama poikkeuksellisen laaja yhteisymmärrys valtuutettujen keskuudessa, sekä se, että Seinäjoki olisi näin linjatessaan ensimmäinen suuri kaupunki Suomessa joka huomioi kriisinhallintaveteraanit palveluissaan erikseen. Aloitteen allekirjoittajat toivovat Seinäjoen kaupungin vahvistavan näin profiiliaan maanpuolustusmyönteisenä paikkakuntana.
Valtuustoaloitteen jättämistä edellisenä päivänä, kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä järjestettiin kaikille päättäjille Seinäjoen kaupungintalolla avoin info- ja keskustelutilaisuus jossa oli läsnä Pohjanmaan rauhanturvaajien edustus, Suomen rauhanturvaajaliiton seinäjokinen puheenjohtaja, kenraalimajuri (evp) Jorma Ala-Sankila sekä eri ikäisiä kriisinhallintatehtävissä palvelleita miehiä ja naisia.
Vuorovaikutuksellisessa tilaisuudessa päättäjät saivat ajankohtaista informaatiota sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja pääsivät keskustellen tutustumaan kriisinhallintaveteraanien ajatuksiin. Monelle päättäjälle tuli yllätyksenä kriisinhallintaveteraanien määrä, operaatioiden tilanteet sekä kriisinhallintaveteraanien vetu-toiminnan volyymi.
Mistä on kyse?
Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Yhdistyneiden kansakuntien UNEF-operaatioon Suezille 10.12.1956. Tämän jälkeen lähes 50.000 suomalaista on palvellut yli 40:ssa rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Balkanilla. Tällä hetkellä heistä elossa olevia on noin 40.000 ja noin 8.000 on poistunut keskuudestamme, erinäisistä syistä.
Vuonna 2013 silloinen puolustusministeri Carl Haglund aloitti ”kansallisen kriisinhallintaveteraaniohjelman”, jonka seurauksena vuonna 2016 kriisinhallintatehtävissä palvelleet saivat Eduskunnan päätöksellä kriisinhallintaveteraani-statuksen.
Ohjelman tavoitteena oli ja on edelleen tehostaa kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden tukitoimia kuten kriisinhallintaveteraanistatuksen tunnettavuutta, tukea ja hoidon kehittämistä. Yksi merkittävimmistä kehitysaskelista on ollut STM:n valmisteleman lain tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä joka on astunut voimaan vuonna 2017.
Osoituksena kriisinhallintaveteraanin statuksesta kaikki kriisinhallintaveteraanit saivat Puolustusministeriön organisoimana valtion myöntämän kriisinhallintaveteraanikortin, joka vahvistaa statuksen ko. henkilölle.
Suomi on ollut tähän asti noin 30 vuotta jäljessä muita pohjoismaita ja läntistä Eurooppaa siinä, miten rauhanturvaajia hoidetaan ja huomioidaan. On hienoa, että nyt Suomessakin huomioidaan ne naiset ja miehet, tytöt ja pojat jotka ovat vapaaehtoisesti auttaneet hätää kärsiviä, sotaa käyviä, nälkää näkeviä ja muiden katastrofien keskellä olevia ihmisiä. Nämä suomalaiset ovat tehneet ja tekevät asioita paremman maailman puolesta.
Miksi juuri eteläpohjalaiset ja Seinäjoki?
Seinäjoen kaupungilla on pitkät historialliset perinteet siinä, miten itsenäisyytemme ajan sotilaallisen toiminnan merkitystä on pidetty esillä. Seinäjoki on kaupunki joka kantaa suojeluskunta ja lottaperinteen lippua korkealla niiden pohjalaislakeuksien keskellä josta vapausaatteet ovat usein nousseet ja vahvistaneet myös muun maan toimintaa. Mannerheimin patsas, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museo ja Reserviupseerikoulutuksen perustamisen muistokivet sekä Uudenmaan rakuunarykmentin syntyhistoria ovat esimerkkejä siitä kuinka Seinäjoen kaupungin imagossa näkyy vahvana maanpuolustushenki ja vapauden kaipuu.
Tämä ilmenee mm siinä kuinka Seinäjoella järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia jossa pidetään esillä sotiemme veteraanien ja lottien tekemää työtä. Tähän imagoon sopisikin hienosti myös sotilaallisen kriisinhallinnan rooli, sekä kriisinhallintaveteraanien tekemän työn arvostaminen nyt, kun varuskuntaverkko on lähialueeltamme harventunut emmekä saa Puolustusvoimilta siinä suhteessa vetoapua.
On huomioitavaa, että kriisinhallintaveteraanien arvostus ei ole pois sotaveteraanien arvostukselta eikä sitä saa sekoittaa sotaveteraanien tekemään työhön, joka teemana on rauhanturvaajille kunnia asia.
Toivottavasti myös muut pohjalaiskunnat seuraavat Seinäjoen esimerkkiä. Saa laittaa myös paremmaksi!
Aki Ruotsala
Kaupunginvaltuutettu
Yliluutnantti (res.)
Kriisinhallintaveteraani
