Perinne

Historian kirjoista löytyy merkintä jo vuodelta 1962, jolloin yhteistä toimintaa kahden piirin välillä alettiin kehittämään systemaattisesti. Yksi tärkeä toiminta oli Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien yhteisen hengellisen- ja perinnetoimikunnan käynnistäminen.

Tavoitteeksi asetettiin tuolloin järjestää vuosittain ainakin yksi hengellinen-/perinnetapahtuma piirin alueella. Keväällä 1963 tuli kuluneeksi 45 vuotta vapaussodan päättymisestä. Liittojen johto Helsingissä toppuutteli asiaa juhlimasta, mutta Etelä-Pohjanmaalla juhlaa joka tapauksessa ryhdyttiin järjestelemään.

Vuonna 1964 järjestettiin reserviläispiirien ensimmäinen yhteinen hengellinen päivä 3. toukokuuta Kuortaneen Urheiluopistolla. ”Levähdystauko elämän marssilla” – niminen tapahtuma keräsi yli 400 henkeä urheiluopiston pallohalliin. Juhlapuhuja kenraalimajuri Eskil Peura totesi puheessaan, että Etelä-Pohjanmaalla hengellisellä työllä on vahvempi asema, kuin useissa muissa osissa maata.

Pitkäaikainen puheenjohtaja

Heikki Koivistolla on takanaan pitkä ura Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtajana. Koivisto muistelee, että on osallistunut toimikunnan toimintaan jäsenenä ensi kerran jo vuonna 1980. Hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtajana Koivisto on toiminut vuodesta 2000 lähtien, joten vuoden vaihteessa puheenjohtajuutta tuli kunnioitettavat 22 vuotta täyteen. Paikallisyhdistyksen hengellisistä asioista puheenjohtajan roolissa Heikki Koivisto on vastannut vieläkin pidempään, jo vuodesta 1985 saakka.

Heikki Koivisto on alueen toimijoille tuttu mm. perinteisissä reserviläispiirien tapahtumista myös juontajan ominaisuudessa. Näistä mainittakoon vuodesta 2000 saakka juontajana toimiminen vuosittain maaliskuussa järjestettävissä Talvisodan päättymisen muistotilaisuuksissa sekä elokuussa järjestettävissä reserviläisten kristillis-isänmaallisissa Kesäillan kirkko tapahtumissa. Tapahtumien taustalla on tehty paljon töitä ja järjestelyjä mm. puhujien, kuorojen ja kahvitusten järjestämiseksi. Ennen kaikkea ammattitaidolla järjestyt ja hyvin suunnitellut hengelliset- ja perinnetilaisuudet ovat saavuttaneet pysyvän paikan tapahtumakalenterissa ja suuri yleisö niitä tietää vuosittain odottaa.

Puheenjohtajan nuijan luovutus

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellinen- ja perinnetoimikunta järjestäytyi 15.2.2023 vuoden ensimmäisessä kokouksessaan piiritoimiston tiloissa. Toimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi oli suostumuksensa etukäteen antanut Ilmajoen seurakunnan kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Latva-Nikkola on hengellisen työn ohella ollut Seinäjoen reserviläisten jäsen jo useamman vuoden ajan.

Kirkkoherra Latva-Nikkola kiitti järjestäytymiskokouksessa Heikki Koivistoa mittavasta työstä hengellisen- ja perinneasioiden edistämisessä. Kurikassa asuva Latva-Nikkola ottaa puheenjohtajan nuijan mielellään vastaan todeten, että toki hyviä neuvoja saatetaan Heikiltä vielä joutua kysymään.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengelliseen- ja perinnetoimikuntaan kuuluu nykyisellään puheenjohtajan lisäksi kahdeksan toimikunnan jäsentä eripuolilta maakuntaa. Toimikunnassa on edustusta, sekä reserviläispiirin, että reserviupseeripiirin puolelta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien erilaisten yhteisten toimikuntien kokoonpanot vahvistetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin järjestäytymiskokouksissa tammikuussa.

Maakunnallisen Perinneyhdistyksen verkkosivut eli perinneportaali julkaistiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2022. Sivut ovat osa valtakunnallista sotiemmeperinne.fi –sivustoa.

Portaalissa on tähän mennessä Etelä-Pohjanmaan lisäksi Hämeenlinnan seutu, Lounais-Häme, Pohjois-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakso, Pohjois-Savo sekä Satakunta. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus, että kaikki maakunnalliset perinneyhdistykset olisivat edustettuna sivustoilla. Portaaliin on tarkoitus kerätä tieto vuosien 1939-1945 sodista, veteraani- ja kotirintamamuisteloita kirjoituksina, äänitteinä ja videoina. Samalla esitellään maakunnallisten perinneyhdistyksien toimintaa.

Nykyisellään Etelä-Pohjanmaan portaalilla on jo runsas sisältö, sillä sieltä löytyy maakunnallista sotahistoriaa ja sen lisäksi sieltä löytyy jo kertomukset sotareissusta Ilmajoelta, Isostakyröstä, Jalasjärveltä, Jurvasta, Kauhajoelta, Kuortaneelta, Nurmosta, Soinista ja Ähtäristä. Tarkoitus olisi, että kaikkien eteläpohjalaisten pitäjien sotaretkestä tulee lyhyt kertomus portaaliin.

Sivustoilla on myös esiteltynä muun muassa talvisodan Taipaleenjoen taistelupaikat, maakuntamme sotamuseoita, kaikki eteläpohjalaiset sankarihautausmaat, kirjallisuutta, videoita ja elokuvia. Portaalissa on paljon sisältöä ja lisää tulee koko ajan.

Ajatus on, että tulevaisuudessa eteläpohjalaiset koululaiset ja opiskelijat voivat käyttää sivustoa koulutyössään, koska portaalissa esitetyt tiedot ovat luetettavia ja perustuvat oikeisiin lähteisiin. Voit myös itse tarjota sisältöä sivuille ja antaa vinkkejä ja palautetta.

Yhteystiedot löytyvät portaalista:
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen portaali eli nettisivut löytyvät osoitteesta: epveteraaniperinne.fi

Valtakunnallinen portaali löytyy osoitteesta: sotiemmeperinne.fi

Juha Rinnekari
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Itsenäisen Suomen ensimetrit kulminoituivat 27. tammikuuta 1918 alkaneeseen Suomen vapaussotaan. Sen tapahtumista tulee tänä vuonna kuluneeksi 105 vuotta. Suomen veristä alkutaivalta valotetaan ensi kesänä Haminassa.

”Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan” -näyttely avataan perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa lauantaina 13. toukokuuta. Avauspäivänä näyttelyteemaa tarkastellaan myös korkeatasoisessa seminaarissa RUK:n Maneesissa.

Wanhan Veteraanin museonäyttelyjen pääsylipputuloista osa lahjoitetaan Ukrainan tueksi sen taistelussa oman vapautensa puolesta.

Museon uusi vaihtuva näyttely rakentuu majuri Ville-Veikko Kirvesmiehen keräystyöhön. Suomen laajimpaan ja harvinaisuuksia sisältävään kokoelmaan yleisö pääsee Haminassa tutustumaan ensimmäistä kertaa koskaan.

– Sodan osapuolina olivat aseelliseen kapinaan laillista järjestysvaltaa vastaan ryhtyneet punakaartit ja Suomen hallituksen viralliseen järjestyksenpitoon valtuutettu valkoinen armeija. Molemmat osapuolet nimittivät sotaa alussa vapaussodaksi, Ville-Veikko Kirvesmies kertoo.

– Kummallakin vapautuminen tarkoitti eri asioita. Punaisilla aikomus oli vapautua porvarien ja herrojen pakkovallasta ja valkoisten aikomus taas oli vapautua venäläisestä sotaväestä.

Näyttelyssä nähdään kattava otanta vapaussodan aikaisia ja sotaan liittyviä esineitä ja dokumentteja kaikilta osapuolilta.

Kirvesmiehen mukaan näyttelyssä kannattaa kiinnittää huomio, ei niinkään suuriin sotamanöövereihin, vaan esineistön yksityiskohtiin ja henkilökohtaisiin seikkoihin. Jokaisella merkillä, esineellä, valokuvalla, dokumentilla ja asusteella on ollut tarkoitus ja tarina.

– Toisten tarinat tunnetaan hyvin ja toisten tarinat ovat jääneet sukupolvien vaihtuessa unholaan. Me kaikki suomalaiset olemme vastuussa siitä, ettei enää yksikään tarina ja yksilö pääsisi unohtumaan. Tämä kokoelma on yksityisomistuksesta huolimatta kaikille suomalaisille kuuluvaa kulttuurihistoriaa, Kirvesmies tarkentaa.

Useiden merkkien, lippujen ja taideteosten tekijöinä ovat olleet suuret suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Aarno Karimo, Jean Sibelius, Lauri Leppänen, Emil Wikström, Gunnar Finné ja monet muut.

– Nuo nimet jo kertovat, että kyseessä oli merkittävä ajanjakso historiassamme.

Seminaarilla alkuun

Näyttelykokoelmaansa liittyen Ville-Veikko Kirvesmies alustaa avauspäivänä 13.5. kello 12. alkavassa ja yleisölle ilmaisessa Vapaussota-seminaarissa RUK:n Maneesissa. Hänen aiheensa on ”Vapaussodan aineellinen ja henkinen taltiointi osana kulttuurihistoriallista perintöä”.

Näyttelyyn tulee myös paikallisesti Kymenlaaksoon liittyvää aineistoa. Siihen tuo Vapaussota-seminaarissa vankan, tutkitun näkökulman tietokirjailija, filosofian tohtori Mirja Turunen Kotkasta. Hän käsittelee punaista ja valkoista terroria Kymenlaaksossa. Sitä tapahtui maakunnan kaikissa kunnissa.

Historiantutkija, entinen puolustusministeri, Kannuksen kaupunginjohtaja, filosofian tohtori Jussi Niinistö tarkastelee vapaussotaan johtaneita syitä, sodan kulkua ja lopputuloksen merkitystä.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa on Vapaussota-näyttelyn ohella nähtävissä hyvää palautetta saanut Rauhanturvaamisen perusnäyttely.

Wanhan Veteraanin rauhanturvamiljöö ja sen Camp Hamina -rauhanturvatukikohta tarjoaa näyttelyvieraille myös muonaa ja majoitusta. Tarjonnasta tarkemmin Wanhan Veteraanin nettisivuilla.

Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat avoinna 13.5.- 1.10.2023 ti-su 10-16. Ryhmille myös muina aikoina tilauksesta, Kadettikoulunkatu 7, Hamina. Vapaussota-seminaari: RUK:n Maneesi, Hamina 13.5.2023 klo 12. Lisätietoa www.rvpk.fi.

Lisätietoja:

Ville-Veikko Kirvesmies
Vapaussota-näyttely
kirvesmies.schmarden27@gmail.com
p. 0400-907 191

Ismo Flink
Näyttelyn toteutus, Wanha Veteraani
sgmmilitariaoy@hotmail.com
p. 050 534 6225

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
p. 040 158 8115

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
p. 040 504 0293

RessuTV Podcast on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallinen keskusteluohjelma, jossa keskustellaan maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja reserviläisyyteen liittyvistä asioista.

Lähetyksien juontajana toimii reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläinen Ylistaron Reserviläisistä.

RessuTV Podcastin toisessa jaksossa vieraaksi saapui Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi keskustelemaan siitä, miten sotiemme veteraanien perinnetyön jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene. Eteläpohjalainen veteraanityö on ollut valtakunnallisestikin aina edellä käyvää ja omaperäistä. Tätä karismaattista työtä tulee jatkamaan myös Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.

Sotiemme veteraanit ovat poistumassa keskuudestamme eteläpohjalaista viimeiset noin 100 ovat jäljellä. Kohtalonvuodet 1939-1945 jättivät meille perinnöksi itsenäisen isänmaan. Maamme itsenäisyys ei ole ollut koskaan niin uhattuna, kuin se oli maaliskuussa 1940 tai kesäkuussa 1944. Sodat kokenut sukupolvi ponnisteli ja uhrautui tällöin äärimmilleen. Sotien menetyksetkin olivat mittavat ja yli 92 000 antoi henkensä. Sodista palanneet miehet ja naiset ovat rakentaneet tästä maasta sen mitä nyt näemme ympärillämme. Sotiimme liittyvää perinnetyötä on tehty 60-luvulta asti.

Asia ei siis ole uusi, perinnetyö oli kuitenkin hajanaista, kun jokainen veteraanijärjestö teki sitä itse päätoimensa ohella. Veteraaniperinnetyötä organisoidaan nyt uudelleen paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tavoitteena on, että tehdään yhdessä eri järjestöjen kanssa tätä tärkeää kokonaisuutta. Valtakunnallisesti toimintaa johtaa kaikkien veteraani järjestöjemme yhteisesti perustama Tammenlehvän Perinneliitto. Tämän alle on vuonna 2020 ensimmäisten joukossa perustettu Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys, joka on Etelä-Pohjanmaan alueellinen toimija.

Tärkein ja konkreettisin perinnetyö tehdään kuitenkin edelleen jokaisen omalla kotipaikkakunnalla eli paikallistasolla. Siellä on se tärkein ja paras tieto. Toimintamme on alkumetreillä ja hakee vielä muotojaan. Perinneaikana siirtyminen vaatii meiltä uudistumista ja uusien ideoiden, toimintamuotojen ja välineiden löytämistä. Tärkein tavoitteemme on, että sanomamme saavuttaisi nykyisen nuorisomme ja lapsemme, vain tällöin perinnetyö jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene. On myös tärkeää, että saamme toimintaan mukaan kaikki paikkakunnan järjestöt, jotka haluavat toimia sotien 1939-1945 perinteen vaalimiseksi.

Pertti Kortesniemi
Puheenjohtaja
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

RessuTV Podcast #2 – vieraana Pertti Kortesniemi:

Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhlaa vietettiin Tammisunnuntaina 29.1.2023 Tampereella. Päivä alkoi messulla Tampereen Tuomiokirkossa kello 10, jossa saarnan piti tuomiorovasti Olli Hallikainen.

Alkusanat lausui Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela. Mieskuoro Kelot esiintyi johtajanaan Jussi Tamminen. Jumalanpalveluksen päätteeksi tuomiorovasti Olli Hallikainen lähetti seppelpartiot Narvan marssin tahdissa.

Buffet-lounas tarjoiltiin kello 12 Tampereen Suomalaisella Klubilla ja varsinainen Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhla aloitettiin kello 13 samassa paikassa salintäyteisen eli noin sadan kutsuvieraan voimin. Aluksi kuultiin Vapaussodan Perinneliiton kunniamarssi Vapauden Marssi, jonka on säveltänyt Tommi Suutarinen. Tervehdyspuheen piti perinneliiton puheenjohtaja Tapani Tikkala tuoden esiin liiton historiaa vapaussodan synnystä 105 vuotta sitten ja liiton perustamisen alkuajoista 30 vuotta sitten aina nykypäivään saakka.

Arvokasta juhlaa kevensi lauluillaan aina välissä Poikakuoro Pirkanpojat johtajanaan Jouni Rissanen. Kuoro koostui noin 20 pojasta, joista osalla oli äänenmurros jo mennyt ohi ja laulu siksi lähes kuin mieskuorossa. Ennen juhlapuhetta kuoro esitti Jean Sibeliuksen säveltämän ja Heikki Nurmion sanoittaman Jääkärimarssin ja juhlapuheen jälkeen Sillanpään marssilaulun, jonka on säveltänyt Aimo Mustonen ja sanoittanut Frans Emil Sillanpää.

Juhlapuheen piti professori Martti Häikiö. Hän aloitti lainauksella: ”Akateemikko Eino Jutikkala: Vaikein askel kansakunnan syntymässä astutaan itsenäisyyden julistamisen ja itsenäisyyden välillä. Tätä askelta nimitetään Suomen historiassa vapaussodaksi. Sana kertoo vain osatotuuden siitä mitä tapahtui vuonna 1918, mutta ilmaisee sodan pysyvän lopputuloksen.” Varsinaisen puheensa yksi kokokohta oli esitys: ”Vapaussodan perinneyhteisöjen yhteisenä tavoitteena voisi olla Vapaussodan historiapuiston aikaansaaminen. Sitä kohti edettäisiin pienin askelin, aluksi Vapaussodan laajan perinneyhteisön, tukijoiden ja sijaintikunnan tai -kaupungin omin voimin. Ehkä jonakin päivänä valtiovallan tukemana ja ylläpitämänä. Rahoituksen kannalta tällaisissa hankkeissa on kaksi varsin erilaista vaihetta: perustaminen ja ylläpito. Alusta lähtien on syytä ajatella, miten paikka pidetään yllä vuosikymmenten perspektiivissä”.

Tervehdykset juhlaan toivat: kansanedustaja Veijo Niemi (Eduskunta), evl Tommi Marttinen (Puolustusvoimat), kaupunginhallituksen 2 vpj. Kalervo Kummola (Tampereen kaupunki), tuomiorovasti Olli Hallikainen (Tampereen seurakunta), pj. Matti Soini (Vapaussoturien Perinnesäätiö).

Juhlassa julkistettiin perinneliiton 30-vuotishistoriikki ja paljastettiin perustamiskokouksesta kertova muistolaatta. Liitto perustettiin Tampereen Suomalaisella Klubilla Tammisunnuntaina 30.1.1993. Muistolaatan paljastivat liiton edellinen toiminnanjohtaja Arja Alkman yhdessä dosentti Mikko Uolan kanssa.

Päätössanat lausui perinneliiton kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaari. Hänelle luovutettiin juhlassa perinneliiton pienoislippu numero 2. Ensimmäinen pienoislippu jää liitolle. Juhlatilaisuus päätettiin Poikakuoro Pirkanpoikien ja yleisön laulamaan Maamme-lauluun.

Timo Sysilampi