Perinne

Punaiset ja valkoiset kävivät hekin alussa vapaussotaa. Alkuvuodesta 1918 Suomessa käydystä vapaussodasta on puhuttu monilla nimillä aina kapinasta kansalaissotaan.

Ylen Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa vuodelta 1978 vapaussotaan osallistunut talvi- ja jatkosodan päämajoitusmestari, kenraaliluutnantti A.F. Airo sanoo saaneensa Mannerheimilta nimenomaan vapaussodan muistomitalin. Ja toiseksi Airo kysyy: ”Jos sota oli vain sisällissota, miksi Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat siitä rauhan Tartossa?”

Haminassa Wanhassa Veteraanissa äitienpäivän aattona avattavan Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan -näyttelyaineiston kerääjä, majuri Ville-Veikko Kirvesmies Joensuusta perustelee vapaussota-nimeä:

– Molemmat osapuolet nimittivät sotaa alussa vapaussodaksi. Kummallekin vapautuminen tarkoitti eri asioita. Sodan aloittaneilla punaisilla oli aikomus vapautua porvarien ja herrojen pakkovallasta. Laillisen hallituksen armeijana valkoisten tavoitteena oli vapautua venäläisestä sotaväestä ja varmistaa Suomen tuore itsenäisyys, Kirvesmies sanoo.

Vapaussota-näyttelyään Kirvesmies pitää laajimpana ja monipuolisimpana Suomessa. Näyttelyä pohjustetaan niin ikään lauantaina 13. toukokuuta RUK:n Maneesissa pidettävässä seminaarissa. Pääpuhuja, filosofian tohtori Jussi Niinistö lähestyy aihetta pelkistetyllä kysymyksellä: Miksi vapaussota?

Kymenlaaksossa verisen sodan terroria on tutkinut filosofian tohtori Mirja Turunen Kotkasta. Hän tuo luennossaan esille punaisen ja valkoisen terrorin ulottumisen käytännössä maakunnan kaikkiin kuntiin.

Näyttelyaineiston kokoaja Ville-Veikko Kirvesmies muistuttaa seminaarissa vapaussodan kulttuuriperinnöstä, sodan aineellisesta ja henkisestä taltioinnista.

– Näyttelyssä nähtävien useiden merkkien, lippujen ja taideteosten tekijöinä ovat olleet suuret suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Aarno Karimo, Jean Sibelius, Lauri Leppänen, Emil Wikström ja Gunnar Finne´.

Näyttelyn suola esineiden tarinoissa

Yksi näyttelyn helmistä on monelle tuntemattomaksi jääneen eversti Martti Ahon tarina. Viiden sodan veteraanin, mukaan lukien vapaussota, ja kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkit ovat kaikki nähtävillä. Kahden Mannerheimin-ristin saajia 191 ritarista oli vain neljä. Heitä olivat Ahon lisäksi Aaro Pajari, Hans Wind ja Ilmari Juutilainen.

Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan -näyttely on esillä Haminassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa 13.5.- 1.10.2023 ti-su kello 10-16, juhannuksena suljettu. Vapaussota-seminaari RUK:n Maneesissa 13.5. alkaa kahvituksella kello 11. Luennot alkavat kello 12. Seminaariin on vapaa pääsy.

Osa näyttelyn tuotosta lahjoitetaan Ukrainan vapautta puolustavien hyväksi.

Wanha Veteraani on museona ainoa Suomessa, jossa on kattava Suomen rauhanturvatoimintaa vuodesta 1956 nykypäivään esittelevä pysyvä näyttely. Messi Camp Hamina on avoinna näyttelyaikoina ja tilauksesta.

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani

♦ ♦ ♦

Kutsumme median edustajat Haminaan tutustumaan näyttelyyn ja seuraamaan seminaaria lauantaina 13.5.2023 tai tutustumaan näyttelyyn sen aukioloaikoina.

Lisätietoja näyttelyistä ja Wanhasta Veteraanista www.rvpk.fi

Ville-Veikko Kirvesmies
Vapaussota-näyttely
kirvesmies.schmarden27@gmail.com
0400-907 191

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Messi Camp Hamina
Ravintolapalvelut ja majoitus
Kimmo Dufva
kimmo.dufva@gmail.com
040 508 5746

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Antti Västi syntyi Ilmajoen Koskenkorvalla ja ensimmäiset 17 vuotta vierähtivät kotikonnuilla, kunnes tuli kutsu armeijaan. Antti komennettiin rintamalle loppukesästä 1944 ja vetäytymisvaiheessa hän vammautui polveensa, josta seurasi yli puolen vuoden sairaalareissu. Sodan jälkeen hän jäi vielä vuodeksi vakituiseen palvelukseen Hyrylän varuskunnan keskuksenhoitajaksi.

Seinäjoella asuva syksyllä 98 vuotta täyttävä pirteä ja sanavalmis sotainvalidi Antti Västi saapui Seinäjoen Ideaparkissa 15.4.2023 järjestettyyn TURVA23 -maanpuolustusjuhlaan juontaja Mika Peltoniemen haastateltavaksi. Antti kertoi juhlayleisölle millaista oli elämä sota-aikana ja valotti myös ajatuksiaan nykyisestä epävarmasta maailmantilanteesta. Nykyajan nuoriso sai sodan nähneeltä mieheltä kiitosta. ”Meidän oma asevelvollisuus on välttämätön, koska se on sellaanen kunnia-asia.” – Antti totesi haastattelussa.

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

Tervehdystavat vaihtelevat aikojen saatossa. ”Päivää” ja ”näkemiin”, ”terve” ja ”moi” ovat eri aikojen tervehdyksiä. Joillakin kristittyjen ryhmillä on omia tervehdyksiään, kuten ”rauhaa” tai ”Jumalan terve”.

Pääsiäisen aikaan yhä tutummaksi käyvä tervehdys on ortodoksikristityiltä periytyvä erityinen pääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista!”, johon vastataan ”Totisesti nousi!”. Tämä tervehdys on käytössä ortodoksisessa liturgiassa, mutta yhä useammin myös muissa kirkkokunnissa. Sama tervehdys kirjoitetaan pääsiäiskortteihin ja kirjeitten alkuun. Sitä lähetetään pääsiäisyönä viesteinä ystäville ja yhteistyökumppaneille.

Omaan korvaan tervehdys kuulosti ensin oudolta, mutta asuttuani ympäristössä, missä oli paljon ortodoksikristittyjä, ja osallistuttuani pääsiäisyön palveluksiin tervehdys tuli tutuksi. Tervehdyksessä on riemua ja energiaa! Se toistetaan liturgiassa usein kolme kertaa peräkkäin – ja pääsiäisyönä moneen kertaan. Tervehdys lähtee enkelien ilmoituksesta, kun naiset menivät haudalle voitelemaan Jeesuksen ruumista. He eivät kuitenkaan löytäneet ruumista, vaan tyhjän haudan ja enkelit, jotka ilmoittivat: ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.”

Pääsiäistervehdystä käytetään jokapäiväisenä tervehdyksenä pääsiäisestä helatorstaihin asti. Pääsiäistervehdys halutaan julistaa mahdollisimman monella kielellä. Sanoma ylösnousemuksesta kuuluu kaikille kansoille. Ylösnousemususko on olennaisin eritaustaisia ja erikielisiä kristittyjä yhdistävä tekijä. Juuri tätä sanomaa Jeesus lähetti opetuslapset viemään kaikkeen maailmaan.

Pääsiäisen viesti on kuin keväinen auringonpaiste, joka valaisee ja lämmittää, sulattaa lumen ja jään. Kaiken pelon, sodan ja kuoleman keskelle se tuo rohkaisun ja toivon sanoman. Jumala ei ole hylännyt meitä synnin ja kuoleman valtaan, vaan hän on tuonut meille avun Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Me voimme yhtyä iloon yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa!

Kristus nousi kuolleista – totisesti nousi!
Kristus är uppstånden – sannerligen uppstånden!
Christ is risen – indeed He is risen!
Hristos voskres – voistinu voskres!

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa

Yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Ville Kivimäki saapuu luennoimaan Seinäjoen kaupungin valtuustosaliin 5.4.2023 klo 18.00. Luennon aiheena on Traumaattiset sotakokemukset v.1939-1945 sodissa.

Ville Kivimäki on yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodastapaluun problematiikkaa 1940- ja 1950-luvuilla.

Väitöskirjassaan Battled Nerves (Åbo Akademi 2013) käsitellään suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.

Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa tutkijatohtorihankkeessa ”Trauma ennen traumaa” (2016–19) Kivimäki on tutkinut posttraumaattisen stressin ilmentymiä suomalaisveteraanien keskuudessa välittöminä sodanjälkeisinä vuosina.

Kivimäki voitti vuonna 2013 Tieto-Finlandia palkinnon teoksella Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Vuonna 2020 Kivimäelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian humanisti palkinto.

Luentotilaisuus on kaikille avoin.

TERVETULOA!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistys lopetettiin 31.12.2022, mutta yhdistyksen tilit ja vuosikertomus viimeiseltä toimintavuodelta hyväksyttiin tänään 24.03.2023.

Tämän viimeisen kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu veteraanipiirin toiminnnanjohtaja Pertti Kortesniemi.

Tämän jälkeen selvitysmiehillä on tehtävänä vain arkiston kerääminen Maakunta-arkistoon, kun yhdistyksen jääneet varatkin on siirretty perinnepiirin alaisuuteen Isokyrö-momentille. Patentti-ja rekisterihallitukseen teemme vielä yhdistyksen lopettamisilmoituksen.

Tämän jälkeen vuosien 1939-45 sotakokemusten siirto jää paikalliselle perinnetoimikunnalle.

Tahdomme kiittää eri yhteistyötahoja sujuvasta ja joustavasta tavasta, jolla meitä on muistettu matkan varrella!

Esko Petäjä
Lopetetun yhdistyksen varapuheenjohtaja