Perinne

Antti Västi syntyi Ilmajoen Koskenkorvalla ja ensimmäiset 17 vuotta vierähtivät kotikonnuilla, kunnes tuli kutsu armeijaan. Antti komennettiin rintamalle loppukesästä 1944 ja vetäytymisvaiheessa hän vammautui polveensa, josta seurasi yli puolen vuoden sairaalareissu. Sodan jälkeen hän jäi vielä vuodeksi vakituiseen palvelukseen Hyrylän varuskunnan keskuksenhoitajaksi.

Seinäjoella asuva syksyllä 98 vuotta täyttävä pirteä ja sanavalmis sotainvalidi Antti Västi saapui Seinäjoen Ideaparkissa 15.4.2023 järjestettyyn TURVA23 -maanpuolustusjuhlaan juontaja Mika Peltoniemen haastateltavaksi. Antti kertoi juhlayleisölle millaista oli elämä sota-aikana ja valotti myös ajatuksiaan nykyisestä epävarmasta maailmantilanteesta. Nykyajan nuoriso sai sodan nähneeltä mieheltä kiitosta. ”Meidän oma asevelvollisuus on välttämätön, koska se on sellaanen kunnia-asia.” – Antti totesi haastattelussa.

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

Tervehdystavat vaihtelevat aikojen saatossa. ”Päivää” ja ”näkemiin”, ”terve” ja ”moi” ovat eri aikojen tervehdyksiä. Joillakin kristittyjen ryhmillä on omia tervehdyksiään, kuten ”rauhaa” tai ”Jumalan terve”.

Pääsiäisen aikaan yhä tutummaksi käyvä tervehdys on ortodoksikristityiltä periytyvä erityinen pääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista!”, johon vastataan ”Totisesti nousi!”. Tämä tervehdys on käytössä ortodoksisessa liturgiassa, mutta yhä useammin myös muissa kirkkokunnissa. Sama tervehdys kirjoitetaan pääsiäiskortteihin ja kirjeitten alkuun. Sitä lähetetään pääsiäisyönä viesteinä ystäville ja yhteistyökumppaneille.

Omaan korvaan tervehdys kuulosti ensin oudolta, mutta asuttuani ympäristössä, missä oli paljon ortodoksikristittyjä, ja osallistuttuani pääsiäisyön palveluksiin tervehdys tuli tutuksi. Tervehdyksessä on riemua ja energiaa! Se toistetaan liturgiassa usein kolme kertaa peräkkäin – ja pääsiäisyönä moneen kertaan. Tervehdys lähtee enkelien ilmoituksesta, kun naiset menivät haudalle voitelemaan Jeesuksen ruumista. He eivät kuitenkaan löytäneet ruumista, vaan tyhjän haudan ja enkelit, jotka ilmoittivat: ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.”

Pääsiäistervehdystä käytetään jokapäiväisenä tervehdyksenä pääsiäisestä helatorstaihin asti. Pääsiäistervehdys halutaan julistaa mahdollisimman monella kielellä. Sanoma ylösnousemuksesta kuuluu kaikille kansoille. Ylösnousemususko on olennaisin eritaustaisia ja erikielisiä kristittyjä yhdistävä tekijä. Juuri tätä sanomaa Jeesus lähetti opetuslapset viemään kaikkeen maailmaan.

Pääsiäisen viesti on kuin keväinen auringonpaiste, joka valaisee ja lämmittää, sulattaa lumen ja jään. Kaiken pelon, sodan ja kuoleman keskelle se tuo rohkaisun ja toivon sanoman. Jumala ei ole hylännyt meitä synnin ja kuoleman valtaan, vaan hän on tuonut meille avun Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Me voimme yhtyä iloon yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa!

Kristus nousi kuolleista – totisesti nousi!
Kristus är uppstånden – sannerligen uppstånden!
Christ is risen – indeed He is risen!
Hristos voskres – voistinu voskres!

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa

Yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Ville Kivimäki saapuu luennoimaan Seinäjoen kaupungin valtuustosaliin 5.4.2023 klo 18.00. Luennon aiheena on Traumaattiset sotakokemukset v.1939-1945 sodissa.

Ville Kivimäki on yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodastapaluun problematiikkaa 1940- ja 1950-luvuilla.

Väitöskirjassaan Battled Nerves (Åbo Akademi 2013) käsitellään suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.

Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa tutkijatohtorihankkeessa ”Trauma ennen traumaa” (2016–19) Kivimäki on tutkinut posttraumaattisen stressin ilmentymiä suomalaisveteraanien keskuudessa välittöminä sodanjälkeisinä vuosina.

Kivimäki voitti vuonna 2013 Tieto-Finlandia palkinnon teoksella Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Vuonna 2020 Kivimäelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian humanisti palkinto.

Luentotilaisuus on kaikille avoin.

TERVETULOA!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistys lopetettiin 31.12.2022, mutta yhdistyksen tilit ja vuosikertomus viimeiseltä toimintavuodelta hyväksyttiin tänään 24.03.2023.

Tämän viimeisen kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu veteraanipiirin toiminnnanjohtaja Pertti Kortesniemi.

Tämän jälkeen selvitysmiehillä on tehtävänä vain arkiston kerääminen Maakunta-arkistoon, kun yhdistyksen jääneet varatkin on siirretty perinnepiirin alaisuuteen Isokyrö-momentille. Patentti-ja rekisterihallitukseen teemme vielä yhdistyksen lopettamisilmoituksen.

Tämän jälkeen vuosien 1939-45 sotakokemusten siirto jää paikalliselle perinnetoimikunnalle.

Tahdomme kiittää eri yhteistyötahoja sujuvasta ja joustavasta tavasta, jolla meitä on muistettu matkan varrella!

Esko Petäjä
Lopetetun yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kaunis keväinen sää loi valonsäteitään Seinäjoen Lakeuden puistoon, jonka talvisodasta muistuttavan patsaan läheisyyteen oli kokoontunut runsaasti yleisöä. Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 83 vuotta 13.3.2023 klo 11:00.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen reserviläisyhdistykset järjestivät yhteistyössä perinteisen maakunnallisen muistohetken Seinäjoen Lakeuden puistossa Taipale-Vuosalmi – patsaalla.

Muistohetken juonsi perinteiseen tapaan vahvalla kokemuksella Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan Heikki Koivisto.

Tilaisuuteen oli kutsuttu puhumaan Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

”Vapauden merkityksen ymmärtää parhaiten se, joka on sen menettänyt. Se jolla ei ole päätösvaltaa omista tekemisistään, omista asioistaan. Tällaisina juhlapäivinä meidän tulee muistaa tämä. Siksi meitä on muistutettava, siksi on hyvä kokoontua yhteen, hiljentyä, katsoa taaksepäin ja ymmärtää historian merkityksen ja mitä se vaikuttaa tänä päivänä.” – Rovasti Salo osuvasti totesi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi – patsaalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puolesta laskijana toimi piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiristä varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Seppelpartio lähetettiin myös Törnävän sankarihautausmaalle. Seppeleen laskijoita toimivat Jari Ojala ja Seppo Peltola Seinäjoen Reserviläisistä.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi tapansa mukaan komiasti, mutta niin lauloi myös paikalle saapunut yleisö.

Kunniavartiossa lumipukuihin sonnustautuneena ja Suomi – konepistoolein varustautuneina seisoivat Mika Lammila Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja Marko Pänkälä Seinäjoen Reserviläisistä.

Muistohetken saatiin kaunis keväinen auringon paiste, jonka johdosta tilaisuuteen oli saapunut noin 80 henkinen yleisö. Hienon ja arvostettavan lisävärin muistotilaisuuteen toi lähikouluista saapuneet oppilaat opettajiensa johdolla.

120-vuotias Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa tarjosi muistohetken jälkeen kahvit Seinäjoen seurakunnan tiloissa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Katso videotaltiointi muistohetkestä: