Piirikirjoitukset

Nyt pandemian aikana meillä on hieman taipumusta synkistellä asioita. Tässä yhteydessä liikunnan merkitystä ei voi väheksyä. Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Alleviivaan tässä kirjoituksessa nimenomaan liikunnan lukuisia hyviä vaikutuksia psyykkiseen terveyteen.

Säännöllisellä liikunnalla mieliala kohenee, ajatukset terävöityvät, stressin tunne kevenee ja nukut paremmin. Myös hyvä uni edistää tutkitusti fyysistä ja henkistä terveyttä. Säännöllisellä kohtuu tehoisella liikunnalla on siis muitakin edullisia vaikutuksia kuin hyvä kenttäkelpoisuus, ehkä voimme kenttäkelpoisuudessakin alleviivata hyvää psyykkistä terveyttä.

Aluevaaleissa on puhuttu myös yhdistystoimijoista. Tässä yhteydessä onkin syytä muistuttaa ettemme unohda reserviläisyhdistyksiä puhuttaessa tahoista, jotka ovat olleet luomassa hyvinvointia. Reserviläisyhdistyksillä on yhtenä ajatuksena ylläpitää kenttäkelpoisuutta, eli terveyden edistämistä eri nimellä.

Reserviläisurheiluliiton jäsenyhdistysten jäsenmäärä on noin 75000. Se on merkittävä määrä. E-P:n alueella on n. 4500 jäsentä reserviläisyhdistyksissä mukaan luettuna upseerit ja reserviläiset. Heillä on valmiuksia liikunnan lisäksi esim. poikkeusolojen paikallisiin tehtäviin. Eri yhdistyksissä paikalliset toimijat tuntevat alueensa asukkaat melko hyvin ja tietävät toimintansa muodot parhaiten. Eli kilvoitellaanko, harrastetaanko kuntoliikuntaa vai otetaanko avunpyyntö/palvelutehtäviä vastaan.

Tullaan kohtaan mutta. Tätä ilosanomaa on aina mukava toistaa, mutta kuinka moni reserviläisyhdistys saa kaupungilta euromääräisiä avustuksia/tukia? Niitä mitä esim. urheiluseurat, kyläyhdistykset ja erilaiset kulttuuriyhdistykset saavat? On erilaisia yleisavusavustuksi, kohdeavustustuksia yms. kaupungista riippuen.

Nyt meillä reserviläisillä on taas yksi parhaita hetkiä saada uusia jäseniä vaaliteltoilta. Ehdokkaat ovat nyt kaikkien kavereita.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Reserviläisliitolla oli mahdollisuus antaa lausunto valtioneuvoston puolustusselonteosta. Lausunnon antajat olivat kovin tyytyväisiä käynnistään valtioneuvostossa ja heille jäi kuva siitä, että tunne oli molemminpuolista.

Liitto toteaakin, että uudessa selonteossa oli useita reserviläisiä koskevia linjauksia, jossa on otettu hyvin huomioon asevelvollisuuden, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon ylläpitämiseen liittyvät kehitystarpeet. Nostan selonteosta esiin paikallispuolustuksen, jonka uudistamista pidetään erittäin tervetulleena.

Paikallispuolustuksen kehittäminen osana koko maan kattavan sotilaallisen suorituskyvyn kokonaisuudessa, on Reserviläisliiton mielestä pitkään odotettu muutos ja erittäin tervetullut linjaus selonteossa. Reserviläiskentän siviilissä hankittu osaaminen, paikallistuntemus ja reserviläisten monipuolinen käyttö eri tehtävissä on hyvä kehityssuunta paikallispuolustuksessa.

Viranomaisyhteistyö ja yhteiskunnan tukemiseen liittyvät tehtävät mahdollistavat myös reservin käytön. Liitto haluaa erityisesti korostaa sitä, että muutoksen yhteydessä on pidettävä huolta riittävistä kertausharjoitusmääristä, jotta taataan joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn ylläpito.

Paikallispuolustusuudistuksen myötä reserviläisen tehtäväpolkua voidaan konkreettisesti kuvata uudessa 2022─2024 Reservin kehittämissuunnitelmassa yhteistyössä Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja jäsenjärjestöjen kanssa. Muutoinkin selonteossa esiin tulleiden kehitystarpeiden jalkauttamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Paikallispuolustusuudistus ja uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta mahdollistavat paremmin reserviläisen kehittymismahdollisuuksia ja nousujohteisen tehtäväpolun rakentamisen. Edelleen on lisättävä naisten kouluttautumismahdollisuuksia ja laajennettava kutsuntoja koskemaan koko ikäluokkaa.

Laajentamiselle perusteluna olisi se, että yhteiskunnassa yksi ikäluokka tavoitettaisiin tällä menettelyllä. Ei-asevelvollisten kohdalla kutsuntatilaisuus voisi olla kevyempi menettely, kuten infotilaisuus tai vastaava. Jäädään odottamaan uudistuksia ja tartutaan mahdollisuuteen kehittyä ja rakentaa nousujohteinen tehtäväpolku.

Lopuksi, tänä vuonna Reserviläisyhdistykset veivät Kansallisena veteraanipäivänä pienen lahjan jokaiselle veteraanille. Tarkoituksena oli lahjan lisäksi viedä hieman hyvää mieltä aikana, jolloin kokoontumiset on rajoitettu minimiin. Seuraavaksi voimme käydä muistamassa kunniakansalaisia itsenäisyyspäivänä, minä ainakin aion käydä, vielä kun voi.

Kunnioittamisesta voi puhua kauniisti, mutta vielä tärkeämpää on toimia kunnioittavasti.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri

Piirikirjoitusten keihäänkärki on Reserviläispiireissä ollut Korona. Niin minullakin. Me emme jääneet toimettomaksi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä kevään poikkeustilan aikana, sillä useat piirin yhdistyksistä lähtivät organisoidusti toimimaan, joko oman yhdistyksen tai Vapepan kautta.

Toiminta keskittyi lähinnä kauppa-apu palveluihin. Apu otettiin suurella kiitollisuudella vastaan. Moni yksinäinen ilahtui siitäkin, että sai kauppakassin ohella vaihtaa muutaman sanan avun tuojan kanssa.

Reserviläisillä onkin hieno organisaatio. Jäin kuitenkin miettimään siviilipalvelusta, tekevätkö siviilipalveluksessa olevat nuoret työtä, jolla on tarkoitus?

Nykyisen siviilipalveluksen ongelmat liittyvät lähinnä toimimattomuuteen.
Ei ole suunnitelmia siviilipalveluksen suorittaneiden henkilöiden hyödyntämisestä kriisiaikana tai poikkeusoloissa.

Nykymuotoinen siviilipalvelus ei siis toimi, eikä tuota yhteiskunnalle lisäarvoa. Henkilöitä koulutetaankin siviilipalveluksessa tällä hetkellä tehtäviin, joita heillä ei käytännössä ole.

Asepalveluksen rinnalle, nykyisen toimimattoman siviilipalvelusjärjestelmän tilalle onkin syytä miettiä kansalaispalvelusta. Sen suorittaisivat naiset, sekä ne miehet, jotka eivät suorita asepalvelusta, jos halutaan lisää todellista suorituskykyä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Tapoja suorittaa maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee perustuslain mukaan kaikkia ja jota perustuslaki edellyttää, täytyy olla muitakin kuin pelkkä asevelvollisuus ja toimimaton siviilipalvelus.

Naisten ottamista mukaan kutsuntoihin, voidaan samalla puolustella myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja samanvertaisuuden näkökulmasta. Naiset ovat jääneet Aikalisä-hankkeen ulkopuolelle.

Hankkeessa on tavoitteena tarjota tukea oman elämän järjestämisessä ja pulmien voittamisessa niille miehille, jotka jäävät palveluksen ulkopuolelle terveydellisistä tai sosiaalisista syistä. Aikalisä-hanke kohdistuu viimeiseen tilanteeseen, jossa koko ikäluokka voidaan tavoittaa kerralla.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.” Tuo lausahdus on monille tuttu Aku Ankasta, jossa se esiintyi Carl Barksin klassikkosarjassa Puhuva koira. Se sopii mainiosti myös nykyhetkeen ja useimmat luultavasti arvaavat, että tarkoitan tätä koronatilannetta, joka on leimannut lähes koko vuotta 2020.

Koronan leviäminen maailmanlaajuisesti aiheutti alkuvuodesta Suomessakin monella tavalla kovia ja ennennäkemättömiä tilanteita. Kaikki muistavat valmiuslain käyttöönoton, Uudenmaan eristämisen, kokoontumisrajoitukset, ravintoloiden ja muiden ihmisten ajanviettopaikkojen sulkemisen, etäkoulut jne. Yleistilannetta maaliskuulta eteenpäin voisi kuvata jopa sanalla lamaantuminen.

Samalla kerralla kuin koronan leviämisen ehkäisemiseen tähtäävien toimien aiheuttama äkkipysäys sulki yhteiskuntaa, lamaantui merkittävästi myös monenlainen vapaaehtoistoiminta, mukaan lukien meidän edustamamme vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska niin tärkeänä kuin asiaamme pidämmekin, on se silti ”vain” vapaaehtoista harrastustoimintaa, ei yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeää.

Kevään toimet myös purivat ja taudin leviäminen hiipui. Kuten tiedämme, rajoituksia purettiin ja ns. normaali tilanne alkoi palautua pikku hiljaa osaan yhteiskuntaa. Puolustusvoimatkin aloitti mm. kertausharjoituksien järjestämisen osittain uudelleen, mikä tietenkin ilahdutti meistä monia. Omassa toiminnassamme saatiin molemmissa piireissä ainakin keväältä peruuntuneet yleiset kokoukset järjestettyä yhdessä aikaistettujen syyskokousten kanssa.

Mutta kuten arvata saattoikin, vapaampi eläminen on aiheuttanut ”koronan vastaiskun”. Tätä kirjoitettaessa tautitapaukset ovat jälleen kasvussa, uusia rajoituksia on asetettu ja lisää saattaa olla tulossa. Emme todellakaan ole ”palanneet normaaliin”, emmekä luultavasti pitkään aikaan palaakaan, ellei sitten uudeksi normaaliksi voi kutsua elämistä erilaisten suojaustoimien kanssa. Käsidesi ja kasvomaskit saattavat olla arkeamme pysyvästikin ainakin joissakin tilanteissa.

Luultavasti maaseutumainen elinpiirimme on kuitenkin suojannut maakuntaamme kaikkein pahimmalta tautitilanteelta – ainakin toistaiseksi. Ehkä Etelä-Pohjanmaalla ei olla ensimmäisenä sormi suussa, jos jokin yhteiskunnan palvelu ei toimi kuten tavallisesti. Samalla tavoin uskoisin muissakin kriisitilanteissa, mahdollisissa sotilaallisissakin, tukeutumisen perusasioihin olevan selviytymisen lähtökohta.

Kaikessa voi myös nähdä hyvääkin: Nyt olisi mahdollisuus käyttää tilannetta siinä mielessä hyväkseen, että jokainen voisi pohtia mitkä asiat elämässä ovat todella välttämättömyyksiä ja mitkä taas vähemmän tärkeitä. Aivan kuoreensa ei voi käpertyä, mutta monta turhaa asiaa saattaisi löytyä muutettavaksi. Ihminen on onneksi sopeutuvainen olio.

Ja joka tapauksessa kannattaa suhteuttaa asioita. Maassamme on ollut oikeasti kovia aikoja useasti ennenkin. Esimerkiksi vuosina 1939 – 1945. Niihin verrattuna tämä nykyinen tilanne on kuin se kuuluisa pieru Saharassa. Jos selvisimme silloin, niin kai pystymme selviytymään tästäkin.

Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry