Artikkeli

Pienenkin poikkeusolon varalta tulisi kotona olla tietty perusvarustus kuten astia puhtaalle vedelle, kynttilöitä, taskulamppu paristoineen, pattereilla toimiva radio, tulitikut, kuivamuonaa, lämpimiä vaatteita, jne. Tähän tuli myös meidän varautua kun tein päätöksen lämmitysjärjestelmän muutoksesta lokakuun puolivälissä.

Kun keväällä öljylämmityskattilan suuluukku meni rikki ja kesällä valtiovalta mainosti tukevansa 4000 eurolla lämmitystavan muutosta öljylämmityksestä ilma- tai vesi-ilmalämpöpumppuun, tein päätöksen vesi-ilmalämpöpumpun tilaamisesta. Toimittajaksi valikoitui LVI-Katila Oy. Olin ollut yrityksen asiakkaana jo siitä asti, kun se perusti toimipaikan myös Seinäjoelle kolmisen vuotta sitten. Yritys toimii Pohjan kaupunginosassa eli aivan kotinurkilla muutaman sadan metrin päässä.

Hanke matkaan
Tarjouksen hyväksymisen jälkeen tein saman tien ilmoituksen Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka käsittelee koko Suomen hakemukset. Pian ilmeni, että hakemusten tulva ylitti ELY-keskuksen kapasiteetin ja päätöstä saa odottaa kuukausia. Talvi oli kuitenkin tulossa. Niinpä päätin tilata työn saman tien ja laitteen toimittaja lupasi pumpun kahden-kolmen viikon kuluttua. Kun oli kulunut neljä viikkoa LVI-Katila Oy:stä soitettiin ja kysyttiin, onhan laitteet ja tarvikkeet tulleet, jotta he voivat aloittaa asennustyöt 16. marraskuuta. Vaan eipä olleet ja niinpä yritys ryhtyi selvittämään niiden saatavuutta. Vastaavat tuotteet löytyivät Etelä-Suomesta ja ne luvattiin toimittaa pikana Seinäjoelle asennusaikataulun mukaisesti.

LVI-asentaja tuli sitten sovitusti maanantaiaamuna ja aloitti öljylämmityskattilan purkutyöt. Ennen purkutöiden aloitusta kytkettiin sähköt pois pääkatkaisijasta, joten silloin tarvittiin sitä em. varautumiseen kuuluvaa taskulamppua. Ennen yhdeksää kattila oli jo ulkona. Koska laitteet ja tarvikkeet eivät olleet vielä tulleet, otimme öljysäiliön siinä odotellessa ulos varastosta. Koska itsekin osallistuin työhön, piti kädet välillä pestä. Onneksi oli sitä varalla olevaa puhdasta vettä.

Pian tulikin sitten laitetoimitus ja tuntia myöhemmin varaaja jo nostettiin sisälle. Työt jatkuivat sitten iltapäivään asti sujuvasti mutta vaikka ulkolämpötila oli koko ajan +4 – +7 asteen välillä, alkoi sisällä jo kaivata lämmintä ylle. Olihan minulla sitten myös kaksi siirrettävää lämmityspatteria, joten vilu ei päässyt missään vaiheessa tulemaan. Kun sitten vielä illemmalla sytytti varaavaan takaan tulen ja pisti kynttilän palamaan, niin tunnelma vaan kasvoi. Lisää varautumisista os. https://72tuntia.fi/

Viimeistely
Aamulla tuli putkimiehen lisäksi yhteistyökumppanina toimiva sähköasentaja ja työt jatkuivat koko päivän putkimiehen osalta ulkoyksikön asennuksella ja sähköasentaja suoritti tarvittavia sähköasennuksia. Iltapäivällä kello 15 oli kaikki valmista ja minulle annettiin laitteiston käyttöönottokoulutus. Samalla säädettiin lämpimän veden käyttö joko painottaen käyttövettä tai lämmitystä. Puolisollani ja molemmilla tyttärilläni ja vanhemmilla lapsenlapsilla on pitkät hiukset ja lämpimän käyttöveden osalta voi päivä- ja kellonajan osalta säätää milloin lämmintä vettä varmasti riittää hiusten pesuun. Kätevää. Pihan siivous suoritettiin mallikkaasti ja kaikki kierrätyskelpoinen jäte, kuten muovi, pahvi, metalli ja kuormalava menivät kierrätykseen. Putkimies lupasi vielä tulla pikaisesti apuun, mikäli ongelmia syntyy, asuuhan hän tässä lähellä. Sähköasentaja lupasi vielä tulla viimeistelemään omat työnsä. Vanha lämmityskattila haettiin seuraavalla viikolla. Samoin kuin öljysäiliö.

Miltä nyt sitten työn jälki näyttää? LVI-asentajan työ oli siistiä ja putket ojennuksessa, niin kuin kuuluukin. Varaaja ja ulkoyksikkö ovat siistejä paketteja, mutta tippaputken veto pihakaivoon jätti toivomisen varaa. Putki on suojattu solukumilla ja jätetty sellaiseksi. Ulkonäöllisesti musta solukumi ei vastaa tämän päivän vaatimuksia siisteydestä ja se pitää ehdottomasti korjata. Solukumin päälle laitettava PVC-muovinen suoja ajaisi tämän asian. Toinen vaihtoehto on peltikouru. Tähän pitää palata keväämmällä.

Putkiasennusten yhteydessä lämmönjakoverkkoon pääsi ilmaa ja sen poistaminen ei onnistunut kotikonstein. Pyysin putkimiestä vielä paikalle, kunhan ilmat vähän viilenivät. Lämmitys ei ole samanlaista mitä se oli öljylämmityksen aikana. Nyt lämmitetään ilmalla välillä käyttövettä ja välillä pattereita. Välillä lämmityspatterit siis viilenevät ja huoneilma jäähtyy. Putkimies sääti ilmanpoiston lisäksi vähän asteminuutteja, jolla tuota huonelämpötilan vaihtelua voi pienentää. Tätä siis pitää vähän vielä opiskella. Lattialämmitys oli turhan viileä kun ulkolämpötila on lähellä nollaa astetta. Myös se parani kun ilma saatiin pois putkistosta. Sähköasentaja kävi myös viimeistelemässä työnsä.

Maksatus
Lasku putki- ja sähkötöistä tuli jo seuraavan viikon maanantaina, vaikka puutteita vielä löytyi. Kun asiat olivat kunnossa voitiin lasku maksaa eräpäivänä 28.11. Sitten vain uusi hakemus ELY-keskukseen ja odottelemaan 4000 euron tukimaksua. Kaikkiaan lopulliset kustannuksen jäävät alle kahdeksan tuhannen euron kun ottaa huomioon, että sain kattilan ja öljysäiliön myytyä eteenpäin. Näillä keleillä lämmitys ei sitten maksakaan juuri mitään ja laskennallisesti saavutettava hyöty on noin 11500 kWh/vuosi ja hiilidioksidipäästöt pienenevät yli 5000 kg/vuosi. Seitsemässä vuodessa hanke on maksanut itsensä takaisin. Kannattava sijoitus.

Tasan kolmen kuukauden jälkeen eli 15.1.2021 tuli Aluehallinnon asiointipalvelusta sähköposti, jossa pyydettiin täydentämään hakemusta. Toinen asia koski valtakirjaa. Olin tehnyt puolison valtakirjan vain vuodelle 2020 ja niinhän se piti sitten päivittää koskemaan myös vuotta 2021. Toinen vaatimus koski laitteistoa, josta piti kertoa yksityiskohtaisesti mitä tarjous sisälsi ja koskiko purku vanhan poistoa kokonaisuudessaan. Maanantaina 18.1.2021 tulikin sitten päätös avustuksen myöntämisestä, mutta rahat tulevat tilille vasta oikaisuvaatimusajan ja KEHA-keskuksen 9.3.2021 tekemän päätöksen ja sen oikaisuvaatimusajan jälkeen huhtikuussa.

KEHA-keskus eli ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus on Suomen valtion virasto, joka tuottaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja. Itse työ siis kesti kaksi päivää mutta avustuksen tulo viisi kuukautta!

Yhteistyökumppani ja Tukikomppanian jäsen
LVI-Katila Oy:n toimitusjohtaja Rami Katila kertoi yhtiön perustetun Lapualla 2007 ja hän omistaa yrityksen 100-prosenttisesti. Yritys toimii nykyisin Seinäjoella ja sen toimialaan kuuluvat kaikki LVI-alan työt, ei niin suurta, eikä niin pientä etteikö kiinnostaisi. Yrityksen kokonaishenkilömäärä on 15 henkilöä ja se on ollut tasaisessa kasvussa vuosien saatossa liikevaihdon ollessa nyt noin kolme miljoonaa euroa. LVI-Katila Oy kuuluu Hanakat-ketjuun.

Toimitusjohtaja Rami Katila kertoi lopuksi yhtiön pääperiaatteena olevan kokonaisvaltaisesti töistä huolehtiminen, aikatauluista pitäminen ja kokonaistaloudellisuuteen pääseminen. Koronasta huolimatta pidetään lippu korkealla ja uskotaan tulevaan. Hän on myös aktiivinen reserviläinen.

LVI-Katila Oy liittyi tukikomppanian jäseneksi maaliskuussa 2021.

Timo Sysilampi

Yrittäjän sivuille pääset klikkaamalla logoa:

Kurikassa maanpuolustusjärjestöt järjestävät jäsenistölleen mitä moninaisimpia tapahtumia vuoden aikana. Monet jäsenistä harrastavat myös metsästystä sekä kalastusta vapaa-ajallaan.

Kurikassa keräännyttiin Satu Linnan markille jo toistamiseen talven aikana Timo Kuusiston kutsumana. Lauantaina 27.2. sää oli mitä parhain näiden ”puutarhajyrsiöiden” saalistamiseen. Kyseessä oli rusakkojahti. Paikalle oli saapunut toistakymmentä ulkoilijaa aseineen. Kova hankikeli aiheutti sen, että metsästyskoiria ei laitettu jalkojaan pilaamaan.

Timo Kuusisto toimi metsästyksen johtajana. Hän oli tiedustellut luvat kiinteistöjen omistajilta mm. kulkea pihojen poikki jne. Viisi suksilla kulkevaa aloitti hätistelyn, hanki kantoi heitä hyvinkin. Ensimmäinen rusakko saatiin noin tunnin jälkeen, oikein komea. Monet omenapuun rungot oli syönyt. Iltapäivän loppupuolella kaatui sitten toinen yhtä hyvässä kunnossa oleva yksilö.

Molemmat saivat kohtalon toimia osana ravintoketjua. Rusakon liha on maukasta. Lihan keittämisen irti luista jälkeen, liha kuutioidaan ja paistetaan pippurin, siansilavan ja sipulin kera. Nautitaan perunamuusin ja puolukkasoseen kanssa.

Koko päivä meni luonnon helmassa viihtyen. Rupattelua lämpimän nuotion äärellä. Makkaran paistoa. Pientä naljailua ohiampuneiden klubiin päässeille. Ajaville hiihtomiehille kertyi himppu alle 20 km.

Kalastusta Högholmenissa
Pilkkimestaruuskilpailu on jokavuotinen tapahtuma. Reserviläiset vs. Reserviupseerikerho. Kristiinan Högholmenilla sijaitsevalla mökillä isäntinä toimivat omistaja Jukka Tapanainen ja apunaan Mikko S. Säntti.

Etujoukot saapuivat jo perjantaina mökin lämmitykseen ja jäätilanteen tarkkailuun. Varsinainen kisapäivä olikin sitten lauantai 5.3. Kurikasta lähti aamu yhdeksältä hyvin varustautunut joukko Bunkkerilta (kerhotilamme).

Tervetulokahvit nautittuaan, kerrattiin säännöt. Kilpailukaloina kaikki evälliset kalat. Pilkkiaika oli noin 2 tuntia. Yksi pilkki kerrallaan pyynnissä. Myrsky oli alkanut Länsirannikolla, tuuli oli lähes 20m sekunnissa. Mormuskaa ei tahtonut saada reikään, kun jo tuuli vei mennessään. Mutta sää ei ollut este. Ainoastaan hidaste ja pukeutumishaaste. Jotkut olivat mestareita tässäkin lajissa.

Punnituksessa todettiin, että suurin saalis oli ajautunut Tapani Kaistilan reppuun n. 1,3 kg ja seuraavat jäivätkin sitten alle kilon. Yhdistysten välisen kisan voitti Kurikan Reserviläiset yhteispaino 1,6 kg, Reserviupseerikerhon saaliin jäädessä 0 g:aan. Naisten paras oli Sanna Vedenjuoksu kahdella kalalla.

Rasvakaapelin paistoa mökin lämmössä ja rupattelua. Lähinnä aiheesta ”miksi pallit jäivät pataan”. Kesää odotellessa ja tulevia onkikisoja.

Mikko S.Säntti

Jotain hyvääkin koronasta, sosiaalinen eristäytyminen on lisännyt meidän liikunnan tarvetta ja siitä saatavaa hyvänolon tunnetta, olemme löytäneet jälleen vaellusreitit ja hiihtomajat.

Eli liikumme nyt enemmän kuin koskaan ennen koronaa. Miksi emme tilastoi sitä? Meillä on olemassa hieno iskulause ”Vaikka Suomi pysähtyy, me emme”. Valitettavasti viestin sanoma ei toteudu, ellemme tilastoi tätä liikuntaa liikuntatapahtumina. Tältä osin tilastot näyttävätkin viime vuoden osalta surulliselta katsottaessa liikuntatapahtumien määrää.

Kannustaisin paikallisyhdistyksiä viikottaisiin pieniin etätapahtumiin viranomaisten ohjeita noudattaen. Liikunta on jo olemassa, nyt se vain täytyisi kirjata ylös tapahtumakalenteriin. Ajatus voi vaikuttaa monen mielestä liian helpolta, ja sitä se nimenomaan onkin. Onneksi näin. Olemme ehkä liiaksi tottuneet kokoustamaan, perustamaan työryhmiä ja kuulemaan mielipiteitä.

Joskus on vaan hyvä heittäytyä yhden kokouksen taktiikalla suoraan tekemiseen. Ne muistetaan, kenellä ovat parhaat sihteerit poikkeusoloissa.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri Ry