• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

”Kohti Friskiä”

Julkaistu 21.5.2021

”..Vanhan lentosotakoulun alue Kauhavalla on jälleen hiljentynyt.. Aiemmin varusvarastona toiminut hallitila kaikuu tyhjyyttään. Vielä pari päivää sitten siellä kävi vihreänkirjava kuhina, kun sadat naiset pakkasivat reppuihin maastopuvun ja ilmoittivat nimensä pöydän takana istuvalle päällikölle, jotta heidät kirjataan sisälle harjoitukseen..”

Neljän kuukauden päästä olemme yllä mainituissa tunnelmissa. Syyskuinen viikonloppu on ollut tapahtumarikas, antoisa ja varmasti myös kiireinen. Ainakin näin uskon työparini, harjoituksenjohtaja Marian myös kanssani ajattelevan. Olemme molemmat kaikkensa antaneita, mutta toivottavasti jo silloin voimme halata toisiamme ja kiittää hyvästä yhteistyöstä ollen onnellisia siitä mitä saimme yhdessä organisaation kanssa aikaan. Jotta voimme sulkea varusvaraston oven hetkeksi, tulee harjoitus luonnollisesti suunnitella loppuun ja vielä onnistuneesti toteuttaa.

Juttusarjan ensimmäisessä osassa katseita käännettiin kuluneeseen vuoteen pohdittaessa mitä kaikkea ison harjoituksen suunnittelussa tapahtuu jopa vuotta ennen harjoitusviikonloppua. Kaihoisaa kuvitelmaani lukuun ottamatta tälläkin kertaa palataan hetkeksi alkuvuoteen, kun lunta tuli toista metriä ja pakkanen rikkoi ennätyksiä. Kerron matkastamme tähän hetkeen, ikkunan takana näkyvään toukokuiseen auringonlaskuun ja alkukesän lämpimään iltaan jossa lasketaan päiviä syyskuuhun.

NASTA-harjoitus 2021, harjoituksen johtajan muistiinpanot
Vuodenvaihteen jälkeen tahti on kiihtynyt kevättä kohti. Harjoituksen päälliköt Mari (toimisto), Päivi (koulutus) ja Maarit (huolto) tekivät tahoillaan tärkeää taustatyötä suunnitellessaan oman toimistonsa askelmerkkejä ja keskustellessaan kurssinjohtajien kanssa harjoituksessa pidettävien kurssien sisällöistä. Kurssinjohtajat ympäri Suomen rekrytoivat itselleen kouluttajia. Kevätauringon kasvaessa paketti on viilauksia vaille valmis. Johtoryhmällä on tiedossa johtajat ja kouluttajat. Nyt puuttuu enää kurssilaiset, joita lähdetään etsimään sosiaalisesta mediasta, kun tammikuun puolessa välissä aukaistiin FRISKI2021 Facebook-sivut.

Sivut ovatkin siitä lähtien tarjonneet tasaiseen tahtiin tietoa tulevasta. Ne tarjoavat mielenkiintoista tietoa harjoituksesta, siihen liittyvästä taustatyöstä sekä organisaatiosta yhteistyökumppaneille ja asiasta muutoin kiinnostuneille. FRISKI kasaa yhteen lukuisia eri toimijoita ympäri Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntia, puhumattakaan vapaaehtoisista ympäri Suomen. Se tuo yhteen myös useat vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa työskentelevät liitot ja järjestöt omien jäseniensä ja yhteistyön kautta.

Harjoitusalueella nähtävissä runsaasti historiaa. Kuva: Marjo Kauppinen.

Markkinointi tapahtui kokouksien tavoin edelleen näppäinten välityksellä. Korona piti kokoontumiset poissa mielestä. Zoom on ollut korvaamaton työväline ja kevään aikana johtoryhmä kokoontuikin miltei kuukausittain etäyhteyksin. Lisäksi päälliköt ovat tavanneet kameran välityksellä myös oman toimistonsa väen kanssa. Johtajisto on luottanut omiinsa ja antanut kokeneille konkareille välillä omaakin rauhaa. Varajohtajan katseet suuntautuivat kevään aikana jo kesäkuuhun, jolloin JOHDANASTA 2 tultaisiin järjestämään Kauhavalla.

Pähkäiltävää riitti epidemian tuomissa haasteissa. Tilanne oli tuolloin rauhoittumaan päin, mutta edelleen hyvin kippaamisherkkä. Kaikkeen tuli varautua ja varoittaa väkeä mahdollisesta etäkoulutusviikonlopusta. Pientä taisteluväsymystä ilmassa.

Huhtikuun edetessä, äkillisen lämmön tuottamassa hurmoksessa organisaatio laittoi ison vaihteen päälle. Johtoryhmä kokoontui tietokoneille ja tuli siihen tulokseen, että kaikkien kurssien ohjelmat ovat valmiina julkaistavaksi suurelle yleisölle. Suunnittelu näkyy yhä enemmän organisaation ulkopuolelle, kun kurssiesittelyt julkaistaan Naisten Valmiusliiton sivuilla ja viikoittain Facebookissa. Samassa kokouksessa päätettiin järjestää kaksi kurssia etäyhteyksin. Näin väkimäärää saadaan hieman vähennettyä harjoitusalueelta ja etäyhteyksien ylläpito palvelee etenkin kyberturvallisuuden ajatusta.

Päätetään myös pitkästä aikaa kokoontua livenä johtoryhmän kesken. Helpottunut koronatilanne alueella mahdollisti kaivatun maastokatselmuksen harjoitusalueelle. Puolustusvoimille lähtevän tukipyynnön suuret linjat olivat valmiina ja visio varusteista johtajien mielessä, mutta aina voi pyytää lisää ja viilata lukumääriä, jotka parhaiten tarkentuvat harjoitusalueella käyskennellessä ja kurssien järjestämispaikkoja kiertäen.

Entisen muonituskeskuksen edestä näkymää harjoituksen majoitus- ja koulutustiloihin. Kuva: Marjo Kauppinen.

Toukokuussa katselmus toteutui varotoimenpitein. Paikalle saapuivat myös Naisten Valmiusliiton väistyvä pääsihteeri Kaarina Suhonen ja hänen seuraajansa Pia Lindell. Johtoryhmää kierrätti LSK Business Parkilta Marianne, joka avasi meille jokaisen tarvittavan oven ja esitteli kaikki alueelta harjoituksen käyttöön tulevat nurkat. Kierros valaisi monta mielessä piillyttä ongelmaa, pisti pohtimaan asioita ehkä toiseltakin kannalta mutta joka tapauksessa vakuutti väen siitä, että meillä on käytössä mahtava alue.

Johtoryhmä ja Naisten Valmiusliiton nykyinen ja tuleva pääsihteeri. Kuva: Mari Rintala.

Kokoontumisviikonlopun jälkeen toimistonväki kokoontui etäyhteyksin yhteen johtajien kanssa. Harjoitukselle tehtiin Instagram-sivut tavoittamaan myös nuorempia osallistujia ja yhdessä pohdittiin johtamista ryhmätehtävän ääressä, mikä meille oli annettu ennakkoon tehtäväksi JOHDANASTA 2. Samalla varmistettiin, että kaikki tarvittava materiaali organisaatiolta on valmiina, kun ilmoittautuminen vaiheittain käynnistyy 26.5. klo 9:00. Lisätietoa ilmoittautumiseen on saatavilla Naisten Valmiusliiton sivuilta, sekä harjoituksen sosiaalisen median kanavilta.

Kleemolan kylätalo tulee olemaan JOHDANASTA 2 majoitus- ja koulutustila sekä harjoitusorganisaation käytössä vuorokautta ennen harjoitusta. Kuva: Mari Rintala.

Alkukesän korvilla harjoituksen toteutuminen on ottanut isoja askeleita eteenpäin. Seuraava tavoite on saada JOHDANASTA 2 onnistuneesti suoritettua paikan päällä, kun koko organisaatio kokoontuu ensimmäistä kertaa yhteen harjoituksen tiimoilta. Kurssiviikonlopun aikana koko organisaatiolle tulee tutuksi harjoitusalue ja Kleemolan kylätalo. Viikonlopun valmistellaan harjoituksen läpikulkua jo hyvin konkreettisesti ja pohditaan myös johtajan asemaa sekä tilannejohtamista. Kurssiviikonlopun jälkeen on hyvä pikkuhiljaa rauhoittua kesäloman viettoon ja valmistautua kohti syksyn rutistusta.

Tervehtien ja kurssijohtajan muistiinpanoja mukaillen,
Marjo Kauppinen, FRISKI2021 -harjoituksen varajohtaja

Yhdessä käytiin askelmerkkejä läpi entisen varusvaraston tiloissa, kuinka ilmoittautuminen ja varustaminen harjoituksessa tapahtuu. Harjoituksen varajohtaja vielä rauhallisena, hetkeä myöhemmin ja taustalla visioimassa mikä tulee mihinkäkin. Kuva: Mari Rintala

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan toukokuun 2021 henkilökuvassa Jenna N

Julkaistu 20.5.2021

Kuka: Jenna N
Sotilasarvo: Alikersantti (res)
Motto: Älä anna viime osuman vaikuttaa seuraavaan!
Syntymäpaikka: Isojoki
Asuinpaikka: Nurmijärvi

Koulutukset:
– Ampumakokeiden vastaanottaja
– Palkinto- ja ryhmätuomari (hirvi/karhu)
– Ylioppilastutkinto
– Rajavartijan peruskurssi

Työura:
– Niemisen puutarha
– Honkatarhat oy
– Rajavartiolaitos

Perhesuhteet:
Työ vie kaiken ajan, mutta kotikonnuilta Pohjanmaalta löytyy. Äiti, isä, kaksi pikkusiskoa ja neljä metsästyskoiraa (Mökä, Bamsse, Muumi ja Camo). Ja koska kaverit ja aseet kuuluu perheeseen, niitä löytyy yllin kyllin.

Harrastukset:
– Ammunta (kivääri, haulikko, pistooli)
– Metsästys / koiraharrastus
– Ympäriinsä juoksentelu
– Cheerleading
– Harrastelijateatteri

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Tiesin jo pienestä asti hakevani asepalvelukseen. Kun sen aika oli, hain useisiin erikoisjoukkoihin mm. Tikkakoskelle, jossa kävin myös pääsykokeissa. Hakeuduin myös aluetoimiston kautta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Kävin Vaasassa valintatilaisuudessa ja palveluspaikakseni laitettiin Kainuun prikaati. Hain siirtoa kuusi kertaa, joista viimeisellä pääsin haluamaani paikkaan isäni jalanjäljissä, Panssariprikaatiin. Palvelin 347 vuorokautta ja kotiuduin sotilaspoliisialiupseerina.

Tämän jälkeen liityin Isojoen reserviläisiin ja tutustuin ihmisiin reserviläispiireissä Etelä-Pohjanmaan alueella. Ja se oli sitten menoa. Ja nyt säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoittelen LMP-lehteen. Työni toisella puolella Suomea vie lähes kaiken aikani, mutta pyrin osallistumaan aikatauluni puitteissa erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin.

Neljä metsästyskoiraa pitää aktiivisen metsästäjän kiireisenä. Kuvassa silmänterä Itäsiperianlaika Mökä.

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

Arvoisat veteraanit, kaatuneitten omaiset, hyvät kuulijat

Julkaistu 16.5.2021

Keväällä 1940 teki piispa Aleksi Lehtonen aloitteen sodassa kaatuneitten muistopäivästä. Ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim antoi päivän vietosta käskyn 1.5.1940. Toukokuun kolmantena sunnuntaina (19.5.1940).

Voimme pohtia, miksi piispa Lehtonen teki tämän aloitteen, jonka seurauksena olemme saaneet vuosikymmenten ajan viettää kaatuneitten muistopäivää. Todennäköisesti tämä on ollut seurausta niistä raskaista tunteista, joita sodan seurauksena on kotirintamalla koettu. Ihmisten elämässä on ollut vahvasti mukana sodan kauhut, epävarmuus ja suru. Ihmisten elämässä ovat raastavasti olleet mukana viestit rintamalla kaatuneista ja kadonneista läheisistä. Tämä kaikki on yhteisen muistamisen arvoista.

Kuva: Noora Hanhikoski

Tänään kaatuneitten muistopäivänä vietämme kirkkovuodessa kuudetta sunnuntaita pääsiäisestä. Tänään jumalanpalvelusten tekstinä on Johanneksen evankeliumin kohta (Joh.17.18-23). Se on osa Jeesuksen jäähyväispuhetta. Hän piti sen oppilailleen vain vähän ennen kuolemaansa. Näin siitä tuli kuin testamentti Jeesuksen seuraajille kaikkina aikoina. Jeesuksen opettamien asioiden on tarkoitus ohjata seurakuntaa ja kristittyjä. Jeesuksen tässä tekstissä antamaan testamenttiin sisältyy samalla lupaus ja tehtävä.

Jeesus muistuttaa ja lupaa, että suurimmissakaan vaikeuksissa ei yksikään hänen seuraajansa ole yksin, vaan Hän on meidän kanssamme.

Kuva: Noora Hanhikoski

Sodan keskellä rintamalle rakkaitaan saattoivat, vanhemmat, puolisot, sisarukset, lapset ja muut läheiset. Epävarmuus kosketti läheisten selviämistä, mutta myös koko rakkaan isänmaan kohtaloa. Kaiken tämän keskellä tarvittiin tukea ja voimia. Sitä saatiin toinen toiseltaan yhteisönä, sitä saatiin uskosta ja rukouksesta.

Kansamme ei olisi selvinnyt sotavuosista ilman uskoa Jumalaan. Erityisesti sitä tarvittiin silloin, kun rintamalta tuli viesti läheisen ihmisen, puolison, isän tai pojan kuolemasta. On sanottu, että kaatuneen vainajan kohdalla sota oli jo ohi. Mutta sotalesken ja –orvon elämässä sodan seuraukset ovat vaikuttaneet vuosikymmenien ajan. Kaatuneitten omaiset ovat kantaneet menetyksen taakkaa läpi elämänsä. Uskoa on tarvittu ja siitä ja yhteydestä on saatu voimia.

Kuva: Noora Hanhikoski

Jeesus muistuttaa jäähyväispuheessaan meitä erityisesti yhteyden ja yhteisön merkityksestä ja sen voimasta. Tämä tarkoittaa yhteisestä taakkojen kantamista ja jakamista. Tämä tarkoittaa yhteistä vastuuta toinen toisistamme. Tämä tarkoittaa yhteistä vastuuta rakkaasta isänmaasta.

Me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa toinen toistamme. Me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa uskoa, rukousta ja siunausta.

Seinäjoki 16.5.2021
Jukka Salo
Kirkkoherra

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Via Finlandia

Julkaistu 6.5.2021

Miten se meni silloin? Niin siis silloin sota-aikana. Sitä ei moni tiedä ja lopuille ei kerrota. Oikeasti. Liittyen tämän päivän kirjoitusaiheeseeni, jossa puhun rahasta. Jokainen sotaan lähtevä tuolloin, otti omat vaatteet mukaan rintamalle. Ei Suomen puolustuslaitoksella ollut varaa tarjota jokaiselle tarpeeksi hyviä vaatteita. Tai vaatteita ollenkaan. Tällä tarkoitan alusasusta kaikkea aseisiin ja päällysvaatteisiin.

Mitä sinä harrastat? Paljonko se maksaa? Kausimaksu? Kertamaksu? Varusteet?

Harrastuksia on yhtä monta kuin on harrastajaa. Harrastuksia on jääkiekosta ratsastuksen kautta piirtämiseen. Millainen harrastus on maanpuolustus? Onko se enemmän elämäntapa kuin harrastus? Monelle esimerkiksi jääkiekkoilijalle jääkiekko on enemmän elämäntapa kuin harrastus.

Niin myös monelle maanpuolustusharrastajalle maanpuolustus on enemmän elämäntapa kuin harrastus. Paljonko maanpuolustus maksaa? Palataan siihen myöhemmin. Onko maanpuolustus enemmän elämäntapa kuin harrastus?

”Ai että kun on komee plate carrier, tst-vyö, ostanko? Joo ostan.”

Rannikkomyrsky18 Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Hinta taisteluvarusteissa reserviläisten alennuksista huolimatta on korkea. Silti reserviläiset, ammattisotilaat sekä varusmiehet ostavat ko. tuotteita. Miksi? Ei siksi, että ne on COOLEJA niin kuin nykyään sanotaan, vaan siksi että niistä on jotain hyötyä. Mitä hyötyä? Ne ovat harrastusvälineitä. Harrastusvälineiden lisäksi ne ovat osoitus maanpuolustustahdosta. Jossain siellä alitajunnassa on se, että treenataan kovaa tilannetta varten.

Entä aseet ja ampumaurheilijat? Kallista touhua, sanon 16 vuoden kokemuksella. Se on harrastus muiden joukossa. Näin ampumaurheilun puheeseen ottaneena voisin puhua Satu Mäkelä-Nummelasta, Marjut Heinosesta, oman ikäisestäni suuresta lupauksesta Marianne Palosta, melkein jo legendasta, Juha Hirvestä tai vaikkapa Henri Häkkisestä…? Ammattilaisia. Nyt kuitenkaan en tässä kontekstissa mieti niitä, jotka ovat tehneet ammatin itselleen ampumaurheilusta. Se on juttu erikseen.

Nyt haluan nostaa esille esimerkiksi SRA ampujia. Miksi he harrastava sitä? Koska se on hauskaa, ampumataito kehittyy, vapaa-ajan vietto on mukavampaa. Saa ampua. Harrastaa. Voi voittaa palkintoja ja saada mainetta ja kunniaa. Ennen kaikkea, valmiutta reserviin. Niin kuin kuuluu lause ”reservissä kaiken varalta.”

Päästään päivän kysymykseen mitä maanpuolustus maksaa? Aika ylimalkainen kysymys. Riippuu, puhutaanko Valtio, Ministeriö, Lääni, Prikaati, yksittäinen varusmies/reserviläinen tasolla aiheesta. Minä sanon, että se maksaa paljon. Paljon enemmän kuin mitä siihen annetaan rahaa.

Ärjy20. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Se maksaa paljon enemmän mitä annetaan rahaa reserviläistoimintaan, sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen; Poliisi; Tulli; Rajavartiolaitos; Puolustusvoimat. Puhumattakaan reserviläispiireistä, koulutuksista, varusmiesten hyvinvoinnista, koulutuksesta.

Kysäisin hyvältä ystävältäni aiheesta. Henkilöltä, joka on varusmiesliiton puheenjohtaja. Henkilöltä, joka tekee joka päivä töitä heidän eteen, jotka seuraavaksi siirtyvät reserviin. Siksi että heidän palvelus olisi mahdollisimman miellyttävä, antoisa ja opettava. Aloitin puhelun hänelle seuraavin sanoin ”NO HALOO, Mikä maksaa?” Hän kysyi; ”Mitä, Mikä maksaa?” -Maanpuolustus, vastasin.

Hän vastasi minulle näin:
”Maanpuolustuksen kokonaiskustannukset ovat korkeat. Hintalappu tosin voisi olla korkeampikin. Esimerkiksi koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat toisivat tullessaan n. 4 miljoonan euron lisämenon vuosittain. Summa on suuri, mutta jos mietimme yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, se maksaa varmasti itsensä takaisin. Voimme miettiä myös maanpuolustustahtoa.

Esimerkiksi nostamalla päivärahoja ja poistamalla sotilasavustuksen tulorajan, on varusmiehillä varmasti enemmän intoa suoriutua palveluksesta ja ylipäänsä astua palvelukseen, kun ei tarvitse raha-asioista huolehtia. Nämä toimenpiteet olisivat myös reiluja, ovathan kaikki nuoret miehet asevelvollisia ja joutuvat suorittamaan palveluksen tavalla tai toisella.” -Topi Korpinen

Pauha18. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Niinpä. Miten estämme nuorison keskuudessa nousevan syrjäytymisen tai niin sanotusti oikeaan suuntaan ohjaamisen onnistumisen? En sano, että armeija, missä opetetaan tappamaan ihmisiä, olisi se ainoa oikea ratkaisu. Armeijassa toki kaiken muun hyödyllisen opin ohella, oppii ihmissuhdetaitoja, johtamiskykyä, omia rajoja.

Minun mielestäni koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat, olisi hyvä vaihtoehto kaikille. Se, jos saisimme kaikki nuoret täysi-ikäiset jonkin sortin seulaan, että heistä myöhemmin olisi omien taitojensa mukaan hyötyä yhteiskunnalle. Tämä olisi mielestäni oikein hyvä asia. Toki muistaen aseista kieltäytyjät, uskonnollisen vakaumuksen ja erityisosaamiset. Mutta oikeasti. Pienellä paikkakunnalla kasvaneena uskallan sanoa, että apua se on pienikin apu. Ja tässä tapauksessa puhumme suuresta.

Palaten aiheeseen, katselin yleisistä lähteistä Suomen sekä muiden maiden puolustusbudjetteja. Järkytyin hintahaitarin suuruudesta. Suurin summa mitä yksittäinen valtio on käyttänyt puolustukseen tai sen tukemiseen on ollut ja on n. 670miljardia euroa. Suomessa käytetään noin 2.8miljardia euroa.

Boeing F/A-18 Super Hornet. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Mikä Suomen kansasta tekee Suomen kansan? Yhteinen tahto, sisu, jääkiekko, maanpuolustus, talvisota, hyvinvointi yms. Miksi? En tiedä. Me vaan ollaan. Ja ollaan jatkossakin.

Mitä tämän hetken tilastot kertovat suomalaisten maanpuolustustahdosta? Osa on sitä mieltä, että se on aivan huippu tasolla, useaa kiinnostaa enemmän ja enemmän maanpuolustus ja aseellinen palvelus. Myös tällä hetkellä vallitseva pandemia on nostattanut maanpuolustustahtoa. Silti on ennätysmäärä siviilipalvelushenkilöitä. Mitä se tarkoittaa reserviä ajatellen? No ei ainakaan hirveän hyvää. Välttämättä.

Nykyajan sodankäynti on elektronista. Harmaa vaihe kestää kauan. Häirintää. Tiedustelua. Poliittisia suhteita. Nykyaikana jos haet työpaikkaa, siellä arvostetaan sitä, jos olet ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä aiemmin. Pelannut, tehnyt jotain, osaat käyttää. Ja hyvä niin, koska niitä tarvitaan. Niitä, jotka oikeasti osaavat muutakin kuin painaa ENTER nappia. Ja tämä on fakta.

En tiedä tiedostatteko, mutta esimerkiksi sosiaalinen media, älylaitteet, sovellukset kuuntelevat koko ajan mitä puhut. Tyttöystävän/ Vaimon/ Miehen/ Poikaystävän/ työkaverin/ jonkun tuntemattoman kanssa.

Älylaitteet kuuntelevat. Kuva: J Syvänen

Pelottavaa eikö? Ei tämä ole enää sama Suomi kuin 100 tai 80 vuotta sitten. Silloin mentiin polttopullojen kanssa vastaan. Nyt tietokoneiden. Ja älyn.

Suomi on Suomi. Ja on ja pysyy. Juuri tuli talvisodan päättymisestä täyteen 81 vuotta. Ja valtaosan suomalaisten ajatusmaailma ei ole muuttunut. Eikä varmaan muutu. Luulisin, niin, että jos Suomi joutuisi joskus erilaisiin poikkeusoloihin kuin nyt korona-aikana, niin 90% kansasta olisi täysin valmis puolustamaan Suomea. ”What ever it takes” -mentaliteetilla.

Mutta rahasta on puute. Suuri puute. Suomen nuoriso pelaa nykyään mieluummin tietokonetta, tai mikä pahempaa, käyttää päihteitä mieluummin kuin esimerkiksi opiskelee hyödyllisiä tietokoneohjelmia, ajattelee aseista muutakin kuin, että niillä tapetaan tai pitää kuntoaan yllä juoksuharrastuksella. Tai oikeastaan on edes koskaan miettinyt sitä, että mitä jos Suomi ei ole enää Suomi? Vapaa Suomi.

Kuva: J Syvänen

Nyt ei ole päässyt liikkumaan niin vapaasti kuin ennen. On sisärajatarkastukset seulomassa, niin sanottua turhaa liikennettä Suomeen, pois, että pandemia pysyisi kurissa. Ravintolat ovat kiinni, ettei pandemia leviäisi nopeammin. On maskipakko esimerkiksi junalla liikuttaessa. On kokoontumisrajoituksia ja jopa ulkonaliikkumiskielto on heitetty ilmoille. Mitä jos ei pääsisi liikkumaan enää minnekään?

Liian montaa asiaa pidetään itsestäänselvyytenä. Raa’asti sanottuna mielestäni melkein kaikkea pidetään itsestäänselvyytenä. Kaikki on helppoa. On ruokaa. On vettä. On turvallisuutta. Itsestäänselvyytenä sitä, että on sähköä, pääsee suihkuun ja kuntosalille. Saa ladata sitä tärkeintä asiaa, eli puhelinta.

Mitä jos nyt korona-aikana esimerkiksi logistiikka-alan ihmiset eivät olisi tehneet töitä? Se vessapaperi ja ruoka olisi oikeasti loppunut. Minusta asioita tulisi ruveta miettimään. Mitä jos oikeasti tulisi tilanne. Ei välttämättä sota, mutta esimerkiksi pidempiaikainen häiriötilanne. Mitä sitten? Ymmärtäväisitkö kaikki henkilöt, että kaikki ei ole saatavilla lähikaupasta…?

Henkilökohtaisesti en itse ymmärrä mikä siinä on, että ihmiskunta, tai ihmiset ymmärtävät sitten vasta, kun paska osuu tuulettimeen, että olisikohan pitänyt tehdä jotain. Nyt moni tätä lukeva ajattelee, että yleistän. Niin teenkin, mutta en siltikään puhu kuin oman kokemukseni kautta. Pääkaupunkiseudulta. Ja Etelä-Pohjanmaalta. Huikea ero. Oikeastaan en voisi muusta tällä tavalla kirjoittaakaan. Koska ei ole kokemusta. Tai voisin, mutta se vaatisi taustatutkimusta, haastatteluja ja siihenhän minulla ei aika tunnetusti riitä.

Kuva: J Syvänen

Kysymys kuuluu. Miksi? Miksi nuoriso, vanhemmat, muut ei tunne tärkeyttä yhteisten asioiden hyväksi?

Koska siitä ei saa palkkaa? Tai koska ei ole rahaa? Tai aikaa? Mistä se johtuu? En puhu vain maanpuolustuksesta vaan ylipäätään kaikesta.
Ymmärrän, että ei ole rahaa ylläpitää ampumaratoja, kuntoilupaikkoja, terveydenhuoltoa siten, että sairaanhoitajat ja lääkärit sekä muut tärkeätä työtä tekevät jaksaisivat.

Puhumattakaan siitä, mikä ei kuulu valtion ”yleisen tuen” piikkiin. Mitä jos kuuluisi? Näin armeijatermein sanottuna, TOIMINTAKYKY pysyisi pidempään. Tässä tilanteessa. Ja sitä tarvitaan. Kiitos kaikki terveydenalan ammattilaiset, jotka olette nyt tehneet työtänne kovalla panoksella, olette kultaa.

Palaten alkuperäiseen aiheeseeni. Olen seurannut montaa reserviläisten, MPK:n sekä muiden yhteisten tahojen koulutusmahdollisuuksia ylpeydellä. HIENOA. KIITOS.

Iästä ja sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta ajattelematta, reserviläisten koulutuksia (Ei reservissä oleville ja reserviläisille), yms. On ollut paljon. Miksi? Koska on halua järjestää. Miksi näitä ei ole enempää? Kun ei ole varaa. Paljon perustuu vapaaehtoisuuteen. ”Kurssin hinta 70 euroa”.

Kuinka moni, vaikka välivuotta viettävä nuori lähtee kurssille, jonka hinta on 70 euroa kun ei muutenkaan ole rahaa? Josta pääsemme ”aasinsiltana” siihen kuinka moni oikeasti lopulta kiinnostuu maanpuolustuksesta? Vapaaehtoisena siviilinä tai varusmiespalveluksen käyneenä? Entä ammattisotilaana?

Miksi on helppo leikata rahoja melkeinpä tärkeimmästä asiasta, maanpuolustuksesta?

Koska se on helppoa.

Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

”Ei Suomi joudu enää tilanteisiin missä se oli 80 vuotta sitten. Viro, naapuri on Nato-maa, Jenkit auttaa, ei sillä väliä, kun mulla itsellä on vaan kaikki hyvin.”
Oliko meidän isoäideillä ja isoisillä helppoa tai kaikki hyvin, kun heidät passitettiin sotaan 80v sitten ja ennen sitä? Tai kun Karjalasta lähdettiin evakkoon? Ei.

Se oli aikaa, kun miehet avasivat naisille ovia mennessä sisätiloihin, lakki lähti päästä automaattisesti. Käytöstavat olivat priimaa. Tulevan morsiamen isältä kysyttiin lakki kourassa tytön kättä. Sodassa miehet toivoivat, että kunpa olisi kotona heinäpellolla töissä. Kuinka moni nyky-yhteiskunnasta lähtisi heinäpellolle töihin ja vielä ilman palkkaa?

Tykistöä ja tk-mies. SA-kuva.

Ajat ovat muuttuneet. Paljon. Ja se on toki monella tapaa hyvä asia.

Onko meillä nyt helppoa, kun ainut mitä meiltä vaaditaan on että pysykää kotona? -No luulisi olevan. Vaan kun kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Minulla on enää yksi kysymys.

Paljonko Suomi sinulle maksaa?

Jenna N

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Maanpuolustuksen monet kasvot esillä elokuussa

Julkaistu 29.4.2021

Lakeudella tapahtuu monenlaista elokuussa, kun Ylihärmässä Anssin Jussin Areenalla järjestetään ensin 21.8. lauantaina Vahvin Reserviläinen SM – kilpailut sekä maanpuolustusmessut. Lisäksi samaisen viikonlopun sunnuntaina järjestetään Frisbee Golfin SM – kilpailu Isossakyrössä.

Tapahtumat jäissä
Poikkeuksellinen vuosi kuritti tapahtumien järjestämistä vuonna 2020 niin totaalisesti, että Vahvin Reserviläinen suomenmestaruuskilpailut päätettiin siirtää suosiolla seuraavalle vuodelle.

Vuosi 2020 on monella tapaa mieleen jäävä. Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin – siitä voidaan ottaa oppia. Pandemiasta huolimatta voidaan toimia, kunhan huolehditaan turvallisuudesta. Turvavälit ja hygienia on avainsanat turvalliseen toimintaan, lisäksi edellisestä vuodesta opittuna: Kesä ja auringonvalon tuoma D-vitamiiniboostaus parantaa tautitilannetta.

Isommin ja vahvemmin
Vuonna 2019 ensikertaa järjestetyt reserviläisten voimailukilpailut saavuttivat suuren suosion, niin kilpailijoiden keskuudessa, kuin yleisöpalautteen muodossa saatuna. Uudenmuotoiselle kilpailulle on tilausta ja sehän kovin järjestäjien mieltä lämmittää.

Vahvin Reserviläinen kisakonsepti on luotu kamppailumaailmasta tutun ja äärimmäisen suosion saavuttaneen vapaaottelun innoittamana. Vahvin Reserviläinen -kilpailu ei mittaa maksimivoimaa, vaan tarvitaan myös sitkeyttä ja lihaskestävyyttä, sekä henkistä kanttia taistella tilanteessa, jossa maitohapot alkavat jyllätä lihaksissa. Kaikki kilpailun lajit olivat mietitty siten, että ns. tavallinen kuntoilijakin selviää kaikista koitoksista.

Maastavetoa sotilaallisesti 90kg tykinaisan muodossa. Kuva: Ressukuva

Vahvin Reserviläinen -kilpailu ei ole toisinto tutuista Suomen Vahvin- tai Maailman Vahvin -konsepteista, joissa käytännössä kilpailevat lajin täysipäiväiset ammattilaiset.

Vuoden 2019 Vahvin Reserviläinen SM -kilpailussa oli mukana metsureita, vahtimestareita, judokoita, crossfittaajia, fitnesskisaajia, kuntosaliharrastajia ja voimannostajia jne.

Sotilaskoulutuksessa on vasta viimeaikoina alettu ymmärtämään lihasvoiman merkitys taistelutilanteessa. Liian pitkään oli tapana suosia taistelijaa, joka juoksee yli 3000m Cooperin testissä. Kyseinen testi on edelleen käyttökelpoinen, mutta se ei voi olla tärkein kriteeri taistelijaa arvioidessa. Taistelutilanteessa ei juoksemalla pärjää, tarvitaan myös lihasvoimaa. Ei ammuslaatikot tai tykit metsissä juoksemalla liiku. Tarvitaan voimaa, sitkeyttä ja tahtoa!

Tero Mäkelä vetämässä köydellä 5500kg painoista maastokuorma-autoa. Kuva: Ressukuva

Vahvin Reserviläinen kilpailut tulevat takaisin vuoden tauon jälkeen isompana ja vahvempana. Lajeina neljä sotilaallista voimankoitosta, jotka mittaavat kilpailijoiden voimaa, sitkeyttä ja etenkin tahtoa. Voimailutapahtuma järjestetään Anssin Jussin Areenan pihassa ja uutuutena mukana on kilpailujen yhteyteen järjestettävä maanpuolustusmessu Anssi Jussin Areenan sisätiloissa.

Maanpuolustusmessuilla lukuisia näytteilleasettajia
Mukana mm. valtakunnalliset toimijat, kuten Reserviläisliitto, Reserviläisurheiluliitto, Rauhanturvaajaliitto ja MPK. Mahdollisesti myös Reserviupseeriliitto ja Naisten Valmiusliitto.

MPK:n esittelypisteellä voi kokeilla mm. ekoase-ammuntaa. Kuva: Toni Puutio
RESUL esittelypisteen puristusvoimamittaus käynnissä. Kuva: Sanna Vedenjuoksu

Maakunnallisista yhdistyksistä esillä ovat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit, Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ja Jääkärimuseo/Kauhavan kaupunki sekä joukko muita pienempiä toimijoita. Esittelypaikkoja tulee myyntiin 40 kpl. Maanpuolustusmessut järjestää Lakeuden Maanpuolustuksen Tuki ry yhdessä paikallisten reserviläisjärjestöjen kanssa.

Anssin Jussin Areenalle mahtuu 40 näytteilleasettajaa. Kuva: JSY
Härmän Kuntokeskuksen markkinointipäällikkö Emilia Alasaari ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki suunnittelevat esittelypaikkojen sijoitusta. Kuva: JSY

Näytteilleasettajia toivotaan mukaan tapahtumaan. Näyttelytilan koko on 3x3m ja pöytäpaikan hinta on 100e. Yhteydenotot esittelypaikkoihin liittyen Mika Mäki p. 050 591 2610 / ukkohalla@gmail.com

Frisbee Golf
Reserviläisten Frisbee Golfin SM –kilpailut sunnuntaina 22.8.2021 Isonkyrön Ylipään kuntoradalla sijaitsevalla 18 –väyläisellä frisbeegolf –radalla. Osoite: Ylipään Ns, Valtaalantie 403, 61500 Isokyrö. Kumpuileva metsärata myötäilee 1.2km pururataa ja rata tarjoaa haastetta myös kokeneemmille heittäjille. Lisätietoja: Antti Iivari p. 041 469 8182 / antti.iivari@netikka.fi 

Kuva: Ylipään Frisbeegolfrata

Tervetuloa kaikkiin tapahtumiin!

Järjestettävistä tapahtumista informoidaan vielä tarkemmin, pysykäähän informaation lähteellä Lakeuden Maanpuolustajan parissa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

 

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 96
  • Sivu 97
  • Sivu 98
  • Sivu 99
  • Sivu 100
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 141
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·