Artikkeli

Saksassa jääkärikoulutuksessa olleet joukot palasivat Suomeen ja rantautuivat Vaasaan 25.2.1918 matkustajalaiva Arcturuksella, sekä hiililaiva Castorilla.

He järjestäytyivät silloin katselmukseen Vaasan torille, samoin kuin paraatijoukot nyt. Näistä joukoista muodostettiin juuri itsenäistyneen maamme puolustusvoimien runko. Muistojuhlan paraati ohimarsseineen ja -lentoineen vietettiin aurinkoisessa Vaasassa pikkupakkassäässä.

Paraatijoukot ajoneuvoineen muodostuivat Porin prikaatin joukkoyksiköistä, Satakunnan jääkäripataljoonasta, Satakunnan tykistökykmentistä, Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonasta ja Varsinais-Suomen huoltopataljoonasta koostuvista joukoista vahvistetun Pohjanmaan maakuntakomppanian joukoilla, saksalaisten ja suomalaisten reserviläisten osastosta ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinnasta.

Joukkoja ja ohimarssia johti Porin prikaatin komentaja prikatinkenraali Vesa Valtonen. Kenttähartaudesta vastasi kenttärovasti Risto Katila Porin prikaatista. Ohimarssin vastaanotti Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.

Musiikista vastasi MPK:n Pohjanmaan soittokunta. Ohilennon suoritti Lapin Lennoston Hornet -hävittäjä.

Tapahtuma alkoi MPK:n Pohjanmaan soittokunna järjestämällä kirkkokonsertilla 24.2. ja jatkui seuraavana päivänä Puolustusvoimien kalustonäyttelyllä ennen katselmusta ja ohimarssia. Tilaisuus päättyi seppeleen laskuun Jääkärimuistomerkille.

Kai Kaistila

Puolustusvoimat vietti jääkäreiden kotiinpaluun 105-vuotisjuhlaa Vaasassa 24.–25.2.2023. Juhlallisuuksiin kuului paraatikatselmus, ohimarssi, kalustoesittely ja konsertti.

Jääkäreiden kotiinpaluun 105-vuotisjuhla järjestettiin yhdessä Puolustusvoimien, Jääkäripataljoona 27 -perinneyhdistyksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä Vaasan kaupungin kanssa.

Saksassa vuosina 1915–1918 sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit loivat osaltaan pohjan nykyaikaisten Puolustusvoimien synnylle ja muodostivat merkittävän osan talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikaisesta päällystöstä. Jääkärit palasivat koulutuksesta Vaasaan helmikuussa 1918.

Juhlat aloitettiin perjantaina MPK:n Pohjanmaan soittokunnan kirkkokonsertilla Vaasan kirkossa. Konsertissa esiintyivät soittokunnan lisäksi solisti Mika Nisula ja Pohjois-Suomen reserviläiskuoro. Soittokuntaa johtivat Puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävästä eläkkeelle jäänyt ja sen jälkeen MPKn vapaaehtoisten maanpuolustussoittokuntien verkostoa rakentanut Elias Seppälä ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston trumpetinsoiton opettaja ja MPK Pohjanmaan soittokuntaa johtava Arto Panula. Konsertin juonsi sekä suomeksi että saksaksi Jääkärisäätiön yhteysupseerina toimiva saksalainen reservin everstiluutnantti Mark Arentz. Tervetuliaissanat lausui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja puolustusministeriön kansallisen puolustusyksikön johtajan tehtävistä siirtynyt prikaatikenraali evp Antti Lehtisalo.

Ohjelma koostui vanhoista ja arvostetuista Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon, Richard Wagnerin ym. säveltämistä marsseista ja muusta sotilasmusiikista. Tenori Mika Nisulan tulkinta laulamistaan kappaleista sai juontaja ylistämään häntä Teuvan Pavarottiksi. Yli 40-henkisen Pohjois-Suomen reserviläiskuoron esitys oli väkevää mutta samalla raikasta kuoron keski-iän ollessa huomattavan nuorta. Heidän ensimmäinen esityksensä Jean Sibeliuksen säveltämä Isänmaalle tuli kirkon parvelta ilman soittokunnan säestystä, mikä aiheutti raikuvat aplodit lähes 900 henkisen kirkkoväen keskuudessa. Taputuksista ei meinannut sitten tulla loppua kun he esittivät viimeiseenä Sibeliuksen Finlandian. Lopuksi laulettiin yhteisesti kansallishymnit saksaksi Joseph Haydn: Das Lied der Deutschen ja suomeksi/ruotsiksi Fredrik Pacius: Maamme.

Paraatikatselmus järjestettiin Vaasan kauppatorilla ja ohimarssi Vaasanpuistikolla, marssisuunta kohti Sisäsatamaa. Ohimarssiin osallistui jalan marssivan joukon lisäksi Porin prikaatin moottoroitu osasto. Paraatikatselmuksen suoritti ja ohimarssin vastaanotti Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Paraatijoukkoja komensi Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Vesa Valtonen. Kenttähartauden katselmuksessa piti kenttärovasti Risto Katila Porin prikaatista. Musiikista vastasi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan soittokunta.

Paraatiin osallistuivat Puolustusvoimista jääkäriperinteitä vaalivat Porin prikaatin joukkoyksiköt: Pohjanmaan jääkäripataljoona, Satakunnan jääkäripataljoona, Satakunnan tykistörykmentti, Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona ja Varsinais-Suomen huoltopataljoona. Porin prikaatin joukkojen lisäksi paraatiin osallistui reserviläisistä koostuva Pohjanmaan maakuntakomppania, suomalaisten ja saksalaisten reserviläisjärjestöjen osasto sekä maanpuolustusjärjestöjen lippulinna. Juhlapäivän päätti seppeleenlasku Jääkäripatsaalle.

Koosteen paraatista voi katsoa https://ilkkapohjalainen.fi/videot

Timo Sysilampi

Historian kirjoista löytyy merkintä jo vuodelta 1962, jolloin yhteistä toimintaa kahden piirin välillä alettiin kehittämään systemaattisesti. Yksi tärkeä toiminta oli Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien yhteisen hengellisen- ja perinnetoimikunnan käynnistäminen.

Tavoitteeksi asetettiin tuolloin järjestää vuosittain ainakin yksi hengellinen-/perinnetapahtuma piirin alueella. Keväällä 1963 tuli kuluneeksi 45 vuotta vapaussodan päättymisestä. Liittojen johto Helsingissä toppuutteli asiaa juhlimasta, mutta Etelä-Pohjanmaalla juhlaa joka tapauksessa ryhdyttiin järjestelemään.

Vuonna 1964 järjestettiin reserviläispiirien ensimmäinen yhteinen hengellinen päivä 3. toukokuuta Kuortaneen Urheiluopistolla. ”Levähdystauko elämän marssilla” – niminen tapahtuma keräsi yli 400 henkeä urheiluopiston pallohalliin. Juhlapuhuja kenraalimajuri Eskil Peura totesi puheessaan, että Etelä-Pohjanmaalla hengellisellä työllä on vahvempi asema, kuin useissa muissa osissa maata.

Pitkäaikainen puheenjohtaja

Heikki Koivistolla on takanaan pitkä ura Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtajana. Koivisto muistelee, että on osallistunut toimikunnan toimintaan jäsenenä ensi kerran jo vuonna 1980. Hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtajana Koivisto on toiminut vuodesta 2000 lähtien, joten vuoden vaihteessa puheenjohtajuutta tuli kunnioitettavat 22 vuotta täyteen. Paikallisyhdistyksen hengellisistä asioista puheenjohtajan roolissa Heikki Koivisto on vastannut vieläkin pidempään, jo vuodesta 1985 saakka.

Heikki Koivisto on alueen toimijoille tuttu mm. perinteisissä reserviläispiirien tapahtumista myös juontajan ominaisuudessa. Näistä mainittakoon vuodesta 2000 saakka juontajana toimiminen vuosittain maaliskuussa järjestettävissä Talvisodan päättymisen muistotilaisuuksissa sekä elokuussa järjestettävissä reserviläisten kristillis-isänmaallisissa Kesäillan kirkko tapahtumissa. Tapahtumien taustalla on tehty paljon töitä ja järjestelyjä mm. puhujien, kuorojen ja kahvitusten järjestämiseksi. Ennen kaikkea ammattitaidolla järjestyt ja hyvin suunnitellut hengelliset- ja perinnetilaisuudet ovat saavuttaneet pysyvän paikan tapahtumakalenterissa ja suuri yleisö niitä tietää vuosittain odottaa.

Puheenjohtajan nuijan luovutus

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellinen- ja perinnetoimikunta järjestäytyi 15.2.2023 vuoden ensimmäisessä kokouksessaan piiritoimiston tiloissa. Toimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi oli suostumuksensa etukäteen antanut Ilmajoen seurakunnan kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Latva-Nikkola on hengellisen työn ohella ollut Seinäjoen reserviläisten jäsen jo useamman vuoden ajan.

Kirkkoherra Latva-Nikkola kiitti järjestäytymiskokouksessa Heikki Koivistoa mittavasta työstä hengellisen- ja perinneasioiden edistämisessä. Kurikassa asuva Latva-Nikkola ottaa puheenjohtajan nuijan mielellään vastaan todeten, että toki hyviä neuvoja saatetaan Heikiltä vielä joutua kysymään.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengelliseen- ja perinnetoimikuntaan kuuluu nykyisellään puheenjohtajan lisäksi kahdeksan toimikunnan jäsentä eripuolilta maakuntaa. Toimikunnassa on edustusta, sekä reserviläispiirin, että reserviupseeripiirin puolelta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien erilaisten yhteisten toimikuntien kokoonpanot vahvistetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin järjestäytymiskokouksissa tammikuussa.

Maakunnallisen Perinneyhdistyksen verkkosivut eli perinneportaali julkaistiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2022. Sivut ovat osa valtakunnallista sotiemmeperinne.fi –sivustoa.

Portaalissa on tähän mennessä Etelä-Pohjanmaan lisäksi Hämeenlinnan seutu, Lounais-Häme, Pohjois-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakso, Pohjois-Savo sekä Satakunta. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus, että kaikki maakunnalliset perinneyhdistykset olisivat edustettuna sivustoilla. Portaaliin on tarkoitus kerätä tieto vuosien 1939-1945 sodista, veteraani- ja kotirintamamuisteloita kirjoituksina, äänitteinä ja videoina. Samalla esitellään maakunnallisten perinneyhdistyksien toimintaa.

Nykyisellään Etelä-Pohjanmaan portaalilla on jo runsas sisältö, sillä sieltä löytyy maakunnallista sotahistoriaa ja sen lisäksi sieltä löytyy jo kertomukset sotareissusta Ilmajoelta, Isostakyröstä, Jalasjärveltä, Jurvasta, Kauhajoelta, Kuortaneelta, Nurmosta, Soinista ja Ähtäristä. Tarkoitus olisi, että kaikkien eteläpohjalaisten pitäjien sotaretkestä tulee lyhyt kertomus portaaliin.

Sivustoilla on myös esiteltynä muun muassa talvisodan Taipaleenjoen taistelupaikat, maakuntamme sotamuseoita, kaikki eteläpohjalaiset sankarihautausmaat, kirjallisuutta, videoita ja elokuvia. Portaalissa on paljon sisältöä ja lisää tulee koko ajan.

Ajatus on, että tulevaisuudessa eteläpohjalaiset koululaiset ja opiskelijat voivat käyttää sivustoa koulutyössään, koska portaalissa esitetyt tiedot ovat luetettavia ja perustuvat oikeisiin lähteisiin. Voit myös itse tarjota sisältöä sivuille ja antaa vinkkejä ja palautetta.

Yhteystiedot löytyvät portaalista:
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen portaali eli nettisivut löytyvät osoitteesta: epveteraaniperinne.fi

Valtakunnallinen portaali löytyy osoitteesta: sotiemmeperinne.fi

Juha Rinnekari
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry