Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Lakeuden Maanpuolustajan helmikuun 2023 henkilökuvassa Marko Kohtala

Julkaistu

Kuka: Marko Kohtala
Sotilasarvo: Korpraali (res)
Motto: ”Taisteluhobitti!”
Syntymäpaikka: Kurikka
Asuinpaikka: Lapua

Koulutukset:
– Maalari
– Myyjä
– Uimavalvoja/opettaja

Työura:
– Maalarina nyt 25 vuotta
– Nuorena uimaopettajana
– Myyny en oo ikinä oikeen mitään

Perhesuhteet:
Ihana vaimo Maarika on harrastamisen mahdollistaja. 5 yhteistä lasta (4 tyttöä ja poika), 25 vuotta yhteistä matkaa takana, toivottavasti enemmän edessä.

Reservin korpraali Kohtala on tuttu kasvo maakuntakomppanian harjoituksissa. Kun käsky käy, niin silloin liikkuu! Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
”Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat” valmiina toimintaan. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Harrastukset:
– Airsoft
– Reserviläisyys
– Uinti
– Lenkkeily/marssit
– Ammunta
– Melonta
– Kalastus

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Ystävä yllytti tutustumaan reserviläisten toimintaan ja jäin koukkuun. (meni ehkä aavistuksen ylikin) Ennen kaikkea reserviläisyys on ihmiset ja yhteisö, jota yhdistää yhdessä tekeminen erilaisista lähtökohdista huolimatta. Terve harrastus, jolla on tarkoitus.

Valtakunnallinen 112-päivä keräsi varautumistoimitsijat saman katon alle Seinäjoella

Julkaistu

Helmikuisena lauantaiaamuna kauppakeskus Ideaparkissa kävi poikkeuksellinen kuhina, kun maakunnan viranomaiset ja varautumiseen erikoistuneet sidosryhmät pystyttelivät esittelypisteitään keskuskäytävälle. Hätäkeskuslaitoksen kutsumat toimijat olivat laajasti edustettuna valtakunnallisessa 112-päivässä.

Hätäkeskuslaitos otti marraskuussa 2022 ensiyhteyden maakunnan toimijoihin ja tiedusteli kiinnostusta osallistua tapahtumaan. Tapahtuman hahmottuessa tarkemmin ilmoittautuneille tahoille järjestettiin vuoden alkupuolella videoneuvotteluna suunnittelupalaveri, jossa askelmerkit katsottiin yhdessä kohdilleen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien esittelypiste. Isonkyrön radiopuhelinpartio taustalla ja varsinaisella esittelypisteellä teltan sisäpuolella Anne Haapamäki Kuortaneelta. Kuva: Jani Syvänen
Timo Sysilampi kertomassa reserviläistoiminnasta. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireillä oli kunnia osallistua kutsuttuna mukaan tapahtumaan. 112-päivän järjestelyt olivat erinomaiset ja suuri kävijämäärä jopa ylitti odotukset. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin esittelypisteelle oli varattu videonäyttö, jossa pyöri non-stoppina ylivoimaisesti suosituin reserviläislaji eli ammunta sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireissä kehitetty reserviläisille suunnattu voimailun SM-kilpailu Vahvin Reserviläinen.

Molempien lajien tiimoilta virisi runsaasti keskustelua esittelyteltalla ja keskustelujen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että jatkossa saamme uusia harrastajia sekä reserviläisammuntoihin, että reserviläisvoimailuun. Kysymyksiin reserviläistoiminnasta antoivat vastauksia Anne Haapamäki Kuortaneen Reserviläisistä ja Timo Sysilampi Seinäjoen Reserviläisistä.

Yhteydet kiinnostivat kävijöitä

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien esittelypisteeltä löytyi tällä kertaa myös mielenkiintoinen tekniikkaesittely, sillä Isonkyrön Reserviläiset olivat tuoneet mukanaan VHF – radiopuhelinlaitteet linkkimastoineen, sekä asiaan kuuluvineen tarvikkeineen. Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Viertola perehdytti kiinnostuneita, niin tekniikkapuoleen, kuin oikeaoppiseen viestintäkieleen radioaalloilla. Isonkyrön reserviläisyhdistyksen jäsen Teemu Annala avusti esittelyssä. Valmiuspäällikkö Jaakko Pukkiselle radiopuhelimet ja niiden käyttö oli tuttua kauraa ammattinsa puolesta.

Isonkyrön Reserviläisten radiopuhelinesittely kiinnosti laajasti kävijöitä. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Jari Viertola (oik) ja Teemu Annala. Kuva: Jani Syvänen

Ammunta kiinnosti

Seinäjoen Reserviupseerikerhon Mika Lammila opastamassa ammunnassa. Päivän erikoisin ampuja oli Magnusti Manu. Kuva: Jani Syvänen

Mika Lammila Seinäjoen Reserviupseerikerhosta oli pystyttänyt ulkotiloihin ammuntapisteen, jossa hän neuvoi ja opasti kädestä pitäen uusia ampujia asepalveluksesta tuttuun rynnäkkökiväärimalliseen aseeseen. Ecoaims -ammunta on äänetöntä, savutonta ja täysin turvallista ammuntaa. Ase toimii luotien sijaan optiikalla, joten kysymyksessä on yleisötapahtumiin hyvin soveltuva ohjelmanumero.

Ammunnassa käytettävä rynnäkkökiväärimallinen ase on aidon esikuvansa painoinen ja ammuttava matka vastaa 150m palvelusaseammuntaa. Laukauksen sijaan tuloksen kertoo koneääni ja piirtää tuloksen näyttötauluun. Neljän tunnin esittelyn aikana ammuntapisteellä kävi monentasoisia ampujia. Osalle ampujista oikean ampuma-asennon hakeminen oli ensimmäinen kerta. Mika Lammilan opeilla kelpo tulosta saatiin pienellä harjoittelulla syntymään.

Hernerokkaa tykistä

Kurikan Reserviläisten tykki ei liioin paukahdellut, vaan tarjosi parin asteen pakkassäässä lämmintä sotaväen aitoa hernerokkaa nälkäisiin vatsoihin. Soppatiimi oli sijoittunut parhaalle markkinapaikalle kauppakeskus Ideaparkin B-sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Maittava hernerokka kirvoitti monen asepalveluksessa kenttälounasta nälkäänsä nauttineen muistot mieleen. Ravintola-alan ammattilaisista koostunut soppatiimi hoiti kenttäruokailun varmoin ottein. Tällä kertaa 200 litran säiliöstä ei kaavittu pohjia myöten, joten Marika Rinta-Tassi, Marja-Leena Rasi, Teppo Rasi ja Pekka Ollikkala jatkoivat hernerokan myyntiä iltapäivällä Kurikan torilla.

Kurikan Reserviläiset valmistivat soppatykillisen maukasta hernesoppaa. Kuvassa Marika Rinta-Tassi (oik), Marja-Leena Rasi, Teppo Rasi. Kauimmaisena kuvassa Pekka Ollikkala. Kuva: Jani Syvänen
Toiminnan esittely ei tarvitse olla aina vakavamielistä puuhaa. Tapahtuman onnistuminen kirjoitti mairean hymyn Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syväsen kasvoille. Kuva: Jari Viertola

Vinkkinä mainittakoon, että mikäli järjestämästäsi ulkoilmatapahtumasta puuttuu edullinen lounasmuoto isommalle porukalle, otahan yhteyttä Kurikan Reserviläisiin tai Kurikan Reserviupseereihin ja homma hoituu vaivatta!

Kiitokset kutsusta Hätäkeskuslaitokselle ja erityiskiitos Miia Vierikolle, joka hoiti tapahtuman järjestelyt ammattitaidolla maaliin.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Katso myös videoklippi tapahtumasta:

Reserviläiset vahvasti mukana 112-päivässä

Julkaistu

Valtakunnallinen 112-päivä järjestetään jälleen eri puolilla maatamme. Teemapäivän tavoitteena on kiinnittää kansalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen.

112-päivää vietetään Seinäjoella helmikuun 11. päivänä kauppakeskus Ideaparkissa. Arjen turvallisuus on esillä lauantaina klo 10–14 kauppakeskuksen keskuskäytävällä sekä ulkotiloissa. Esittelijöiksi teemapäivään saapuu erilaisia viranomaistoimijoita ja sidosryhmiä. Jo perinteeksi muodostunutta 112-päivää on vietetty maassamme vuodesta 1997 lähtien. Tänä vuonna 112-päivää vietetään teemalla ”Varautuminen on arjen pieniä tekoja”

Tapahtumassa mukana seuraavat tahot:
Hätäkeskuslaitos
Pelastuslaitos
Poliisi
Ensihoito
Sosiaali- ja kriisipäivystys
SPEK 72h ohjaajat
MPK
SPR
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Epilepsialiitto
Nurmon VPK nuoriso-osasto
FinnHems
VAPEVA

Tapahtumapäivässä turvallisuustoimijat sekä yhdistykset jakavat arvokasta turvallisuustietoutta. Jokainen meistä voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta kiinnittämällä huomion pieniin arjen tekoihin ja valintoihin. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat jäsenyhdistyksineen vahvasti mukana tapahtumassa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien teltan löydät kauppakeskuksen keskuskäytävältä. Esittelypisteellä on VHF – radiopuhelimien esittely sekä tietoa reserviläistoiminnasta. Lisäksi mahdollisuus tutustua turvalliseen ECOAIMS laseraseella tapahtuvaan ampumaharjoitteluun. Ideaparkin B-sisäänkäynnin välittömästä läheisyydestä löydät reserviläisten soppatykin, jossa valmistetaan hernerokkaa sotaväen reseptillä.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Vapaussota oli itsenäisen Suomen ensimmäinen verinen kohtalon hetki

Julkaistu

Itsenäisen Suomen ensimetrit kulminoituivat 27. tammikuuta 1918 alkaneeseen Suomen vapaussotaan. Sen tapahtumista tulee tänä vuonna kuluneeksi 105 vuotta. Suomen veristä alkutaivalta valotetaan ensi kesänä Haminassa.

”Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan” -näyttely avataan perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa lauantaina 13. toukokuuta. Avauspäivänä näyttelyteemaa tarkastellaan myös korkeatasoisessa seminaarissa RUK:n Maneesissa.

Wanhan Veteraanin museonäyttelyjen pääsylipputuloista osa lahjoitetaan Ukrainan tueksi sen taistelussa oman vapautensa puolesta.

Museon uusi vaihtuva näyttely rakentuu majuri Ville-Veikko Kirvesmiehen keräystyöhön. Suomen laajimpaan ja harvinaisuuksia sisältävään kokoelmaan yleisö pääsee Haminassa tutustumaan ensimmäistä kertaa koskaan.

– Sodan osapuolina olivat aseelliseen kapinaan laillista järjestysvaltaa vastaan ryhtyneet punakaartit ja Suomen hallituksen viralliseen järjestyksenpitoon valtuutettu valkoinen armeija. Molemmat osapuolet nimittivät sotaa alussa vapaussodaksi, Ville-Veikko Kirvesmies kertoo.

– Kummallakin vapautuminen tarkoitti eri asioita. Punaisilla aikomus oli vapautua porvarien ja herrojen pakkovallasta ja valkoisten aikomus taas oli vapautua venäläisestä sotaväestä.

Vapaussotaa käytiin muun muassa kaupunkien kaduilla. Punaisia konekiväärimiehiä valmiudessa Siltasaarenkatu 6:n edustalla Helsingissä. Kuva: Museovirasto.
Valkoisten etuvartio Vilppulan rintamalla. Kuva: Otavan kuva-arkisto.

Näyttelyssä nähdään kattava otanta vapaussodan aikaisia ja sotaan liittyviä esineitä ja dokumentteja kaikilta osapuolilta.

Kirvesmiehen mukaan näyttelyssä kannattaa kiinnittää huomio, ei niinkään suuriin sotamanöövereihin, vaan esineistön yksityiskohtiin ja henkilökohtaisiin seikkoihin. Jokaisella merkillä, esineellä, valokuvalla, dokumentilla ja asusteella on ollut tarkoitus ja tarina.

– Toisten tarinat tunnetaan hyvin ja toisten tarinat ovat jääneet sukupolvien vaihtuessa unholaan. Me kaikki suomalaiset olemme vastuussa siitä, ettei enää yksikään tarina ja yksilö pääsisi unohtumaan. Tämä kokoelma on yksityisomistuksesta huolimatta kaikille suomalaisille kuuluvaa kulttuurihistoriaa, Kirvesmies tarkentaa.

Ville-Veikko Kirvesmiehen kokoelmaan kuuluu sotivien osapuolten upeita yksityiskohtaisia merkkejä kuten Etelä-Savon Rykmentin merkki miekoin. Siitä on luettavissa paikannimet Vierumäki-Mouhu-Tuohikotti. Kuva: Ville-Veikko Kirvesmies

Useiden merkkien, lippujen ja taideteosten tekijöinä ovat olleet suuret suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Aarno Karimo, Jean Sibelius, Lauri Leppänen, Emil Wikström, Gunnar Finné ja monet muut.

– Nuo nimet jo kertovat, että kyseessä oli merkittävä ajanjakso historiassamme.

Seminaarilla alkuun

Näyttelykokoelmaansa liittyen Ville-Veikko Kirvesmies alustaa avauspäivänä 13.5. kello 12. alkavassa ja yleisölle ilmaisessa Vapaussota-seminaarissa RUK:n Maneesissa. Hänen aiheensa on ”Vapaussodan aineellinen ja henkinen taltiointi osana kulttuurihistoriallista perintöä”.

Näyttelyyn tulee myös paikallisesti Kymenlaaksoon liittyvää aineistoa. Siihen tuo Vapaussota-seminaarissa vankan, tutkitun näkökulman tietokirjailija, filosofian tohtori Mirja Turunen Kotkasta. Hän käsittelee punaista ja valkoista terroria Kymenlaaksossa. Sitä tapahtui maakunnan kaikissa kunnissa.

Historiantutkija, entinen puolustusministeri, Kannuksen kaupunginjohtaja, filosofian tohtori Jussi Niinistö tarkastelee vapaussotaan johtaneita syitä, sodan kulkua ja lopputuloksen merkitystä.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa on Vapaussota-näyttelyn ohella nähtävissä hyvää palautetta saanut Rauhanturvaamisen perusnäyttely.

Wanhan Veteraanin rauhanturvamiljöö ja sen Camp Hamina -rauhanturvatukikohta tarjoaa näyttelyvieraille myös muonaa ja majoitusta. Tarjonnasta tarkemmin Wanhan Veteraanin nettisivuilla.

Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat avoinna 13.5.- 1.10.2023 ti-su 10-16. Ryhmille myös muina aikoina tilauksesta, Kadettikoulunkatu 7, Hamina. Vapaussota-seminaari: RUK:n Maneesi, Hamina 13.5.2023 klo 12. Lisätietoa www.rvpk.fi.

Lisätietoja:

Ville-Veikko Kirvesmies
Vapaussota-näyttely
kirvesmies.schmarden27@gmail.com
p. 0400-907 191

Ismo Flink
Näyttelyn toteutus, Wanha Veteraani
sgmmilitariaoy@hotmail.com
p. 050 534 6225

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
p. 040 158 8115

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
p. 040 504 0293

RessuTV Podcast #2 – vieraana Pertti Kortesniemi

Julkaistu

RessuTV Podcast on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallinen keskusteluohjelma, jossa keskustellaan maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja reserviläisyyteen liittyvistä asioista.

Lähetyksien juontajana toimii reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläinen Ylistaron Reserviläisistä.

RessuTV Podcastin toisessa jaksossa vieraaksi saapui Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi keskustelemaan siitä, miten sotiemme veteraanien perinnetyön jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene. Eteläpohjalainen veteraanityö on ollut valtakunnallisestikin aina edellä käyvää ja omaperäistä. Tätä karismaattista työtä tulee jatkamaan myös Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi. Kuva: Jani Syvänen

Sotiemme veteraanit ovat poistumassa keskuudestamme eteläpohjalaista viimeiset noin 100 ovat jäljellä. Kohtalonvuodet 1939-1945 jättivät meille perinnöksi itsenäisen isänmaan. Maamme itsenäisyys ei ole ollut koskaan niin uhattuna, kuin se oli maaliskuussa 1940 tai kesäkuussa 1944. Sodat kokenut sukupolvi ponnisteli ja uhrautui tällöin äärimmilleen. Sotien menetyksetkin olivat mittavat ja yli 92 000 antoi henkensä. Sodista palanneet miehet ja naiset ovat rakentaneet tästä maasta sen mitä nyt näemme ympärillämme. Sotiimme liittyvää perinnetyötä on tehty 60-luvulta asti.

Isänmaallisen RessuTV Podcastin juontaja Piia Kattelus-Kilpeläinen ja haastateltava Pertti Kortesniemi yhteiskuvassa. Kuva: Jani Syvänen

Asia ei siis ole uusi, perinnetyö oli kuitenkin hajanaista, kun jokainen veteraanijärjestö teki sitä itse päätoimensa ohella. Veteraaniperinnetyötä organisoidaan nyt uudelleen paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tavoitteena on, että tehdään yhdessä eri järjestöjen kanssa tätä tärkeää kokonaisuutta. Valtakunnallisesti toimintaa johtaa kaikkien veteraani järjestöjemme yhteisesti perustama Tammenlehvän Perinneliitto. Tämän alle on vuonna 2020 ensimmäisten joukossa perustettu Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys, joka on Etelä-Pohjanmaan alueellinen toimija.

Tärkein ja konkreettisin perinnetyö tehdään kuitenkin edelleen jokaisen omalla kotipaikkakunnalla eli paikallistasolla. Siellä on se tärkein ja paras tieto. Toimintamme on alkumetreillä ja hakee vielä muotojaan. Perinneaikana siirtyminen vaatii meiltä uudistumista ja uusien ideoiden, toimintamuotojen ja välineiden löytämistä. Tärkein tavoitteemme on, että sanomamme saavuttaisi nykyisen nuorisomme ja lapsemme, vain tällöin perinnetyö jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene. On myös tärkeää, että saamme toimintaan mukaan kaikki paikkakunnan järjestöt, jotka haluavat toimia sotien 1939-1945 perinteen vaalimiseksi.

Pertti Kortesniemi
Puheenjohtaja
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

RessuTV Podcast #2 – vieraana Pertti Kortesniemi: