Ähtärin joulukuun reserviläisillassa Pekka Hyvösaho jakoi kokemuksiaan pyhiinvaelluksesta Santiago de Compostelaan.
Pyhän Jaakobin tie on yksi Euroopan tunnetuimmista pyhiinvaellusreiteistä. Vaellus apostoli Jaakobin hautapaikkana pidettyyn Santiago de Compostelaan oli tärkeä pyhiinvaellusreitti jo keskiajalla. Reitti ei ole mikään yksittäinen tie, vaan siksi voidaan katsoa mikä tahansa useista pyhiinvaellusreiteistä Santiago de Compostelaan. Pyhiinvaellus on yksi matkailun vanhimmista muodoista ja se on kasvattanut suosiotaan. Uskonnollisuus oli aiemmin pääasiallinen motivaatiotekijä matkaan lähdettäessä, mutta nykyään pyhiinvaellus nähdään myös hektisen elämäntyylin vastapainona; halutaan ottaa aikaa itselle.
Nijmegenin marssi tunnetaan maailman suurimpana, useamman päivän marssitapahtumana. Kymmenet tuhannet marssijat eri puolilta maailmaa kävelevät Hollannissa neljän päivän aikana 160 – 180 kilometriä. Pekka osallistui Nijmegenin marssiin ensimmäisen kerran kesällä 2018 Market Garden Finland –joukkueessa ja toisen kerran vuonna 2019, jolloin Suomesta noin sadan hengen kokoonpano. Pekan mielestä MPK:n rooli oli molemmilla keroilla ensiarvoisen tärkeä.
Kesällä 2020 Pekka osallistui Harri Erkamaan kanssa pyhiinvaellukseen käyttäen Portugalin Portosta lähtevää Camino Portugues Central -reittiä Espanjan Santiago de Compostelaan. Reitin pituus oli noin 280 km ja se taittui 12 päivässä, joten päivittäin taitettiin matkaa noin 25 km.
Viime kesänä matka oli sama, mutta reitti kulki rannikon läheisyydessä. Reitin nimi on Camino Portugues Costa ja sen pituudeksi oli noin 270 km ja se taivallettiin 11 päivässä. Tällä matkalla vaelluskaverina oli Harri Keskinen.
Pekka kertoi, että reitti ”Central” on reittinä perinteinen ja tämän reitin kulkemisella he halusivat kunnioittaa vanhoja tapoja. Korkeuserot reitillä ovat vaihtelevia ja pinjamänniköitä on runsaasti. Rannikkoreitillä on muutamia kymmeniä kilometrejä Atlantin rantaa näkyvissä ja kävely on tehty helpoksi pitkospuilla, joten hiekassa ei tarvitse edetä.
Netissä on hyvät kuvaukset reiteistä ja niihin kannattaa tutustua etukäteen, samoin kuin muiden vaeltajien kokemuksiin, joista yksi on, että ota mukaan korkkiruuvi!
Kunto kohdalleen
Pekan mielestä reitit eivät vaadi kovaa kuntoa, mutta hyvä kunto edesauttaa matkan kävelyä. Erityisesti sisäänkävellyt kengät ja oikeanlaiset varusteet ovat avainasemassa reitin läpipääsyssä.
Erittäin tärkeää on totuttaa jalkoja pitkäaikaiseen rasitukseen sekä noin 15 kg repun kantamiseen. Pekka itse harjoitteli kävelemällä viikolla lyhyempiä matkoja mutta viikonlopun harjoituslenkillä oli usein pituutta jopa 25 km. Myös juoksu- ja kuntosaliharjoitukset täydensivät hyvää kenttäkelpoisuutta. Näissä harjoituksissa tapahtui myös kenkien ja sukkien sisäänajo. Omien mahdollisten jalka- ym. vaivojen paikkaus on parempi opetella etukäteen. Tästä taidosta oli myös apua, kun vaellusreiteillä Pekka sai auttaa muita jalkavaivoista kärsiviä, mutta huonommin varustautuneita vaeltajia.
Korona-aika näkyi
Koronarajoitukset olivat majataloissa (Albergue) tiukat ja niissä oli selkeät säännöt: maskin käyttöpakko, sisään tullessa kengät oli desifioitava ja jätettävä eteiseen ja etäisyyksistä tuli pitää kiinni. Kun kävelit kaupungeissa, maskia oli käytettävä jopa sakon uhalla, mutta maaseudulla maskia ei tarvinnut pitää. Viime kesänä lentokentillä piti todistaa negatiivinen koronatulos.
Nijmegenin marssi vs. pyhiinvaellus
Nijmegenin marssi on Pekan mielestä ryhdikkään sotilaallista reserviläiselle. Marssilla on aikataulu ja siinä on pysyttävä. Pyhiinvaelluksella voi itse päättää aikataulustaan ja valita päivämatkan pituuden voimien ja ympäristön kiinnostavuuden mukaan.
Mitä tekemistä rauhallisella vaeltelulla on kenttäkelpoisuuden ylläpidossa? Pekka Hyvösaholla on selkeä näkemys asiasta: ”Reitin kulkeminen parantaa kuntoa sekä sielun sitkeyttä. Hyvä kunto muodostuu jo harjoittelukaudella, joten fyysinen ponnistus ei ole niin vaativa. Matkalla punnitaan runsaasti henkisiä voimavaroja. Pyhiinvaelluksella on aikaa pohtia elämän tarkoitusta ja unohtaa normaalit rutiinit.”
Jos olet kiinnostunut osallistumaan Nijmegenin marssiin ensi vuonna, niin lisätietoja saat https://mpk.fi/nijmegen-marssi/
Heikki Makkonen
Ähtärin Reserviupseerikerho
Tämä profeetta Jesajan jo satoja vuosia aikaisemmin ennustama erityinen lapsen syntymä tapahtui siis ensimmäisenä jouluna reilut 2000 vuotta sitten Beetlehemissä. Eipä tämä joulunaika mene meiltä keneltäkään huomaamatta ohi. Joka taajamassa on monenlaista jouluvaloa tuomassa valoa pimeimpään vuodenaikaamme. Kyllähän ne lukuisat jouluvalot tahtovat muistuttaa meitä myös siitä joulun alkuperäisestä sanomasta. Se joulukuusen latvassa oleva tähti muistuttaa meitä siitä Beetlehemin tähdestä, jonka johdolla itämaan tietäjät osasivat löytää vastasyntyneen Jeesus-lapsen luo. Jumalan sana saa olla meille se tähti, joka johdattaa elämässä oikeaan suuntaan.
